Hei! Sinulla ei ole varsinaisesti mitään pakottavaa syytä HelMet-järjestelmän asiakkuuden lopettamiseen ainakaan kirjaston puolelta. Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, joka myöntää kortin sitä tarvitseville Suomessa asuville. Voihan olla, että jossain vaiheessa tarvitsetkin Suomen yleisten kirjastojen suurinta kokoelmaa ja silloin voimassa oleva HelMet-kortti on hyvä olla.
Jos kuitenkin ehdottomasti haluat tietosi pois järjestelmästä, sinun täytyy ottaa yhteyttä johonkin HelMet-järjestelmän kirjastoon (kaikki yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi). Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joudut jotenkin todistamaan henkilöllisyytesi, koska kirjasto ei voi poistaa tietojasi noin vain...
Vaikuttaa siltä, että kyseessä ovat saman kakun eri nimitykset. Molemmat ovat suklaakakkuja, jotka jätetään sisältä pehmeiksi ja valuviksi. Suomeksi käytetään ainakin nimityksiä laavakakku ja suklaafondant. Suomenkielisiä reseptejä esim alla olevilla sivuilla:
https://www.kinuskikissa.fi/suklainen-laavakakku-chocolate-lava-cake/
https://www.pullahiiri.com/2012/03/taas-toteutetaan-blogilukijan-toive.html
https://www.valio.fi/reseptit/suklaafondant---resepti/
https://www.arla.fi/reseptit/kardemumma-suklaafondant/
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Tässä muutama talvinen tarina:
Valon pilkahduksia (Oppian 2023)
Marklund, Liza: Halkovaras
Knausgård, Karl Ove: Talvi
Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua)
Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua)
Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina.
Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).
Etsitkö tietoa jo Finna.fi -hakupalvelusta? Tässä esimerkkihaku sahateollisuus 1800-luku ja kielivalintana ruotsihttps://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=sahateollisuus&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22tai puutavarakauppa 1800-luku ja kielenä ruotsi:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=puutavarakauppa+1800-luku&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascOlisiko näistä mitään apua?
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
Erilaisia kirja-arvosteluja on kerätty Makupalat.fi-hakemistoon ja ne löytyvät osoitteesta:
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Seuraavasta Helsingin yliopiston julkaisemasta Tie tohtoriksi-sivusta löytyy tietoa karonkasta yleensä sekä myös pukeutumisesta,
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm .
Toholammilla ei ole Toholampi-nimistä lampea. Ainakaan enää. Pitäjän maisemaa hallitsee Lestijoen järveltä näyttävä suvantokohta, jota kutsutaan Kirkkojärveksi. On arveltu, että Kirkkojärveä olisi aikaisemmin kutsuttu Toholammeksi.
Lähteet:
Suomelainen paikannimikirja. Kotimaisten kirjasten tutkimuskeskus, 2007 - Verkkoversio: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Toholammin kunnan kotisivu: https://www.toholampi.fi/vaakuna/
Hei,Tuolla Un cuento cada dia -sarjan nimellä en oikein saanut esille satukirjoja, mutta kävisikö"365 cuentos de hadas y princesas"? Siinä näyttäisi olevan satuja jokaisellepäivälle prinsessoista ja se on Walt Disney tuotantoa. Tämä espanjankielinen satukirja löytyy esimerkiksi Kirkes- jaVaski-kirjastoista. Sen voisi varmaan saada niistä kaukolainaan. Ja jos haluaisit ostaavastaavanlaisen kirjan omaksi, niin ainakin Amazon.comissa niitä näyttää olevan tarjolla. Yst. terv.Virpi Naumanen
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
Kirja on ilmestynyt Mirja Rutasen suomentamana nimellä
Unia, ajatuksia, muistikuvia
ainakin kuutena painoksena, ensimmäinen v. 1985.
Saatavuudesta löytyy tietoja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) sivulta
www.helmet.fi
Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
Tässä jotain hakutuloksia sivuista, joilla myydään vähän kaikkea autojen pienoismalleista t-paitoihin. Sivuilta on linkkejä erityyppisiin fanituotteisiin, joten linkkejä kannattaa myös seurata.
http://ostella.fi.soneraplaza.net/ostella/8010fanituotteetf1/Index.html
http://194.251.255.16/ostella/sportslinkstore/saloform1.html
Lisäksi en malta olla mainitsematta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkihakemiston formula-linkkejä osoitteessa:
http://www.htk.fi/Kirjasto/urheilu4.htm#formula
Täällä on yhteen paikkaan koottuna kattavasti ja monipuolisesti monenlaista formula-asiaa aina alan lehdistä itse kilpailuihin ja tuloksiin. Varsinkin sivuilta, joilla on keskustelumahdollisuus eli "chat" voisi varmasti saada hyviä vinkkejä...
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
