Leppäkerttu-lehti vaihtoi nimensä 1987 Leppis-lehdeksi.Lainattavaksi lehtiä löytyy Åbo Akademin kirjastosta.Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopistolla on heidän lukusalissa luettavaksi näitä lehtiä.
Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
Ruokailuastioista ja -välineistä on tietoa esim. teoksissa
- Kaija Kiikka, Merja Huovinen: Vispilästä vokkiin, kotikeittiön työvälineet ja koneet, 2001
- Aino Belt: Pöytä on katettu, 1987
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Valitettavasti ihan tällaista laulua ei ole löytynyt, vaikka sekä aihepiiri ja myös sanoituksen tunnelma viittaa kovasti Matti Eskon tunnetuksi tekemään Esa Niemisen sävellykseen Juha Tapanisen sanoihin "Rekkamies". Kysyjän muistamaa säettä ei juuri sellaisenaan laulussa kuitenkaan ole (ks. esimerkiksi http://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies), joten ehkä jotain muuta laulua kuitenkin tavoitellaan. Nuo "Rekkamiehen" sanat kannattaisi ehkä kuitenkin tarkistaa, jos se kuitenkin olisi se etsitty laulu.
Jussi Raittisen levytetty tuotanto on niin suuri, että ellei joku tätä suoraan muista, on sen systemaattinen etsiminen varsin työläs operaatio. Kansallisdiskografia VIOLA ei tällaista säettä tunnista, mutta toisaalta se ei sisällä suinkaan...
Paattisten kirjastoon on tilattu sueraavat aikakauslehdet: Aku Ankka, Anna, Avotakka, Bamse, Bike MP, Demi, Eeva, ET-lehti, Fit, Geo, Goal, Hevoshullu, Ihana, Kaks'plus, Kauneimmat käsityöt, Kodin kuvalehti, Kotilääkäri, Kotipuutarha, Koululainen, Matkaopas, National Geographic, Suuri käsityölehti, Tekniikan maailma, Tiede.
Sanomalehdistä Paattisille tulee Turun Sanomat ja Turun tienoo.
Kirjastot.fi-sivuston uumenista löytyy Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen pöytäkirja 2/2019 (YKN:n syyskokous 21.-22.11.2019), jossa on Suunta 2021-2025 -työryhmän saate:
"Yleisten kirjastojen edellinen Suunta-asiakirja määritteli kirjastojen yhteiset arvot. Arvopohjamme on pysynyt samana, mutta toimintaympäristömme on muuttunut monella tapaa. Suunta-asiakirja 2021-2025 paneutuu ympärillämme oleviin muutoksiin ja nostaa esille niitä toimintatapoja, joilla toteutamme jatkossakin kaikille kansalaisille yhdenvertaisia, laadukkaita ja ajassa olevia palveluja."
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan uudistaminen on siis ilmeisesti aloitettu. Nykyinen lienee voimassa, kunnes uusi ilmestyy.
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirja ohjaa...
Kyseinen katkelma on Jane Austenin romaanin Pride and Prejudice kappaleesta 22. Teoksesta on kaksi suomennosta.
O. A. Joutsenen suomennoksessa vuodelta 1922 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Panematta erityisen suurta arvoa miehiin ylipäänsä hän oli aina pitänyt avioliittoa elämänsä päämääränä; mitäpä muuta turvaa hyvin kasvatetulla, mutta vähävaraisella nuorella naisella olikaan säästyäkseen näkemästä pahoja päiviä?"
Sirkka-Liisa Norko-Turja suomensi saman kohdan vuonna 1947 seuraavasti:
"Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen päämääränsä. Mitä muuta tulevaisuuden turvaa oli vähävaraisella, hyvän kasvatuksen saaneella nuorella naisella? Ja vaikka oli...
Helmet kirjastoilla ei ole vielä kovin monia vinkkilistoja. Tilanne saattaa muuttua, kun saamme uuden nettisivustomme täysin valmiiksi.
Tähän hätään meillä on tarjota Live-vinkkausta Kannelmäessä 8.3.2024 klo 14. Linkki Helmet tapahtumaan
Lisää tapoja löytää uutta luettavaa löytyy 23.3.2020 julkaistusta Helmet artikkelista. Se mainitsee mm. kirjastojen näyttelypöytien tutkimisen, henkilökunnalta kysymisen ja Kirjasampo sivuston. Linkki helmet sivustolle Linkki KirjaSampoon
Muita mukavia vinkkaussivustoja ovat esim. Kirjoittajankoulun kirjavinkeistä, Kansalliskirjaston digitoidut aarteet ja Oulun kirjasaaritapahtuma 29.-31.1.2024
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistohausta http://www.helmet.fi luettelo saadaan esille sanahaun puolelta seuraavasti: ** and not lastenelokuvat ja aineistorajaukseksi pudotusvalikosta dvd-levyt. Näin saadaan viitetiedot 1145 dvd-levystä, joukkoon voi tosin kuulua jonkin verran muitakin kuin elokuvia, lähinnä musiikki dvd-levyjä.
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannassa ja nykyään hän työskentelee aikakauslehden toimittajana Helsingissä. Eve Hietamiehestä löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia nykykertojia. Hänestä on kysytty tietoja tästä palvelusta aiemminkin. Pääset katsomaan näitä vastauksia tietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuun hietamies eve.
Numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä kannattaa kysellä kuvanveistäjä Kauko Räsäsen mitallituotantoon kuuluvan Eero Tammisalo-mitallin rahallista arvoa. Rahalliseen arvoon vaikuttavat useat tekijät, esim. se, onko mitali numeroitu vai ei.
Tietokannoista on hankala löytää yksittäisten esineiden kuvia tai ohjeita. Ne on etsittävä selaamalla kirjoja. Toisin sanoen on parasta mennä johonkin isoon kirjastoon ja selata käsityö- ja kirjontakirjat läpi.
Tuire Kansasen kirjasta Kukkia ja kyyneleitä : vanhoja kirjontamalleja (Otava 1981) löytyy kaksi sanomalehtipussin kuvaa. Niiden tekoajankohtaa ei kerrota kuvatekstissä. Kirjontamalleja on kirjan liitteessä. Jugend-tyylinen sanomalehtipussin kuva on Onerva Puhakka-Hyvösen kirjassa Jugend-kukka kirjonnassa (Ky Veikko O. Hyvönen & Co, Espoo 1989). Kaikissa kuvissa on tekstikirjailu Sanomia.
Pari ruotsalaista lehtipussinkuvaa kannattimineen löytyy Noomi Augustssonin kirjasta Brodera gamla mönster (LTs förlag1986).
Ruotsalaisia 1930...
Minna Parikan kengistä löydät tietoa hänen internetsivustoltaan.
Osoite on https://www.minnaparikka.com/fi/
Sydänkenkiä löytyy malliston kohdasta klassikot.
Sivuilla on paljon kuvia Parikan kengistä. Kuvia klikkaamalla löytyy jonkin verran lisätietoja.
Seuraavassa lista kirjallisuudesta, joka käsittelee tavalla tai toisella vallankäyttöä ja vuorovaikutusta erilaisissa sosiaalisissa asemissa:
Stern, Robin: Manipulaatiosokeus : huomaa harhauttajat ja saa takaisin oman elämäsi hallinta. 2019
Leppä, Asta: Sävyttömät sanat : kun vastakkainasettelut saivat vallan. 2019
Huhtasaari, Saara: Manipuloiva kieli : uuden ajan subkonteksti. 2018
Rosenberg, Marshall B.: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus : Nonviolent communication NVC. 2019
Gjerstad, Eevastiina: Näin vaikutat : vaikuttamisen psykologia arjessa ja työssä. 2015
Gjerstad, Eevastiina: Kuka on kukkulan kuningas? : lasten ja aikuisten valtasuhteet kasvun tukena. 2015
Kuusela, Sari: Valta ja vuorovaikutus...
Kirjassa T.S. Eliot: Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja (Otava 1988)The Dry Salvages on suomennettuna. Kirjan alussa runojen suomentajiksi on listattu Yjö Kaijärvi, Sinikka Kallio-Visapää, Kai Laitinen, Juha Mannerkorpi, Kai Mäkinen, Leo Tiainen ja Lauri Viljanen. Jos tulkitsen kirjaa oikein, kyseisen runon suomentaja on Kallio-Visapää.
WSOY:n v. 2007 julkaisemassa T.S. Eliotin Neljä kvartettoa - Four quartets -kirjassa runot ovat sekä englanniksi että suomeksi ja suomentaja on Juhani Siljo.
Sotakirjallisuudesta löytyy kuvaus ja eri kirjahyllyjä Kirjasammosta, osasta Sotakirjallisuus. Voit tutkia esimerkiksi hyllyistä löytyivä kirjoja ja niiden kuvauksia sekä asiasanoituksia. Niiden avulla voit löytää yhteneväisiä piirteitä.
Jos olet tekemässä koulutehtävää, vastaus siihen on helpointa löytää koulukirjasta tai muusta kurssilla käytetystä materiaalista.
Syvällisempää tutkimusta löytyy kirjallisuustieteen alalta, Finnasta voi selailla hakutuloksia haulla sotakirjallisuus ja kirjallisuustiede.
