Hei,
Etunimi oli työläs löytää mutta viimein sekin löytyi ja runsaasti tietoja.
Pekka Ollilainen (s.1866 Nurmeksessa, k. 1940)
Kyseessä on sama henkilö. SKVR:n mukaan kerännyt aineistoa 1888-1892, joten hän on ollut reilu parikymppinen opiskelija.
”Opettaja P. Ollilainen Joroisista on lähettänyt runsaan ja hyvin toimitetun kokoelman satuja, runoja, loitsuja, taikoja ja arvoituksia Nurmeksesta, Rautavaaralta, Nilsiästä, Kuusjärveltä, Enosta, Sortavalasta ja Pieksämäeltä. Hänelle ehdotetaan 50 markan rahapalkinto.”
(Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista, toim. SKS, 1895)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498427?term=P.%20Ollilainen&page=254
Opettajana Joensuun kansakoulussa sekä ilta- ja...
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Lisäksi kohtaamispaikka@lasipalatsi tarjoaa LAN- ja WLAN-yhteyksiä. Asiakkaat voivat tuoda omat kannettavat tietokoneensa, ja yhdistää ne nettiin, ilman salasanoja. Yhteydet ovat DHCP-yhteyksiä, joten niiden pitäisi toimia plug- & play-hengessä.
Yhteystiedot: kohtaamispaikka@lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2. krs,...
Kyse on varmaankin tekijän nimen kirjoitusmuodosta. Jos käyttää tekijähakua, tekijän hakukenttään kirjoitetaan mccall smith alexander, siis sukunimi ensiksi. Tulokseksi saadaan 76 viitettä McCall Smithin teoksiin eri kielillä. Nimen kirjoitusasun täytyy olla täsmälleen oikeassa muodossa, muuten haku epäonnistuu. McCall Smithin suomeksi käännetyt teokset saa esiin valitsemalla HelMetin sanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään a:mccall smith alexander. Aineistovalikosta valitaan kirjat ja kielivalikosta kieleksi suomi. Tulokseksi saadaan 13 viitettä, joista osa saman teoksen eri painoksia. Tarkempia hakuohjeita löytyy HelMet-aineistohaun vasemmalta puolelta kohdasta Ohjeita.
Näyttäisi siltä, että Roger de Rabutinin runoja ei ole luultavasti suomennettu. Hänen runojaan ei löydy yhtään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Tietokanta ei ole kattava, joten on mahdollista, että jossakin sen ulkopuolelle jääneessä lehdessä, pienjulkaisuissa tai muissa hankalammin tavoitettavissa lähteissä, mutta todennäköisesti suomennoksia ei kuitenkaan ole.
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
Aihe on laaja ja kannattaa näiden tietojen lisäksi ottaa yhteyttä oman kirjaston tietopalveluun.
Kirjoja aiheesta:
Seppälä, Heikki. Vaikuttavat viestit: opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-210-5
Ojanen, Markku. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: esittämis- ja tulkintaohjeet. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1996. ISBN 951-580-204-0
Ojanen, Markku. Mikä hätänä?: kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-223-7
Solmut auki: kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut 2000-luvulla. Toim. Heikki Seppälä. Helsinki:...
Jo varhaisella mykkäfilmikaudella pystyttiin luomaan kaksoisroolin tapaisia trikkejä päällekkäisvalotuksella niin, että henkilö saattoi esiintyä samassa kohtauksessa kahdesti. Vaikutelma ei tosin ollut täysin realistinen ja sitä käytettiinkin mm. kummitushahmojen esittämiseen.
Todentuntuisia tuloksia saatiin peittämällä objektiivista osia ja valottamalla filmiä kaista kaistalta. Tekniikka oli hyvin vaativa ja työläs. Yksi varhaisimmista on Buster Keatonin lyhytelokuva Buster varieteessa vuodelta 1921.
https://www.youtube.com/watch?v=YtQz6tpBN3A
Mykkäfilmikauden trikkejä.
Valitettavasti en onnistunut löytämään varmaa tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Yritin löytää lähettämässäsi kuvassa oleville merkeille vastaavuutta Googlen käänteisen kuvahaun avulla, mutta haku ei tuottanut täydellistä vastaavuutta kummallekaan merkille. Haussa tuli kuitenkin useita kuvatuloksia Lotta Svärd -järjestön rintamerkeistä, joissa oli samat kirjaimet "SL" kuin mummisi merkeissä. Näin ollen on mahdollista, että kyse on Lotta Svärd -järjestön myöntämistä merkeistä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse ...
HELMET-tietokannasta, http://www.helmet.fi, löytyy Venezuelassa puhutun espanjan kielen kielikursseja ja sanakirjoja hakulausekkeella latin-american spanish. Useimmat ovat tällä hetkellä lainassa, joten pyytämiäsi esimerkkejä kannattaa ehkä hakea on-line sanakirjasta osoitteesta http://education.yahoo.com/reference/dict_en_es
Tutustu myös seuraaviin osoitteisiin:
http://www.factmonster.com/spot/hhmaccents1.html
http://www.askoxford.com/languages/culturevulture/spain/worldspanish/?v…
Yleisten kirjastojen kirjakokoelmista löytynee vain lyhyehköjä luonnehdintoja kielten välisistä eroista, esim. "Concise compendium of the world's languages" -kirjassa on lyhyesti selitetty ääntämiseen liittyvistä asioista.
Parhaat neuvot työtäsi varten saat...
Netissä on sivu "Harri Sirola Internetissä" osoitteessa http://www.uta.fi/~jl61333/sirolalink.htm
Gummeruksen linkki on tosin merkitty väärin, oikea on:
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/kotkauno.htm
Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. v. 2000) on sivun verran tietoja Sirolasta.
Näissä aikakauslehtiartikkeleissa on myös tietoja hänestä:
Tuppurainen, Marjaleena : Tuhkasta nousee feeniks-lintu. Kirjailija Harri Sirolan haastattelu .
Anna 1996 ; 8 ; 14-17.
Sirola, Harri: Kaikki mitä muistan kolmen vuoden kuolemasta . Image 1996 ; 5 ; 62-78.
Vuoden 1996 Helsingin Sanomissa käytiin keskustelua Anja Kaurasen ja Harri Sirolan välillä, tiedot näistä saat Helsinginsanomien arkistosta www.helsinginsanomat.fi (...
Ristiinan kirjasto täyttää 150 vuotta 28.4.2010 ja juhlii merkkivuottaan työn merkeissä ja näyttelyin.
Kirjaston historian voi perehtyä Ristiinan kirjaston sisääntuloaulaan koottavassa näyttelyssä. Lasten- ja nuortenosastolla esitellään nuorten ristiinalaisten ajatuksia ja käsityksiä syntymäpäiväsankarista.
Juhlakahvit juodaan asiakkaiden kanssa 28.4.2010 (klo 15-18).
Suomesta ei varsinaista pelkästään fantasiakirjallisuuteen erikoistunutta yleistä kirjastoa löydy. Multian kirjastossa on yksi Suomen parhaista kokoelmista: areena.yle.fi/video/1312950853916
Science fiction -seuroilla on jäsenilleen yksityisiä kirjastoja. Esim. Helsingissä yliopiston scifiklubi www.googoomuck.org/kirjasto tai Turussa Turun Science Fiction Seura www.tsfs.fi/kirjasto/
Fantasiakirjallisuutta löytyy kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos lähikirjastostasi ei löydy haluamaasi kirjaa, voit tilata sen toisesta kirjastosta.
Espoon kaupunginkirjastolla on oma blogi fantasiakirjallisuuden valinnasta ja hankinnasta www.fantasiaespoo.fi
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Ainakin Keudassa voi opiskella työmarkkinatuella (=koulutussopimuksella). Keudasta kerrottiin, että opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla kirjastossa (4 pv/vko ja yksi etäopiskelupäivä). Lähiopetusta on Keravalla noin kerran kuussa. Opiskeluaika on keskimäärin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä: Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
