Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
Japanin saarten pituuden ja maaston korkeuserojen vuoksi ilmasto vaihtelee hyvin paljon Japanin eri osissa.
Talvisin puhaltaa kuiva ja kylmä tuuli Siperiasta Japanin pohjoisosiin. Kun tuuli kohtaa Hokkaidon ja Honsun välissä kulkevan kylmän Oya Shyo -merivirran on seurauksena rankkoja lumisateita Japanin länsirannikolle.
Tyyneltämereltä puhaltava tuuli tuo Jpaniin lämmintä ilmaa. Heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana trooppiset matalapaineet aiheuttavat taifuuneja päiväntasaajan alueelle.
Lähteet: Maailmalla. Aasia. : Weilin + Göös, 2008.
http://en.wikipedia.org/wiki/Geography_of_Japan
Kirkon tradition ja ekumeenisen käytännön mukaisesti leivän tulee olla vehnästä tehtyä. Läntisessä kirkossa käytetään raamatullisista ja käytännöllisistä syistä kohottamatonta leipää. Vilja-aineille yliherkkiä varten varataan gluteenitonta ehtoollisleipää, joka valmistetaan riisistä tai maissista.
Suomessa käytettävät ehtoollisleivät valmistetaan Helsingin Diakonissalaitoksella. Sen keittiössä valmistuu noin kolme miljoonaa ehtoollisleipää vuodessa.
Lähteet:
Palvelkaa Herraa iloiten : jumalanpalveluksen opas
Ehtoolliselle osallistumisen helpottaminen keliaakikoille ja vehnäallergikoille. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2012 | http://www.kirkonpalvelijat.fi/media/Keliakia2012-21.pdf
Miljoonat ehtoollisleivät yhdestä pienestä...
Kumpujen yö kertoo erityisesti sankarien ja urhojen kuolemasta. Arvi Jännes runoili (1848-1915) " ja urhot astuvat kumpuin yöstä / ja kertovat muinaiskansojen työstä". Aarni Karimo julkaisi 30-luvulla suomalais-ugrilaista menneisyyttä romantisoivan teoksen "Kumpujen yöstä".
Lähde:Virkkunen Sakari: Suomalainen fraasisanakirja
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana...
Vuosina 1988-2007 eduskunnan puhemiehinä toimivat:
Matti Ahde (SDP, 1987–1988)
Kalevi Sorsa (SDP, 1989–1991)
Esko Aho (Kesk., 1991)
Ilkka Suominen (Kok., 1991–1994)
Riitta Uosukainen (Kok., 1994–1995)
Paavo Lipponen (SDP, 1995)
Riitta Uosukainen (Kok., 1995–1999)
Jukka Mikkola (SDP, 1999)
Riitta Uosukainen (Kok., 1999–2003)
Anneli Jäätteenmäki (Kesk., 2003)
Paavo Lipponen (SDP, 2003–2007)
Timo Kalli (Kesk., 2007)
Sauli Niinistö (Kok., 2007–2011)
Lähde: http://www.eduskunta.fi/thwfakta//hetekau/hex/hxent.htm
Palvelussa on linkki puhemieslistaan. Yksittäisten puhemiesten profiileista löytyy tieto puhemieskaudesta: merkintä Puhemiehistö (Pm) tarkoittaa eduskunnan puhemiestä, I VPm ja II VPm ensimmäistä ja toista varapuhemiestä.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Suomen kolikot ja setelit 1400-2012 –taskuopas antaa rahoillesi seuraavat arviohinnat:
1 penni (kuparia) 1963 painos 171,33 miljoonaa, arvo 0,50e
5 penniä (kuparia) 1966, painos 8miljoonaa, arvo 2 euroa
5 penniä (kuparia) 1974, painos 21,5 miljoonaan, arvo 0,50e
10 markkaa (alumiinipronssia) 1937, painos 181 000, arvo huippukuntoisena 110e, kuluneena 2e
20 markkaa (alumiinipronssia) 1936 , painos 114 000, arvo huippukuntoisena 180e, kuluneena 2e
Venäläinen vuoden 1898 seteli lienee yhden ruplan seteli. Sen arvoa voi katsoa esim Standard Catalog of World Paper Money- teoksesta. Oman setelisi arvoa ei voi suoraan sanoa, sillä setelistä on 4 erilaista painosta, joissa on erilainen allekirjoitus setelin kääntöpuolella. Mikäli setelisi on aivan...
Nimi Ella on tullut suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi on luultavasti muuntuma nimestä Helena (-> Elina -> Ella), joka puolestaan tulee kreikan kielen sanasta helios (=aurinko). Ella voi olla myös nimen Eleonora kutsumamuoto tai lyhentymä sellaisista nimistä kuin Gabriella, Isabella, jne.
Vuonna 2003 Ella oli suosituin tyttöjen etunimi Suomessa ja vuonna 2004 toiseksi suosituin. Ella-nimen sai viime vuonna 467 suomalaislasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja
Nimitilastoja internetissä esim. osoitteessa http://www.vauva-lehti.fi/muut/nimet_suosituimmat.asp?f=70&d=801&
Liisa Ihmemaassa -kirjan kirjoittaja Lewis Carroll (oik. Charles Lutwidge Dodgson, 1832-1898) oli pappiskoulutuksen saanut tunnontarkka ja tavoiltaan säntillinen mies, joka vietti käytännössä koko aikuisikänsä Oxfordin yliopistossa logiikan ja matematiikan opettajana.
Liisan hahmo perustuu Carrollin kollegan Henry Liddellin Mary-tyttäreen. Liisan seikkailut olivat alunperin tarinoita, joilla Carroll huvitti nuorta seuralaistaan Thames-joella tehdyillä veneretkillä.
Dodgsonin alunperin vuonna 1865 ilmestynyt kirja yhdistettiin ensimmäisen kerran huumeisiin vasta sata vuotta myöhemmin. 60-luvun jälkipuoliskon hippikulttuuri nosti huumeiden inspiroimat visiot valjua arkea merkittävämmäksi kokemukselliseksi ainekseksi, ja Carrollin...
Kysyimme asiaa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan asiantuntijoilta.
Rusakoiden ruokalista riippuu paljon ympäristössä saatavilla olevasta ravinnosta. Mikäli tontilla on nurmialueella apilaa ja voikukkaa, syö rusakko mielellään niitä jättäen koristekasvit rauhaan. Varmaa lajiketta ruukkuihin on vaikea suositella, sillä jos muuta ruokaa ei ole, kelpaa vähän kaikki.
Tässä listaa kukista, jotka useimmiten saavat olla rauhassa. Osa niistä on perennoja, joita voi talvettaa esimerkiksi syksyllä maahan kaivamalla tai viileässä tilassa niukasti kastellen.
Koristetupakka (Nicotiana)
Tähkälaventeli (Lavandula angustipholia) Tämä on talvehtinut Helsingissä ulkona maassa sekä suuressa ruukussa (40x40x70cm)
Tupsulaventeli (Lavandula...
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;...
Sanan 'makkara' vanhin alkuperä on tuntematon. Sillä on kuitenkin vastineita monissa lähisukukielissä: inkeroisen, karjalan ja vatjan 'makkara', viron murteissa makkar', 'makkara', 'makk'. Suomen kirjakielessä sana on nykymerkityksessä tavattu ensi kerran eräässä v. 1644 ilmestyneessä tulkkisanakirjassa. Ericus Schroderus mainitsee tosin saman sanan v. 1637 ilmestyneessä sanakirjassaan, mutta jonkinlaisen hiusrenkaan merkityksessä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Mico kuuluu lukuisiin Mikael-nimen muunnelmiin, ja Suomessa nimen yleisempi kirjoitusasu on Miko. Maamme ensimmäiset Micot löytyvät 1970-luvulta. Mikaelin nimipäivä on 29.9. Tiedot kirjasta: Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Tarkoittanet Mia Hansen-Løven elokuvassa Kaunis aamu (Un beau matin, 2022) soivaa Carl Michael Bellmanin laulua Liksom en herdinna (Fredman epistolat, nro 80). Suomeksi laulu on saanut nimen Häämatka. Suomenkieliset sanat on sommitellut P. J. Hannikainen. Laulu alkaa sanoin "On neitonen kaino armainen, mi aamuna sunnuntain...".
https://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4matka
https://www.imdb.com/title/tt13482828/
Toimittajan ammattiin on periaatteessa kaksi koulutusväylää yliopisto ja ammattikorkeakoulu. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti
Ammattikorkeakoulun medianomin tutkinnon suorittaminen pätevöittää myös muihin media-alan työtehtäviin.
"Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena
Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys-...
Tonteri-nimen historiasta löytyi seuraavaa tietoa:
"TONTERI (631)*
Vanhimmat tiedot Tonder, Tonteri-nimistä ovat Etelä-Karjalasta. Jääsken tilikirjoihin on merkitty Staffa tond 1546 l. tonderijn 1546 ja l tondheri 1564, vuonna 1625 oli Jääsken lautamiehenä Lasse Tonteri. Antreassa on kirjattu Thomas Tonderi 1726 ja Tuomas Tonteri 1888. Raudussa on Tontereita asunut ainakin 1700-luvulla, ja Kivennavalla on Tonteri kiteytynyt kylänkin nimeksi. Siirtolaisina on Tontereita tullut sotien jälkeen runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen Antreasta ja Vuoksenrannasta, mutta jonkin verran myös Kirvusta, Vuokselasta ja Kivennavalta, Tonder-nimisiä (74) Muolaasta. Pohjanmaalta on kirjattu Jåp tonderssn 1543. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa...
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->...
