Alla mainituissa kirjoissa käsitellään suomen taloutta niin maailmansotien välisenä aikana kuin myös sitä ennen ja sen jälkeen. Saatavuus tiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Itsenäinen Suomi 80 vuotta / [toimittajat: Henna Karjalainen, Harri Westermarck]
[Helsinki] : Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 1997
Hjerppe, Riitta: Suomen talous 1860-1985 : kasvu ja rakennemuutos / Riitta Hjerppe ; [julk.:] Suomen pankki
Hki : Valtion painatuskeskus, 1988
Vesikansa, Jyrki: Kehitysmaasta elintaso-Suomeen : itsenäisen Suomen talouden vaiheita ja niiden taustaa / Jyrki Vesikansa ; [piirrokset: Camilla Ekman-Suhonen]
Helsingissä : Otava, 1992
Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät...
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
Hei,
Elokuva vois olla Kananlento (Chicken Run) on vuonna 2000 ensi-iltansa saanut vaha-animaatio. Elokuvan ovat ohjanneet Peter Lord ja Nick Park. Ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Mel Gibson ja Julia Sawalha. lokuva kertoo Inkku-kanasta ja tämän kanaystävistä, jotka asustelevat ilkeän rouva Piipun kanafarmilla. Kanojen yhteinen unelma on karata farmilta ja elää vapaana. Pakoyrityksiä on ollut monia, mutta ne eivät ole koskaan onnistuneet. Eräänä päivänä farmille tupsahtaa kukko Roki, jolla on "varma" suunnitelma pakenemiseen.
Elokuvassa on varsin kauhuelokuvamaisia kohtauksia. Esim. Chicken pie. K s Youtube: Chicken Run (2000) - The Pie Machine Scene (6/10) | Movieclips
Televisioesitykset
24.12.2003
YLE...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Sekä Wasa fruntimmersskola 1857-1893 että Vasa fruntimmersskola 1893-1917 ovat olemassa Kansalliskirjastossa lukukappaleina. Lainattavia kpl ei pääkaupunkiseudulta löydy. Kirjat voi saada kaukolainaksi esim. Vaasan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä linkistä http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina maksaa € 4,00/kirja.
Aiheesta on vuonna 2007 ilmestynyt myös kirja Visst gick också du i Flickis? minnen 1857-1974 från Wasa svenska fruntimmersskola, Vasa svenska flickskola, Vasa svenska flicklyceum Forna Vasa svenska flicklyceister ; [redigering: Meta Sahlström, Vivan Lygdbäck], joka löytyy myös Vaasan kaupunginkirjastosta.
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
Tällainen mahdollisuus on pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä. Helmetin omiin tietoihin kirjautumisen jälkeen tulee näkyviin linkki "Muuta tietojasi". Siinä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa ja ruksata kohdan "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse". Tällöin myös ensimmäinen myöhästymismuistutus tulee sähköpostiin. Samalta lomakkeelta voi sitten halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ja myös muuttaa sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron.
Et määritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, millaista tietoa tarvitset - historiaa, arkkitehtonista määritelmää vai rakennusopasta. Kuvia mansardi- eli taitekattoisista rakennuksista löytyy varmasti myös oman kotikirjastosi valikoimista mm. talonrakennus- tai arkkitehtuurioppaista. Myös eri tietosanakirjat kertovat lyhyesti mansardikatoista.
Tällä hetkellä kotikuntasi kirjastossa näyttäisi olevan saatavilla 'Talo kautta aikojen: Julkisivujen historia' (Rakentajain kustannus, 1987), josta löytyy muutamia kuvia mansardikatoista. Aineistoa voit tarkastella osoitteessa: http://hauho.kirjas.to/
Määritelmä ja kuvia löytyy myös seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taitekatto
http://www.talotori.net/okorjausKatto.php
http://www....
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (HelMet= pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko) löytyvät seuraavat Eino Leinon ja Aila Meriluodon englanniksi käännetyt teokset:
Leino, Eino: Whitsongs (1978)
Sen lisäksi Heikki Sarmanto on säveltänyt lauluja Eino Leinon runoihin. Käännökset on tehnyt Aina Swan Cutler. Teos nimeltään Moment Musical (2003)löytyy sekä CD-levynä että nuottina.
Meriluoto, Aila: Statue of Fire: The Collected early poetry of Aila Meriluoto; translated from the original Finnish (1993). Kääntäjät Leo Vuosalo ja Steve Stone.
'Il pirlo' on usein aperitiivina nautitun italialaisen juomasekoituksen nimi. Se sisältää valkoviiniä, Camparia ja soodavettä. Nimensä sen uskotaan saaneen putoamista tai kaatumista tarkoittavasta Brescian murteen sanasta 'pirlo', mikä kuvaisi tapaa, jolla Campari sekoittuu kaadettaessa viiniin.
Pirlo on myös italialainen sukunimi, jonka tunnetuin kantaja lienee jalkapalloilija Andrea Pirlo. Internet-haku löytää lisäksi mm. Pirlo-nimisen pakkausalan yrityksen ja ravihevosen.
Nimiasioita säätelee Suomessa nimilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Epäselvissä tapauksissa Nimilautakunta (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelu-jalautaku…) voi antaa nimestä lausunnon.
Pirlo Wikipediassa: https://it....
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
Alkuperäinen Helsinki näyttäisi olevan suunnilleen nykyisen Eteläisen suurpiirin alueella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
"Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201" https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki#cite_note-hki2014-1
Viimeisimmät netissä julkaistut tiedot Helsingin asukasluvusta ovat vuosien 2018-2019 vaihteesta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf
Kyllä näidenkin pienjulkaisujen pitäisi kuulua vapaakappalelain piiriin. Itse asiassa Finna.fi-tietokannan mukaan löytyy esimerkki Oulun yliopiston kirjastossa olevasta vaaliohjeesta, joka on merkittykin vapaakappaleeksi.
https://finna.fi/Record/oy.998915513906252?sid=3814069697
Saattaa olla niin, että tätä moniosaista Opetusministeriön julkaisemaa Vaaliohjeet-sarjaa kohdellaan vapaakappalekirjastoissa kuten pienpainatteita, joita ei kaikkia välttämättä viedä yliopiston kirjaston tietokantaan.
Esimerkiksi vuonna 2022 Oikeusministeriö julkaisi seuraavat vaaliohjeet vuoden 2023 eduskuntavaaleja varten:
Vaaliohjeet
Nro 1: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät
Nro 2: Vaalilautakunnan tehtävät
Nro 3: Ennakkoäänestys laitoksessa
Nro 4:...
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Kuppi kuuluu Arabian LT-mallistoon ja sen on suunnitellut Olga Osol. Mallisto oli tuotannossa 1956-1966. Astiaston suurinta kuppia on kutsuttu myös kaakaokupiksi. Malliston ruskea puhalluskoriste Kesto sai rinnalleen myös ruskeita siirtokuvia.Lähde:Leppänen, Helena: Arabian kahvikupit 1916-2016(2016)