Kirjoita hakuun "ääniraita saksa" = saksankielinen elokuva.
Rajaa sen jälkeen halutessasi Lastenkokoelmaan, elokuviin ja DVD formaattiin.
Löysin 250 elokuvaa, joista iso osa on tietysti liian pienille tarkoitettuja, mutta osa ehkä sopisi myös yläasteelaisille esim. Momo, Elämä pelissä ja Beethoven.
Tässä vielä linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4niraita%20saksa…
Helsingin pääkirjastossa, Itä-Pasilassa Rautatieläisenkatu 8, on mikrofilmattuna Uusi Suomi vuodesta 1919 alkaen. Mikrofilmiltä on mahdollisuus kopioida kyseinen artikkeli. Itsepalvelukopiot maksavat 5mk/kpl.
Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Viola-tietokannan mukaan Wallebomin Vain yhden yön -kappaleelle ei löydy nuotteja. Russelin A song for you löytyy esimerkiksi Easy piano collection. No. 3 -kokoelmasta, ISBN 0-7119-1459-1
Hei,
katsoin sinulle muutamia erilaisia kissakirjoja:
Päivi Ylikorven kirjassa Kissanhoidon käsikirja, käsitellään kissan käyttäytymistä, hoitamista ja ruokintaa. John Bradshawin kirjassa Kissan mieli kerrotaan kissojen luonteesta. Kaikki kissasta kirjassa kerrotaan asioista, joita kissan omistajan kannataa tietää. Sen on kirjoittanut Catherine Davidson. Kissanpentujen kehittymisestä ja hoitamisesta kerrotaan Brigette Eilert-Overbeckin Kissanpennut kirjassa. Suosittelen myös kirjaa Miukun tassukirja kaikenkarvaisista kissoista (tekijä: Mike Darton), jossa on hauskoja yksityiskohtia esimerkiksi kissojen historiasta.
Toivottavasti näistä on apua. :)
Kännykässäni oleva Inaturalistin seek appi tunnisti kuvan vyöihrakuoriaiseksi.
Samaa mieltä näyttäisi olevan Luonttoportti.
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Emme mekään onnistuneet löytämään mitään kattavaa teosta missä olisi esitelty Ruotsin linnoja. Helmet-verkkokirjastosta löytyy lähinnä tietoteoksia, jotka ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen linnaan, sekä yksi teossarja liki sadan vuoden takaa, jossa on paneuduttu Ruotsin eri alueiden linnoihin, tässä suora linkki tekemääni hakuun: Helmet -- linnat ruotsi
Yleisemmissä matkaoppaissa voi toki olla esitelty myös linnoja, mutta sellaista kattavaa listausta ei kirjoista tunnu löytyvän. Lähtisin siis hakemaan tietoa verkosta. Näistä linkeistä voi olla apua ainakin alkuun pääsemisessä:
Keski-Ruotsin parhaat matkavinkit | Ruotsi 365.fi
Luettelo Ruotsin linnoista – Wikipedia
Historianopettajan matkassa: Ruotsin linnat | Somero (...
Kyseessä on Kaarle Krohnin (1863—1933) runo Ferencz Renyi. Krohn kirjoitti runon nimimerkillä Wäinö vuonna 1890 ilmestyneeseen Kertovaisia runoelmia –nimiseen kokoelmaan. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”. Voit lukea koko runon Gutenberg-projektiin digitoidusta Kertovaisia runoelmia -teoksesta. gutenberg.org/files/36070/36070-8.txtFerencz Rényi -runosta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Täältä voit lukea aiemman vastauksen:https://www.kirjastot.fi/kysy/ferencz-renyi-vaiti-seisoo-sotamiehet-1?l…
Nuorten lukemisharrastuksesta sinänsä löytyy jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa ja voit etsiä sieltä tietoa esim. asiasanoilla nuoret lukeminen. Tietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta haku ja saat esiin hakulomakkeen, jonka avulla voit etsiä kirjallisuutta eri hakumäärittelyillä. Nuorisotiedon kirjaston tietokanta voi olla myös avuksi verkko-osoitteessa http://pretty.alli.fi/index.htm Monia muitakin tietokantoja voi hyödyntää. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä korkeakoulukirjastojen tietokanta Linda, josta kannattaa myös etsiä. Nuorten harrastustutkimuksiin voisi myös tutustua ja sitä kautta saada...
Millaisiahan kasvikirjoja mahdat tarkoittaa.
Jos keräät kasveja koulutehtävääsi ja tarvitset siihen kirjallisuutta, käy lähimmässä kirjastossasi katsomassa mitä vielä on hyllyssä. Kasveista kertovia kirjoja on niin paljon, etten tässä voi luetella Sinulle mitä on hyllyssä. Tilanne voi olla tunnin tai parin päivän sisällä jo aivan toinen. Kannattaakin siis
käydä kirjastossa itse paikan päällä. Mikäli kirjastossa ei ole mitään Sinulle sopivaa teosta paikalla, voit kyselä niitä toisista toimipisteistämme tai tehdä niistä varauksia. Kirjastonhoitajamme auttavat Sinua teosten etsimisessä.
EVANESCENCEn levyjä voit itse etsiä tietokannastame
jolloin saat aina ajantasalla olevan tiedon saatavuustilanteesta. PIKI-verkkotietokannan osoite on
http://...
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta. Kirjaa saa kyllä netin kautta tilaamalla esim. seuraavasta osoitteesta:
http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_b/002-6614719-1348033?initialSearch=1…
Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja...
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Vaikka hakusanoilla "anarkia" ja "anarkismi" verkkokirjastoista jonkin verran lastenkirjallisuutta löytyykin, täytyy kyllä sanoa, että lastenkirjojen "anarkia" on lähinnä viatonta vallattomuutta - ei niinkään maailmankatsomuksellista poliittista anarkismia.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Käyttökelpoista teoreettista kirjallisuutta aiheesta löytyy kuitenkin jonkin verran varsinkin Lastenkirjainstituutin tutkimuskirjallisuuden joukosta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Hyvä yleisjohdatus politiikkaan lastenkirjoissa on Sulevi Riukulehdon, Anssi Halmesvirran ja Kari Pöntisen Politiikkaa lastenkirjoissa (SKS, 2001).
Lapsi- ja perhejärjestöillä on hyviä linkkejä Internetissä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/, Väestöliitto http://www.vaestoliitto.fi/ ja Pelastakaa Lapset ry http://www.pela.fi/, näistä löytyy tietoa ja jatkolinkkejä perheistä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.lib.hel.fi/ voit etsiä aineistoa koko pääkaupunkiseudun aineistokokolemasta esimerkiksi hakusanoilla: perhe ja lapset. Kirjastoissa voit tehdä haun Aleksi-lehtitietokantaan josta saa aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita.
Valitettavasti valomainoksen väri ei käytettävissä olevista lähteistä löytynyt.
Lähteet:
Finna-palvelu https://www.finna.fi/
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelu https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirja…
Verkkohaut
Rousu lienee lähtöisin paikannimestä. Esimerkiksi Rovaniemellä on Rousuvaara. Se tunnetaan myös talonnimenä Alatorniolla, Karungissa, Kuivaniemellä, Kemissä ja Ylitorniolla.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Esa Helasvuon säveltämästä ja Marja Rankkalan sanoittamasta kappaleesta "Brontosauruksen yö" on julkaistu nuotinnus kahdessa eri vihkossa vuonna 1972 sekä kokoelmassa Toivelauluja: iskelmien aarreaitta 93, 1973; 1. Tämä haku näyttää, miten niitä on saatavilla kirjastoista.
Kappaleen soinnutuksesta löytyy verkosta parikin ehdotelmaa:
https://chordu.com/chords-tabs-vesa-matti-loiri-brontosauruksen-y%C3%B6…
https://chordify.net/chords/vesa-matti-loiri-brontosauruksen-yo-1972-fe…
