Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
Hei, valitettavasti varauksia ei voi siirtää jonossa taaksepäin. Teen sinulle uudet varaukset, jotka tulevat sinulle myöhemmin.
Oletko huomannut, että HelMetin omissa tiedoissa voit lukita varauksen tiettyyn päivään saakka? Tämä on kätevä toiminto esim. matkan aikana. Lukitus täytyy myös muistaa poistaa.
Yksi vaihtoehto varattujen teosten noutoon matkan tms. aikana on pyytää ystävää tai sukulaista hakemaan varaus. Silloin tarvitaan valtakirja, jossa annetaan toiselle henkilölle valtuutus hakea varatut teokset. Hakija voi lainata varatun aineiston omalle kortilleen.
Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
Olisikohan etsimäsi teos englantilaisen Peter Spierin kirjoittama ja kuvittama Maailman ihmiset (People, suom. Jukka Kemppinen, 1981, Otava).
Teoksesta löytyy googlettamalla netistä myös kuvia.
Teos näyttää kuuluvan useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin, mutta mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla teos löytyy Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
"Sanojen aika"-tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi löytyy tietoa Sari Mikkosesta sekä hänen tuotannostaan. Etsi Valitse kirjailija -valikosta.
Suomen Kannasllisbibliografian, Fennican, http://finna.fi mukaan John P. Kotterilta on suomennettu seuraavat teokset:
Johtajuus menestystekijänä / John P. Kotter ; [...suom. Ritva Liljamo, Asko Miettinen] [Espoo] : Weilin + Göös, 1989
Muutos vaatii johtajuutta / John P. Kotter ; [suomennos: Maarit Tillmann] Helsinki : Rastor, [1997?]
Valta johtaa : miten sisäistän, hankin ja käytän valtaa / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1980
Yritysjohtajan profiili / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1983 (Mäntän kirjap.)
Samanteokset löytyvät myös Linda-tietokannasta.
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi...
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Esimerkiksi tällaisia kirjoja löytyy kirjastosta:
Besace, Daniel: Valtameri kirjastoluokka 40.8 2014 (Länsi-Ranskan hiekkarannat)
Büscher, Wolfgang : Berliini - Moskova : jalan kohti itää 47 2008
Järvinen, Liisa Marjatta: Ota vuotesi ja kävele : kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilta 46.85 2005
Laitinen, Päivi: Meren keskellä polku : kävelyretkillä ritareiden saarella 46.5 2007 (Malta ja Gozo)
Lehtonen, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46.3 4. p. 2005
(Wetterstrand, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46 Uud. laitos 2011 tämä on sisällöltään sama kirja kuin edellinen)
Lewis, Jason: Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri 40.8 2013 (kävely ; rullaluistelu...
Keravan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
"Palauta KIRKES-kirjastoista lainattu aineisto siihen kirjastoon, mistä olet sen lainannut. Jos laina palautetaan eri kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään 50 sentin kuljetusmaksu":
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/palauttaminen
Tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi saat suoraan Tuusulan kirjastosta. Yhteystiedot alta:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2538
Olisiko kappale Carolankin levyttämä Yksin?
https://www.musixmatch.com/lyrics/Carola/Yksin
(Ohjelma, jossa kysymänne kappale on esitetty, ei ilmeisesti ole A-studio, koska kirjastovirkailijamme on katsonut ohjelman eilen ja siinä ei ollut Taavitsaisen esittämää kappaletta.)
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Kyseeseen saattaisi tulla Constance Heaven, jolta 70-luvulla suomennettiin kolme Venäjälle sijoittuivaa romaania, ns. Kuragin-trilogia: Natalia (1972), Astrovin perintö (1973) ja Vaarallinen rakkaus (1979). Nataliassa nuori englantilaistyttö Amaryllis "Rilla" Weston saapuu Kuraginin sukukartanoon lähelle Pietaria kreivin viisivuotiaan pojan kotiopettajattareksi. Rilla rakastuu kreivin Andrei-veljeen, jonka kanssa sitten avioituu. Astrovin perinnössä Rillan luokse Venäjälle matkustaa hänen sisarensa Sophie.
Natalia | Kirjasampo
Astrovin perintö | Kirjasampo
Vuoden 1990 Keskisuomalaiset löytyvät mikrofilminä Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjastosta ja Kansalliskirjastosta sekä lehtenä Turun yliopiston kirjastosta. Mikrofilmit ja lehdet ovat käytettävissä kirjastojen tiloissa.LinkitFinna.fi: https://finna.fi/Record/jykdok.175266?sid=5028234412Keski-Finna: https://keski.finna.fi/Record/keski.180308?sid=5028235861
Voittavan projektin oli suunnitellut hyvin tunnettu Henning Larsen Architects A/S, ja he löytyvät:
http://www.henninglarsen.com/
Alustavaa tietoa löytyy Viborgin kunnan kotisivuilta.
Katso lisää
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/Alle/2B6454FCAF354EC4C12572A40031DA…
Tarkkaa tietoa tanskaksi löytyy pdf:nä:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/pdf/raadhus1/$File/raadhus1.pdf
Lisätietoa varten kannattaa ottaa yhteyttä kuntaan ja tiedustella lisää:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/47c688a00d32a1004125688e0032ebfb/f3…
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
