Kirjastojen kokoelmista löytyy seuraavanlaisia huilumusiikin komppilevyjä:
Bach, Johann Sebastian, (säv.), Sonaten Bd. II--Flöte und Basso continuo--Begleitung
* cembalo- ja sellocontinuosäestys
Mozart, Wolfgang Amadeus, Konsertot, huilu, ork., KV 285d=314, D-duuri, sov.,
*orkesterisäestys
Mozart, Wolfgang Amadeus, 3 Flötenquartette--Begleitung zur Solostimme
*jousitrio
Bach, Johann Sebastian, Sonaten Bd. I/VI.I--Flöte und cembalo--Begleitung zur
*cembalosäestys
Reijo Mäen dekkarit ovat hyvin suosittuja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Turussa Mäen suosiota kasvattaa todennäköisesti se, että kyseessä on turkulainen ja Turkua teoksissaan usein kuvaava kirjailija. Emme voi antaa tietoja muiden kuin Lahden kaupunginkirjaston lainausluvuista, jotka näyttävät tällä hetkellä seuraavilta (Enkelit kanssasi -teos):
- v:n 1995 painoksella (13 nidettä) on yht. 1848 lainaa, joista 70 on tältä vuodelta
- v:n 1999 painoksella (1 nide) on 90 lainaa, joista 3 on tältä vuodelta
- v:n 2002 painoksella (5 nidettä) on yht. 143 lainaa, joista 25 on tältä vuodelta.
Luvut sisältävät sekä pääkirjaston, autokirjaston että lähikirjastojen lainausluvut. Huonokuntoisia niteitä on kuitenkin poistettu. Aivan tarkkoja...
Varmaa tietoa Kiven käännyttämisestä näytelmän ensi-illasta en valitettavasti löytänyt. Esko Rahikaisen kirjassa Metsän poika: Aleksis Kiven elämä ( Ajatus Kirjat, 2004) kerrotaan eräästä tapahtumasta Lea näytelmän esityksestä vuonna 1870. Kirjailijan todetaan tuolloin olleen huonossa kunnossa ja hän joutui menemään ” piippuhyllylle”, koska ei kunnostaan johtuen kehdannut mennä permannolle.
Asian voisi tuntea Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, heiltä voisi asiaa kysyä
http://www.finlit.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693974__Sesko%20rahikaine…
Tuoreita aiheesta kertovia kirjoja:
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2019)
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja (Verotieto, 2019)
Suomi.fi -sivustolle on koottu tietoa perunkirjoitukseen ja perintöön liittyvistä asioista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto
Ohjesivustoja ovat julkaisseet myös monet pankit ja lakialan yritykset, mm. Laki24.fi: https://www.laki24.fi/category/perinto/kuolinpesan-hallinto/
Valitettavasti kyseisen runon tekijän selvittäminen ei vaikuta kovin helpolta. Googlesta ei runon iän puoleen välttämättä ole apua, sillä jos kyseessä on noin 20 vuotta vanha runo, voi hyvin olla että sitä ei ole saatettu digitaaliseen muotoon.
Paras keino voisi olla Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä poissa käytöstä. Syy tähän on siirtyminen Kirjasampo-palvelun yhteyteen. Ikävä kyllä tarkkaa aikataulua siirron valmistumisesta ei tällä hetkellä ole. Uudet aineistot päivittyvät sinne jo nyt: https://lastu.finna.fi/Content/kirjallisuus.
En osaa sanoa, osaisiko joku Lahden kaupunginkirjaston henkilökunnasta jäljittää kyseisen runon paremmin. Osoitteesta https://lastu.finna.fi/...
Kaunokirjallisuuden hakeminen erityisestä aiheesta onnistuu kätevästi Kirjasammosta. Palvelusta löytyy rajatusti myös tietokirjallisuutta.
Haku sanoilla "juhannus" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus%20suomenkielinen%20k…
Haku sanoilla "joulu" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/joulu%20suomenkielinen%20kirj…
Kirjasammon kirjahyllyistä löytyy kokoelma juhannusromaaneja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5203
Jouluaiheista kirjallisuutta aiemmissa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksissa:
Suomeksi kirjoitetuja novelleja ja joulutarinoita: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-jouluaiheisia-suomen-kielella-kirjo…
Jouluun liittyvää kaunokirjallisuutta (...
Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Suomenkielistä tietoa kolmiulotteisista näytöistä hakusanalla kolmiulotteiset näytöt:
http://www.t-lehti.fi/arkisto/9903/teema/teema.html
Teknistä tietoa kolmiulotteisista näytöistä, englanniksi :
http://www.research.philips.com/generalinfo/special/3dlcd/tech/tech.htm
http://www.sharp.co.jp/sc/library-e/techn_top/journal/120.htm
Hakusanalla 3D-LCD Google-hakupalvelusta löytyy runsaasti tietoa. http://www.google.com/
Lehtiartikkeleja Aleksi artikkelitietokannasta: Wikström, Krister:Kolmiulotteiset tietokonenäytöt. Prosessori 2000;8;48-52. Leidenius, Kim: Kolma ulottuvuus on lähellä. Tietokone 2000;19); 3;32. Tolonen, Pekka: Uusi brittikeksintö : 3D-näyttö ilman laseja. MikroPC 1999,nro4,14.
Helsingin kaupunginkirjaston työasemilta voit...
Vaski-kirjastoissa on käytössä Jokereita kysytystä aineistosta. Niitä ei voi uusia tai varata. Jokeri-kokoelman tarkoitus on, että asiakkailla on mahdollisuus saada myös uutuuskirjoja
suoraan hyllystä. Kun Jokeri on palautunut palautushyllyyn tai Jokerikirjojen hyllyyn, on se taas kenen tahansa asiakkaan lainattavissa.
Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki noin 15 levytettyä versiota tästä Monteverdin teoksesta Lamento della Ninfa, SV163 ovat sen verran uusia, etteivät ole tekijänoikeudellisesti vielä vapautuneita. Nykyisen lain mukaan suoja-aika on 70 vuotta, mutta vanhempiin levytyksiin sovelletaan 50 vuoden aikaa eli 1964 levytetyt olisivat vapaita. Vanhin löytämäni ja suhteellisen uskottavasti ajoitettavissa oleva levytys on Gustav Leonhardtin johtama, joka on ilmeisesti tehty jo 1970, vaikka julkaisuvuosi on 1976. HelMet-kokoelmassa tämä levy löytyy tällä linkillä http://luettelo.helmet.fi/record=b1413056~S9*fin. Kaikki muut näyttivät olevan tätäkin uudempia.
Vanhaa musiikkia on toki levytetty ennen vuotta 1964, mutta nimekemäärät eivät ole...
Matti Rossin käännös, Wsoy 2010, kuuluu näin: "Mistä tuo musiikki voi tulla? Ilmasta vai maasta?"
Eeva-Liisa Mannerin kännös, Tammi 1986, kuuluu näin: "Mistä tulevat nuo kummat äänet? Ilmasta vai maasta?
Tällaiset teokset, jotka sivuavat asiaa löytyvät kokoelmistamme:
Teos: KAUPANKÄYNTI JA MARKKINOINTI INTERNETISSÄ
Tekijä/esittäjä: HEDMAN, ANDERS
Teos: NET.
Tekijä/esittäjä: JUSSILA, MARKKU
Lisäksi tein haun lehtiartikkeleiden viitetietoja sisältävästä Aleksi-tietokannasta:
Tolonen, Pekka Portaali on se joka jyllää : Vertailussa Suomen vahvimmat sisäänheittäjät MikroPC 1999 13 s. 67-69
Portinvartijat vaanivat verkkoasiakkaita : Kenen portaali imaisee eniten kävijöitä verkkoonsa? Talouselämä 1999 (62) 26 s. 22-24
Kemppainen, Teemu Internet-aloitussivut: suoraan asiaan portaalin kautta Tekniikan maailma 1999 (55) 17 106-109
Leino, Antti Aloitussivuun voi kiintyä : käyttäjä on kingi portaalipalveluissa Internetin portaalit -...
Karhut ovat hyvin kohteliaita toisilleen kirjassa Urpo ja Turpo luvussa nimeltä Tapoja. Kirja on ilmestynyt omana kokonaisuutenaan ja myös kirjassa nimeltä Urpon ja Turpon seikkailut. Elokuvien sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa.
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Tiedustelin asiaa Uudenmaan aluetoimistosta, ja tällaista ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Muuttuneista tiedoista voi toki ilmoittaa aluetoimistolleen.
SA-kokoonpanojen järjestelyt eivät pääsääntöisesti ole julkista tietoa.
Aiheeseen liittyvät kysymykset kannattaa kohdistaa aluetoimistolleen:
https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://piki.finna.fi/Record/piki.273708?sid=3052784026
Voit käyttää normaalisti Vaasan kaupunginkirjastoa, vaikka kotipaikkakuntasi on Helsinki. Lainaamiseen tarvitset meidän kirjastokorttimme, se voidaan tehdä sinulle samalla kertaa, kun tulet lainaamaan kirjoja (henkilöllisyystodistus oltava mukana). Voit tarkistaa etukäteen, onko tarvitsemiasi kirjoja Vaasassa Venny-verkkokirjastomme kautta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Tervetuloa asiakkaaksi!
Ole ystävällinen ja ota yhteys vaikkapa puhelimitse kotikirjastoosi.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.aspx
Kumpaakaan kirjoista ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lintukirja, eli Aves de Cuba, löytyy Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta ja näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssäkin. Matelijakirjaa ei ole heidänkään kokoelmissaan. Sen saadaksesi voit tehdä kaukolainapyynnön (http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp),
mutta jos teosta ei löydy Pohjoismaista, se voi tulla melko kalliiksi. Kaupunginkirjastoissa kirjojen hankkimatta jättämisen syinä ovat varmaankin erityisaihe ja espanjan kieli, jotka rajoittavat lukijakunnan aika pieneksi.
