Ohjelmasarja Tatuointistudio HelsINK on katsottavissa Radio-ja televisioarkiston katselupisteissä. Lista katselupisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Helsink
Sarjan tuotti tuotantoyhtiö Century Films. Tarkempia tietoja varten sinun kannattaa ottaa yhteyttä tuotantoyhtiöön.
https://www.centuryfilms.fi/#tuotannot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tatuointistudio_HelsINK
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi...
Ainoa, proosa, mitä löysin oli Petras Cvirka, jonka teoksia ei valitettavasti ole Helmet-kirjaston kokoelmissa.
Salaisuus: kertomuksia. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
Kettu kuningattarena. Suom. Nikolai Gippijev. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1958.
Näytelmiä sen sijaan oli enemmän:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1834087__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28liettua%29__P0%2C8__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1741525__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28liettua%29__P0%2C9__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ja runoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1086789__S%28kaunokirjallisuus%29...
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,...
Kirja on niin vasta ilmestynyt ruotsiksi, että tietoa sen suomennoksesta ei vielä näy missään. Ann-Helen Laestadiuksen aiempi romaani Varkaus (Stöld) on ilmestynyt S&S:n kustantamana, joten voit halutessasi kysyä sieltä, onko suomennoksesta vielä tietoa.
Yhteystiedot S&S: https://kustantamo.sets.fi/meista/
Rastita ruuta "Poista" sen varauksen kohdalta, jonka haluat poistaa. Napsauta sen jälkeen linkkiä "Tallenna muutokset". Järjestelmä esittää vielä varmistuskysymyksen: "Alla oleva(t) varau(k)s(et) poistetaan. Haluatko jatkaa?". Tässä näkyy nyt vain se yksi poistettavaksi valitsemasi varaus. Vastaa kysymykseen "Kyllä". Varaus on nyt poistettu.
Lukitsemalla varauksen taas voit estää varausta saapumasta noudettavaksi tietyn ajan kuluessa, esimerkiksi ollessasi lomamatkalla.
Yksityiskohtaiset ohjeet näihin toimintoihin löytyvät perinteisen HelMet-aineistohaun Ohjeita-linkistä, kohdasta "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Siellä kerrotaan näin:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä X varausta.
Jos haluat muuttaa...
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
Pitkä kokemus on osoittanut, että on järkevää asettaa varausten määrälle jokin yläraja. Varsinkin tilanteessa, jossa varaaminen on maksutonta, kirjastolla täytyy olla jokin väline, jolla varausten määrää voidaan hallita. Syynä eivät ole useimmat varaajat, vaan pienempi joukko, joka ei halua tai kykene hahmottamaan mielekkään varaamisen rajoja itse.
Varausten maksimimäärää on nostettu, vaikka tiedämme, että esimerkiksi 50 uutuuskirjaa varannut on ongelmissa, kun varauksia alkaa tulvia sattumanvaraisesti esimerkiksi 15 kirjaa kerrallaan. Järjestelmää ei voi virittää nopeimpien superlukijoidn tahtiin, vaan on pyritty löytämään raja, joka hyvin riittää useimmille ihmisille.
Rajan nostamisesta voi toki tehdä aloitteen kirjastoon, mutta...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.libplussa.fi löytyy useita teoksia antamalla asiasanaksi laatujärjestelmä ja katkaisumerkki #. Teosten sisällöstä saa tarkemmat tiedot katsomalla täydet tiedot, jolloin näkyvät sisältöä kuvaavat asiasanat. Sen sijaan termillä tuotekortti ei suoraan löydy yhtään viitettä.
Minulla ei valitettavasti ole kompetenssia arvioida kirjojen kovatasoisuutta (alempana mainittuja teoksia ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Seuraavat englanninkieliset kirjat löytyivät tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta hakusanalla opettajan työ. Mikäli haluat ehdottomasti kovatasoisuusarvioinnin, on viisainta kääntyä opettajankoulutuslaitosten kirjastojen puoleen.
The complex roles of the teacher : an ecological perspective / Shirley F. Heck, C. Ray Williams. Teacher’s College Press, 1984
Käyttäytymistiet. tdk:n kirjasto Bulevardi sekä useita muita tiet. kirjastoja
The school from the teacher’s perspective : the teaching space of eleven change-oriented teachers / Matti Lattu. Väitöskirja. University of Helsinki,...
Camilla Läckbergin Kvinnor utan nåd ilmestyi vuonna 2021 yhteisniteenä Gå i fängelse -teoksen kanssa. Kustantaja oli Forum.
Aleksi Milonoffin suomennos teoksesta ilmestyi vielä samana vuonna nimellä Naiset vailla armoa.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Lahden pääkirjaston aikuisten osaston varattavien asiakastietokoneiden näppäimistöt puhdistetaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos koneissa on jotain vikaa/huoltotarvetta, kannattaa asiasta kertoa henkilökunnalle, jotta tiedämme, minkä osaston tietokoneella ongelmia on ilmennyt.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Osvald Eelan teos "Pioneereina talvisodassa : Säkylän ja Köyliön miesten kokemuksia Summassa, Viipurissa ja Tolvajärvellä" on ilmestynyt vuonna 1980.
Julkaisijoina on mainittu [Köyliön maataloustuottajain yhdistys] : [Säkylän jakokunnat] : [Summan muistorahasto, jakaja] , [1980] (Kokemäki : Risteen kirjap.)
Teos on ollut siis monen toimijan yhteisjulkaisu.
Fennican nettiosoite: https://finna.fi
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
