Börding-sanaa on käytetty ainakin jo 1600-luvulla ja se tarkoittaa lastia. [1] Esimerkiksi " - - - kan med 3 bördings båtar genom faras" voisi kääntää "---kolmella lastiveneellä voi kulkea läpi""Börda" tarkoittaa nykyään taakkaa tai kuormaa. [2]1. https://www.saob.se/artikel/?unik=B_4693-0294.vkU7&pz=32. https://www.sanakirja.org/search.php?id=2008260&l2=17linkki vapaasti käännettynä:"pre. pohjoismaisen antiikin aikana jne. keskiaika: rahtilaiva (vastapäätä osittain DRAKE, HÄR-SHIP ja. LONG-SHIP, osmeriittain KNARR); tai (nykyään mm. joillain alueilla) nykyaikaisin varustein: lastiproomu, proomu. OxBr. 10: 103 (1628). Sen jälkeen kun osa lastista oli purettu lasteihin .. (laiva oli) jälleen pinnalla. SD 1892, no. 326, s. 4. Kauppa-...
Arto Nybergin haastattelusarjaan suomalaisista taiteilijaperheistä on tehty uusia jaksoja. Uudet jaksot julkaistiin YLE Areenassa 1.6.2026 ja televisioesitykset alkoivat YLE Teema -kanavalla 4.6.2026 klo 21.00.Lähteet:Samaa sukua | Yle AreenaSeitsemän kiinnostavaa uutuusohjelmaa tuleville päiville | HS.fi (tilaajille)
Helsingin kaupunginkirjaston kokonaislainaus v. 1998 oli 8 622 765 lainaa, joista kirjojen osuus oli 6 480 197, nuottien 101 940, äänitteiden 1 110 525, videoiden 541 694, atk-tallenteiden 41 829, lehtien 243 614 ja muun aineiston 101 529 lainaa. Lisäksi saatuja kaukolainoja oli 1 436 kappaletta. Kirjastokäyntejä kaupunginkirjastossa oli v. 1998 kaikkiaan 6 709 424. Lainaus- ja kävijätiedot, myös sivukirjastotasolla, löydät netissä olevasta Mainio-tietokannasta, jossa on tilastotietoja myös muista Suomen kirjastoista. Mainion osoite on http://mainio.lib.hel.fi. Jos haluat tutustua lainaustilastojen tarkempiin jakoihin eri materiaalien ja sivukirjastojen osalta - ja mahdollisesti vielä eri vuosilta - pyydä kirjastossa käydessäsi...
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä...
Suosittelemme lukemaan seuraavaa Helmet-kirjastosta saatavaa, aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Varmastikin sen avulla saatte asiasta nopeiten ja kattavimmin tiedon. Kirjat voi varata netissä tai kirjastossa. Ota yhteyttä tarvittaessa kirjastoon.
- Kuninkaantie : tien kulku ja vaiheet Espoossa = Kungsvägen : vägens sträckning och öden i Esbo / [Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto], 1987. ISBN 9519997148
- Kuninkaantie Espoossa, 2002 / ISBN 9518574308
- Kuninkaantie Länsi-Uudellamaalla , 1991 / ISBN 9519207287
- Matkamme Vantaan historiassa, 2010 / ISBN 9789524433419
Yllä olevien teosten tarkemmat tiedot sekä lisää suosituksia löytyy seuraavan linkin kautta...
Kyseessä voisi olla Oiva Paloheimon Tirlittan : orpotyttö ihmisten ihmemaassa (1953). Siinä Tirlittanin kotiin iskee salama ja Tirlittan lentää kanavaan. Hänelle jää vain okariinopilli ja yöpuku, joka on väärinpäin. Yöpuvun tekstikin on väärinpäin nattilriT.
Tirlittan Luettua elämää -blogissa: https://luettuaelamaa.blogspot.com/2013/03/oiva-paloheimo-tirlittan.html
Linkki PIKI-verkkokirjastoon: https://piki.finna.fi/Record/piki.179073
Ensimmäiseen kysymykseen ei ehkä ole tiettyä vastausta, sillä monet paikallislehdet ilmestyvät useammassa kunnassa. Sen lisäksi paikallislehtiä voi usein tilata myös kauemmas joten vaikka ei omalla kunnalla olisi varsinaisesti paikallislehteä ehkä naapurikunnan lehdessä kerrotaan myös oman kunnan asioita.
Sonkajärvellä ilmestyy muun muassa Miilu-niminen lehti joka on Sonkajärven ja Vieremän kunnan paikallislehti (Sonkajärvi | Miilu). Sonkajärven uutisia löytyy myös sekä Iisalmen (Sonkajärvi | Iisalmen Sanomat) että Savon sanomista (Sonkajärvi | Savon Sanomat) .
Ainakin Antti Hyry tulee mieleen kirjailijana, jonka yhteydessä ajatus minimalismista on nostettu esiin.
"Antti Hyry on sanonut: 'Yritän kirjoittaa vain sellaisia lauseita, jotka tarkoittavat jotakin.' Tarkoittaminen tarkoittaa tässä johonkin konkreettiseen, abstraktiotasoltaan matalaan, kuten aistimukseen tai havaintoon viittaamista. Hyryn sanataide onkin luokiteltu 'hyryismiksi', jolla tarkoitettaneen juuri konkretismia (tai minimalismia)."
– Juha Rikama, Konkreettisen ja abstraktin vuorovaikutus kaunokirjallisuudessa. – Tieteessä tapahtuu 6/2013, s. 31
Tässä muutamia ehdotuksia vuosikymmenten takaa julkaistuista matkakertomuksista, joita löytyy mm. Ratamo-kirjastoista:Mörne, Håkan: Valkoisen norsun ja lohikäärmeen maillaMatkakirja Thaimaasta, Burmasta ja vähän Malesiasta ja Kiinastakin (Gummerus 1931)Meidän miehemme Abessiniassa : Elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa (Karisto, 1936)Hiisivaara, Tapio: Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja : seikkailuja ja kokemuksia Brasilian kuuman auringon alla ( WSOY 1945)Hedin, Sven: Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta (Kirjankustannus-liike 1989)Seikkailuja Tiibetissä (WSOY 1906)Keith, A. Berriedale : Tuulten maa : Borneon pääkallometsästäjien parissa ( Tammi 1947)Saraste, Einar: Kuvauksia...
Hei,
saat uuden salasanan kirjastosta, mutta sitä varten täytyy tulla henkilökohtaisesti asioimaan kirjaston palvelutiskillä. Uutta salasanaa ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Ystävällisin terveisin
Auran kirjasto,
Riikka Putus
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Helsingin kaupungin avoimiin työpaikkoihin voit tutustua Helsinkirekryn sivulta http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Etusivu .
Jos olet koululainen ja etsit TET-paikkaa, sinun kannattaa kysellä lähellä kotia sijaitsevista kaupoista, kirjastoista, firmoista ym., otetaanko niihin TET-oppilaita.
Suomalaisia kirjailijoista on mm. Leena Lehtolainen julkaissut nuorten kirjat Ja äkkiä onkin toukokuu ( Tammi, 1976) ja Kitara on rakkauteni ( Tammi, 1981) alle 18-vuotiaana. Samoin Arto Melleri on kirjoittanut kirjat Meno-paluu ( 1970) ja Liftarien yö ( Kauppiaitten kustannus, 1973) alle 18-vuotiaana. Kuten myös Tittamari Marttinen lastenkirjan Kissa ja merimies (WSOY, 1982). Fantasiakirjailija Christopher Paolini sai kirjansa Eragon valmiiksi 18-vuotiaana. Samoin S.E.Hintonin Me kolme ja jengi sekä Francoise Saganin Tervetuloa ikävä kirjat valmistuivat kirjailioiden ollessa 18-vuotiaita.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lappeenrannan tekinillisessä yliopistossa on tehty esimerkiksi vuonna 2012 liikkuvia hyvinvointipalveluja käsittelevä Laura Vainikan diplomityö Liikkuvien palveluiden rooli osana hyvinvointipalvelujen tuottamista. Tiedekirjaston tietokantaan tätä on kuvailtu asiasanoilla peruspalvelut,lähipalvelut,hyvinvointi,liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikka. Näistä asiasanoista on varmasti sinullekin apua.
Tietotarpeisiin liittyen käytetään asiasanaa tiedontarve.
Tsemppiä gradun tekoon!
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Laina-aikaa tulee aina lisää 4 viikkoa kuluvasta päivästä. Jos esimerkiksi uusitte lainanne 12.6. eräpäiväksi tulee 10.7. Lainat voi uusia verkon kautta tai soittamalla johonkin kirjastoon 3 kertaa, mikäli aineistosta ei ole varauksia. Soittaessanne kirjastoon tarvitsemme kirjastokortin numeron. Poikkeuksia laina-aikojen kanssa emme ikävä kyllä voi tehdä.
Elina Karjalaisesta ei ole paljon tietoa internetissä. Linkkejä, joissa olisi kerrottu kirjailijasta itsestään eikä hänen kirjoistaan, oli vielä vähemmän. WSOY:n sivujen kirjailijaesittelyistä löytyy kuitenkin jotain tietoa hänestä:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/0e…
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm