Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Vanhaa asfalttia voidaan käyttää uuden asfaltin raaka-aineena. Ilmeisesti lehdissä on epäilty sallittujen normien rikkomista. Seuraavassa on aiheeseen liittyviä internetsivuja:
"Asfaltin uusiokäyttö"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
"Asfaltti ja ympäristö. Mitä asfaltti on – myrkkyä vai ei?"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
Ympäristönsuojelulaki (asfalttiasema luvanvaraisella pohjavesialueella)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527?search%5Btype%5D=pi…
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Sanalla kierrätysasfaltti voi tehdä google-hakuja.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja perheestä löytyy hyvin tietoa kirjasta Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990). Koulutuksesta löytyy tietoa lyhyesti myös teoksista Kuka kukin on 1998, Kotimaisia nykykertojia (1997), Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987) sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita ( 2000). Myös Kustannusosakeyhtiö Otavan www-sivuilta https://www.otava.fi/ löytyy Härkösestä lyhyesti kertova sivu. Perheestä voi löytyä tietoa Anna-Leena Härkösen haastatteluista, esim. Suomen kuvalehti 1998; 33, Anna 1998; 35, Anna 2000; 13. Muuta Härköseen liittyvää aineistoa löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena-1.
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia...
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Asiasta voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen tietopalvelu@hameenlinna.fi kertoen samalla koko nimensä ja esimerkiksi kirjastokortin numeron tai sosiaaliturvatunnuksen alkuosan.
Hei,
saat uuden salasanan kirjastosta, mutta sitä varten täytyy tulla henkilökohtaisesti asioimaan kirjaston palvelutiskillä. Uutta salasanaa ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Ystävällisin terveisin
Auran kirjasto,
Riikka Putus
Kuvauksen perusteella kyseessä lienee Steven Saporiton ja Zach Shafferin ohjaama SqueezeBox!, joka esitettiin Vinokinon oheisohjelmassa Kirjakahvilassa 2009.
Elokuvan kotisivut: http://www.squeezeboxthemovie.com/
Turun Kirjakahvilan tapahtumasivu: http://www.kirjakahvila.org/?tag=tapahtu
E-lehtiä ei tarvitse palauttaa lainaamisen jälkeen, vaan e-lehti on ladataan omaan kokoelmaan ja on siellä omaan poistamiseen asti luettavissa. Eli ei ole muistettavia eräpäiviä!
Tarkoittanet varmaan Ajan pyörä -sarjan osaa 25, joka on nimeltään Käsipuoli. Kirja on ilmestynyt nyt lokakuussa ja tilattu kirjastoihin jo kesäkuussa. Vielä se ei ole tullut kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme, joten paras tapa pysyä ajan tasalla on tarkistaa tilanne aina silloin tällöin HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Tarkoittamasi kirja on todennäköisesti Suomen lasten satuaarteet. Sen on kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin ja toimittanut Marja Kemppinen. Kirjan on julkaissut Otava v. 1992 ja se sisältää tunnettuja satuja eri maista sekä Grimmin ja Andersenin satuja.
Nimeä Mabi ei löydy nimikirjoista eikä internetin erilaisilta englanninkielisiltä etunimisivustoilta.
Etunimiaiheisia internet-sivustoja:
http://www.meaning-of-names.com/
http://www.aboutnames.ch/
http://www.thinkbabynames.com/
Etymologinen sanakirja http://www.myetymology.com/
Ongelma liittynee tietokannan päivitykseen, jolloin tuli ongelmia helmetin joidenkin toimintojen kanssa. Vikaa korjataan.
Jossain vaiheessa linkki alkaa taas toimia, mutta jos haluat saada osoitteenmuutoksen tehtyä mahdollisimman pikaisesti, saat sen tehtyä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Kannattaa tällaisissa asioissa aina ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon. Haminan kaupunginkirjaston verkkosivuilla https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto ei ole erikseen mainittu, että siellä olisi kopiokone, mutta toisaalta ne ovat perinteisesti kuuluneet kirjastojen palveluvalikoimaan. Kirjaston puhelinnumero on 040 199 1310 ja sähköposti kirjasto@hamina.fi.
Näyttää siltä, että muistamaanne kirjaa ei kukaan tunnista, joten neuvomme kääntymään Lastenkirjainstituutin puoleen https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/