Ainakaan toistaiseksi suomennoksesta ei löydy tietoa. Sarjan ensimmäinen osa, Kirjojen tytär, ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2020. Jatko-osan käännössuunnitelmista voisi kysyä suoraan kustantajalta esim. sähköpostitse: kustannusliike@karisto.fi.
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
Hei!
Tilastokeskus julkaisee sivuillaan rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2013 eurot vuoden 2014 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan tietyn vuoden rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa vastaavasti muunnetaan jonkun aikaisemman vuoden rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2014 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa eri aikoina, ei nimellisarvoa
Rahanarvonkerroin 1860–2014
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html
Kerrointa...
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Suomen kansallisbibligrafiassa löytyy tekijäviittaus Tiittanen, Eila katso myös: Payne, Eila ja päinvastoin, joten kyseessä on sama henkilö.
Kansallisbibliografiassa mainitaan myös, että Ylätasangon toverukset -teoksen irtopäällyksessä on tekijän nimi muodossa Eila Tiittanne Payne.
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Kappaleen nuotteja ei näyttäisi valitettavasti ilmestyneen painettuna. Pelkät sanat löytyvät teossarjan ”Toivelauluja” osasta 58 (Musiikki-Fazer, 1964), mutta sitäkin on huonosti saatavilla.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että kappaleen nuoteista olisi valokopio Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joka sijaitsee Helsingissä. Aineistoa ei anneta kotilainaan, mutta siihen voi tutustua arkiston tiloissa ja mahdollisesti ottaa myös valokopioita siitä. Jos haluat tiedustella asiasta tarkemmin, Suomen Jazz & Pop Arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Pekka Holma on julkaissut neljä sotaromaania. Laviasta on kotoisin myös Hilkka Harolin, joka on kirjoittanut nuortenromaaneja. Niiden aihepiiri ei ilmeisesti liity Laviaan. Laviassa asuvalta kirjailija-psykoterapeutti Seppo Laaksolta on ilmestynyt dokumenttiromaani Vaivainen matkamies. Hän on kirjoittanut myös tietokirjoja. Laviassa syntynyt Olavi Niinikoski on julkaissut näytelmän Ulosmittaus.Yksi runoilijakin löytyy; Väinö Heinola, kokoelman nimi on Vanha myllysilta. Lavia-seuran joulu- ja vuosijulkaisu Lawiaa vuodesta 1979 alkaen sisältää kotiseutukuvauksia.
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto vuosilta 1926, 1927 ja 1929.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262791?page=1 (1926)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262790?page=1 (1927)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 (1929)
Uudempiakin on olemassa, mutta niitä ei löydy digitoituna. Viimeinen on ilmeisesti ilmestynyt 1939. Ainakin on olemassa Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto 1931-1932. Tarvittaessa Kansalliskirjastosta saa niitä käyttöön paikan päällä lukusalilainaksi.
Margot on ranskankielinen muoto nimestä Margaret, jonka suomalaisia vastineita ovat Margareta ja Margareeta. Margaret on kreikkalais-latinalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee "helmeä"; sille löytyy runsaasti muitakin asuja eri kielistä - Margotin lisäksi esimerkiksi ruotsin Marit ja Margit, englannin Madge, Maggie, Meg ja Peggy, saksan Marga, Margret ja Meta, ranskan Marguerite ja Marjorie sekä italian Margherita ja Rita ovat kaikki samaa kantaa.
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Jotkin kustantamot merkitsevät ns. arvostelukappaleet leimoilla, joissa lukee esim. "arvosteltavaksi" tai "arvostelukappale".
Arvostelu- ja lehdistökappaleita kustantamot (ja kirjailijat) lähettävät medialle, eli esim. kirja-arvosteluiden kirjoittajille, kriitikoille ja kirjabloggaajille.
Tässä esimerkkinä Otavan ohjeistus: https://otava.fi/medialle/mediainfo/ Ja Harper Collinsin: https://harpercollins.fi/tilaa-arvostelukappale/
Amerikkalaisesta historiallisten romaanien kirjoittajasta Gwen Bristowista (1903) voi katsoa tietoja Internetistä ainakin sivuilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gwen_Bristow ja
http://www.awhf.org/bristow/html.
Hakuteoksista hänestä löytyy tietoja yllättävän vähän, vuodelta 1974 peräisin olevassa Encyclopedia Americanan osassa 4 kerrotaan hänestä lyhyesti.
Wikipedian sivuilta Internetistä löytyy täydellinen luettelo Gwen Bristowin kirjoittamista kirjoista. Bristowin kirjoja ovat mm.: Deep summer (1937, suom. Keskikesä), The handsome road (1938, Tammikuja), This side of glory (1940, Uudet tuulet). Nämä kirjat muodostavat The plantation -trilogian eli Louisiana-sarjan. Kaksi ensimmäistä osaa sijoittuu Amerikan sisällissodan ja kolmas...
Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna."
Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Käytännössä lähteenäni ollut teos ei tee niille eroja. Peräkammarinpoika tarkoittaa varsinaisesti kotitilalleen elätettäväksi jäänyttä naimatonta miestä. Peräkammarinpojaksi on nimitelty aikuisenakin äidin luona asuvaa poikaa, jota on voitu kutsua myös mammanpojaksi. Peräkammarinpojiksi on nimitelty myös homoja. Pankohöyhenpussi tarkoittaa saamatonta nahjusta, esimerkiksi "Tuo meijän Pentti on yks pankohöyhenpussi, pankolla vaan onanoi niin että pussit ilimassa leijuu." Lähde: Jari Tammi: Suuri nimittelysanakirja. Pikku-idis, 2014.
Hei ja kiitos viestistä!
Jyväskylän kaupunginkirjastoon on mahdollista päästä työkokeiluun. Voit olla asiasta yhteydessä suoraan sen kirjaston tai osaston esimieheen, jonne toivot pääseväsi työkokeiluun. Esimiesten yhteystiedot löydät täältä: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/yhteystiedot .
