Tonteri-nimen historiasta löytyi seuraavaa tietoa:
"TONTERI (631)*
Vanhimmat tiedot Tonder, Tonteri-nimistä ovat Etelä-Karjalasta. Jääsken tilikirjoihin on merkitty Staffa tond 1546 l. tonderijn 1546 ja l tondheri 1564, vuonna 1625 oli Jääsken lautamiehenä Lasse Tonteri. Antreassa on kirjattu Thomas Tonderi 1726 ja Tuomas Tonteri 1888. Raudussa on Tontereita asunut ainakin 1700-luvulla, ja Kivennavalla on Tonteri kiteytynyt kylänkin nimeksi. Siirtolaisina on Tontereita tullut sotien jälkeen runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen Antreasta ja Vuoksenrannasta, mutta jonkin verran myös Kirvusta, Vuokselasta ja Kivennavalta, Tonder-nimisiä (74) Muolaasta. Pohjanmaalta on kirjattu Jåp tonderssn 1543. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa...
Vilma on Vilhelmiina-nimen lyhennys. Se taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Vilhelm tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (der Wille "tahto", das Helm "kypärä").
Selina on venäjässä pyritty johtamaan kreikan kuuta merkitsevästä sanasta, mutta englantilaiset tutkijat pitävät luultavampana lähtönimenä ranskan Celineä (latinan Coelina ´taivas´).
Tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Vilkuna, Kustaa: Etunimet,
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02...
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
Kyseessä on Nypykät-yhtyeen kappale Lastenlaulu. Se löytyy Nypyköitten levyltä Kanuunaralli ja kokoelmasta Suomirokkia--20 kesäistä suomirockin klassikkoa.
Sanoilla "tuli pohjasta äitini" löytyy useampi laulu, joka jossain määrin sopii kuvaukseesi. Pelkkien sanojen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä, onko mikään niistä "oikea": mikään löytämistäni lauluista ei ole sanoiltaan täsmälleen samanlainen kuin antamasi vihjeet, mutta kaikissa on sama idea.
Laulukirjassa Sotilaspoikain lauluja (1915) on sanat lauluun Mustalaispoika (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini, kulta,
isän' Unkarin tuuli kai toi,
näin syntyissän' nuotiotulta,
iloviulut ja laulut ne soi.
Laulukirjassa Laululipas : edellinen osa (1931) on sanat lauluun Nuotion luona syntynyt (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini armas,
isän Unkarin tuulet kai toi,
näin synnyin mä nuotiotulilla,
kun laulut...
Kiinassa käytetään yleisesti näppäimistöä, joka ei juuri poikkea meikäläisestä. Näppäimistö toimii Pinyin-järjestelmällä, joka muuttaa kiinalaisen kirjoituksen latinalaiseksi. Kirjaimet kuvaavat äänteitä ja tietokone muuttaa ne kuvamerkeiksi.
Englanninkielistä lisätietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_keyboard
Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
Kysyimme asiaa Helsingin maalareiden puheenjohtajalta, Johanna Eloselta, hän vastasi näin: "Joskus nuorena tyttönä olen itsekin miettinyt samaa ja vanhemmilta maalareilta olen saanut aikanaan sellaisen vastauksen, että yleensä maalataan valkoisella tai vaaleilla sävyillä, niin maalitahrat eivät näy niin hyvin valkoisissa haalareissa eli ne näyttävät siisteiltä melko tahraisinakin. Toinen syy on se, että kun kesäkuumalla maalataan ulkoseinillä, niin valkoinen väri ei kerää kuumuutta niin paljon kuin tumma väri.
Hauskin syy löytyy seuraavasta tarinasta:
Maalari maalasi urakalla lääkärin asunnon. Homma tuli tehtyä ja maalari esitti laskun. Lääkäri sanoi:" ohhoh, onpas kallista." Johon maalari tokaisi: " niinhän me valkotakkiset tunnetusti...
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
Wikipedia luonnehtii sotamies Viirilää ”ruokottomaksi, hävyttömäksi ja mistään säännöistä piittaamattomaksi
resupekaksi, joka kuitenkin on ilmiömäinen konepistoolimies. Viirilä on irvikuva sotilaasta, mutta erinomainen sellainen ja näin ollen suunnaton päänvaiva esimiehilleen” (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas ).
Ilkka Malmbergin Helsingin sanomissa aikoinaan ilmestyneet artikkelit Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista on koottu kirjaksi, Tuntemattomat sotilaat, 2007. Sitä löytyy kirjastoista.
Parhaimman kuvan Viirilästä saat varmaan lukemalla Linnan teoksen.
Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirjan
Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. – Utsjoki, 1989.
mukaan (s. 524) nimi Áilu on Aslak-nimen muunnelma. Pohjoissaamen oikeinkirjoitus ei tässä anna yksiselitteistä ääntämistä: lännessä á-kirjaimella merkitään pitkää a-äännettä, idässä enemmänkin pitkää ä-äännettä, siis aailu tai ääilu.
Aslak on alkuaan skandinaavinen nimi, jonka alkuperäisiä osia ovat 'aasa-jumalaa' ja 'taistelua' merkitsevät sanat.
Tietoja nimien yleisyydestä https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Otava, 2005.
Seuraavat kirjat eivät välttämättä ole muodoltaan varsinaisesti päiväkirjoja, mutta useimmat näistä perustuvat kuitenkin tositapahtumiin. Aiheeltaan kaikki ovat hyvin rankkoja.
Christiane F: Huumeasema Zoo, ilm.suom.1981(teini-ikäisen heroinistin muistelmat)
Deborah Spungen: Nancy , ilm.suom.1984(Sex Pistols- yhtyeen Sid Viciosin tyttöystävän Nancyn hurja tarina tämän äidin Deborah Spungenin kertomana)
Sikes, Gini: 8 ball chicks: vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa, 1999 (tutkimus tyttöjengeistä, erittäin karua tarinaa)
Mikkanen, Raili: Koukussa, ilm. 1997( tositapahtumiin perustuva kuvaus nuoren tytön huumehelvetistä 90-luvun Suomessa)
Burgess, Melvin: Hepo, ilm.suom. 1999 (romaani, kertoo kahden nuoren ajautumisesta...
Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu.
Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala.
Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjan lukeminen ääneen satutunnilla tai muussa julkisessa tilanteessa vaatii luvan tekijältä tai tekijöiltä. Tekijänoikeuslain 21 § säätää sallituksi esittämisen jumalanpalveluksen tai opetuksen yhteydessä. Ilman lupaa teoksen esittäminen on sallittua myös sellaisessa tilaisuudessa, ”jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa”. Satutunti voisi muuten täyttää jälkimmäisen poikkeustapauksen edellytykset, mutta lukeminen lienee kuitenkin satutunnin pääasia....
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään...
Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.
Urheilulääketieteen asiantuntijoiden mukaan jalkapalloilija juoksee yhden 90 min kestävän ottelun aikana keskimäärin 5-6 mailia eli 8-10 km.
1 maili on n. 1,6 km.
Voit lukea lisää kyseisestä aiheesta alla olevista linkeistä http://www.active.com/story.cfm?story_id=6082
http://www.redbrick.dcu.ie/~gaamen/coach6.html
