Kyseessä voisi olla Bob Langhansin käsikirjoittama ja Joaquin Canizares Sanchezin piirtämä tarina nimeltä Laventelinainen (alk. The Woman in Lavender). Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjassa numero 196, Voitto kotiin! (1996).
Pääset varmasti alkuun yleisten historiaa käsittelevien kirjasarjojen avulla. Ainakin seuraavista teoksista löytyy Stalinin aikaa käsittelevät artikkelit:
Grimberg: Kansojen historia; osa 21 (vuodelta 1984)
Muutosten vuosisata 4: 1930-1945 (vuodelta 1994)
Viime vuonna ilmestyi uudistettu ja ajantasaistettu painos Heikki Kirkisen toimittamasta kirjasta Venäjän historia. Myös siitä löydät runsaasti tietoa aiheestasi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Vuoden 1992 teoksesta ei löydy lainattavia kappaleita Helle-kirjastoissa. Tietokannassa olevat teokset ovat koulukirjastojen omassa käytössä eikä niitä voi lainata tai varata.
Teos on saatavana muista kirjastoista, tässä kirjan teos- ja saatavuustiedot verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/helle.437958?sid=3086065452
Teoksen voi myös tilata kaukolainaan. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helle-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella:
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kaukopalvelu/...
Pyrimme lähettämään tietoa pelkästään niistä kulttuuripalveluista, joista olet kiinnostunut. Olet aiemmin luonut netissä oman kulttuuriprofiilin. Profiilin tekoon ja muokkaamiseen pääset jokaisen sinulle lähetetyn Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta. Omat tiedot -linkki löytyy tiedotteen vasemmasta yläreunasta.
Kulttuurikortti https://www.turku.fi/kulttuurikortti
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä...
Alakoulun lukudiplomilista on nähtävillä pääkirjaston lasten ja nuorten osaston neuvonnassa sekä kaikissa lähi-
kirjastoissa. Uusitut lukudiplomilistat ovat tulossa lähi-
aikoina myös Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun opetustoimen
www-sivuille.
Internetistäkin löytyy erilaisia listauksia vuoden 1962 tapahtumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.historyorb.com/events/date/1962
http://en.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.thepeoplehistory.com/1962.html
http://www.brainyhistory.com/years/1962.html
Kirjastoista löytyy myös esimerkiksi Mitä-missä-milloin -niminen vuosittain ilmestyvä kirjasarja, josta löytyvät tarkemmat tapahtumat kullekin ilmestymisvuodelle.
Lisäksi seuraavassa teoksessa eritellään myös etsimäsi vuoden 1962 tärkeitä tapahtumia: Muutosten vuosisata 7: 1961-1973 (WSOY, 1995)
Kannattaa siis suunnata omaan lähikirjastoon!
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Kyseessä on runo nimeltä ”Musarion”, ja se löytyy esimerkiksi teoksesta Götheäs sämmtliche Werke, Erster Band (Tétot Fréres, 1836). Kirja löytyy digitoituna osoitteesta https://books.google.fi/books?id=owTxTAcUhnMC&pg=PA175&lpg=PA175&dq=%22F%C3%BCrwahr+es+wechselt+Pein+und+Lust%22&source=bl&ots=CIN72Q0M2b&sig=ACfU3U2D7o9jJogtHbCPLI82WAGxy6GeEg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiU54K9ooLkAhUc7KYKHRKVBLoQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22F%C3%BCrwahr%20es%20wechselt%20Pein%20und%20Lust%22&f=false.
Tuo kysymäsi englanninkielinen katkelma menee saksankielisessä alkuteoksessa näin:
”Genieße wenn du kannst, und leide wenn du mußt”
Suomeksi ei löytänyt kyseistä runoa, joten on aivan mahdollista, ettei sitä ole...
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi….
Laitteen englanninkielinen nimi on 'sunshine recorder' ja siitä löytyy jonkun verran tietoa Internetistä, esim. http://www.gemmary.com/instcat/14/ , http://www.russell-scientific.co.uk/meteorology/campbell_stokes_sunshin… , http://web4.si.edu/sil/scientific-instruments/SIsingle-record-search.cfm (täältä löytyvät engl. valmistusohjeet, kun klikkaat tekstin kuvaa ja sitten kunkin sivun kuvaa, niin että teksti suurenee), http://www.agrometeorology.org/operational/instruments.html# . Sivustoja löytyy paljon enemmänkin tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ ) esim. hakusanoilla 'sunshine recorder meteorology'. Lisätietoja voisi löytyä myös Ilmatieteen laitoksen kirjastosta http://www.fmi.fi/kirjasto/index.html .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Tietokoneemme on ohjelmoitu aloittamaan uusi istunto tasatunnein eikä siihen ole ainakaan näillä näkymin tulossa muutosta. Istunnot alkavat tasatunnein, jotta koneiden etukäteisvaraus olisi helpompaa. Istunnon vaihtumishetki kannattaa katsoa tietokoneen kellosta. Valitettavasti aina välillä joku istahtaa koneen äärelle juuri istunnon vaihtuessa uudeksi. Silloin ei ikävä kyllä voi tehdä muuta kuin kirjautua uudestaan sisään.
CV ja perustiedot Erkki Kanervasta löytyvät eduskunnan sivuilta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/567.aspx
Myös sotapolku sivustolta löytyy hänestä tietoja. https://www.sotapolku.fi/henkilot/kanerva_erkki-emil_1903-05-26_savonranta/
Van der Auweraert, Peter on kirjoittanut artikkelin The fate of Joensuu Police Officer Erkki Kanerva : fighting racism in Finland, joka kertoo Erkki Kanervasta poliisin työssä.
Joensuun paikallishistoriikeistä saattaisi myös löytyä kertomuksia Kanervasta.
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjoja ja fantasiakirjasarjoja, jotka ovat saman tyylisiä kuin Throne of Glass -sarja.
Abercrombie, Joe: Särkynyt meri -sarja. 1. osa: Vain puoliksi kuningas
Adeyemi, Tomi: Veren ja luun lapset -sarja
Alatalo, Katri: Käärmeiden kaupunki
Aveyard, Victoria: Hopea-sarja. 1. osa: Punainen kuningatar
Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarja. 1.osa: Varjo ja riipus
Green, Sally: Savuvarkaat-sarja
Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille
Hobb, Robin: Näkijän taru -sarja. 1. osa: Salamurhaajan oppipoika
Maas, Sarah J.: Valtakunta-sarja....
Helsingin kaupunki toteaa sivuillaan, että vanhempia (ennen vuotta 1996) peruskoulun päättö- ja erotodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta. Sikäli voisi ajatella, että samasta paikasta kannattaa kysellä muitakin vanhempia koulunkäyntiin liittyviä papereita. Kyselyn pystyy tekemään tietopyyntölomakkeella.
