Uusin luotettava tieto löytyy Duodecimin Terveyskirjastosta https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=polyneuropatia
Artikkeli Ääreishermojen sairaudet on kirjattu päivälle 22.1.2019
Myös Kansalliskirjaston Arto -hausta löytyy muutamia artikkeleita, mutta ne ovat vanhempia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=polyneuropatia&type=AllFields
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Johanna Kurkela esittämästä Valoihminen-kappaleesta (säv. Jonatan Kurkela ja Simo Reunamäki, san. Edu Kettunen) ei ole ilmeisesti vielä julkaistu nuottia. Ainakaan sellaisesta ei löytynyt tietoa valtakunnalliselta Finna-sivustolta.
Kajaanin kaupunginkirjastossa on huone, jossa on asiakkaiden käytössä mikkrofilmien ja -korttien lukulaitteita, myös kopioiva kone. Huone on melko ahkerassa käytössä, joten mikrofilien katseluun kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 08-6155 2423.
Kirjastosta löytyvät Kainuun alueen kirkonkirjojen mikrofilmit, samoin Oulun läänin väestöluetteloita, henkikirjoja, läänintilejä, passiluetteloita ym. Tarkemmat tiedot Kajaanin míkrofilmeistä löytyvät kotisivuiltamme esim.
http://213.143.184.82/kirjasto/mikrof.htm
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen...
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
Yhdysvaltain Camp Al-Adala -sotilastukikohdasta on yllättävän vaikea löytää tietoa. En onnistunut löytämään verkkolähteistä tarkkaa tietoa sitä, milloin juuri kyseinen sotilastukikohta on luovutettu Irakille. Luovutus on kuitenkin tapahtunut, sillä lähteissä viitataan Camp Al-Adalaan entisenä Yhdysvaltain sotilastukikohtana. Jonkin verran tietoa löytyy esimerkiksi Military Bases -verkkosivulta. Military Wiki taas listaa Camp Al-Adalan yhdeksi Yhdysvaltain sotilastukikohdista, jotka ovat olleet toiminnassa vuosien 2003 ja 2011 välillä. Tästä voisi päätellä, että Camp Al-Adala on luovutettu viimeistään vuonna 2011. Kovin varmoja lähteitä en tästä aiheesta onnistunut löytämään.
Lähteet
"Barack Obama announces total withdrawal of US...
Kannattaa tutustua teokseen Ekologinen parasitologia : nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet / Juha Laakkonen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1858350
Tässä vielä tahoja, joille voi esittää luontokysymyksiä:
Jyväskylän yliopiston palvelu Kysyttävää luonnosta tai tieteestä? https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Luontoilta
https://yle.fi/aihe/sivu/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Suomen luontolehti
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Mikkelin lentokentän havaintoaseman tiedot tuolta päivältä:
weather | Joutseno, Finland
| Saturday, October 12, 1991
Recorded weather for Joutseno, Finland
time range | day of Saturday, October 12, 1991
temperature | (7 to 10) °C (average: 8 °C)
conditions | rain, fog, overcast
relative humidity | (92 to 99)% (average: 95%)
wind speed | (0 to 5) m/s (average: 3 m/s)
Säähistoria on haettu tämän sivuston kautta: https://www.wolframalpha.com/
Hakulausekkeena on käytetty: weather finland joutseno 12.10.1991
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli...
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Venäjänkielinen Yes-lehti on luettavissa Pääkirjastossa
Pasilassa lastenosastolla.Sitä ei lainata kotiin.
Osoite: Rautatieläisenkatu 8 00520 Helsinki.
Zdorovje-lehti tulee Malmin kirjastoon sekä Vuosaareen.
Malmilta löytyy lainattavana v. 2002, 2003, sekä 2004,
paitsi viimeistä numeroa, jota ei lainata.
Vuosaaren kirjastosta löytyy v. 2003 sekä 2004.
Numeroista voi tehdä varaukset ja ne voi noutaa mistä kirjastosta vain.Jos sinulla on jo kirjastokortti ja tunnusluku, varauksen voi tehdä osoiteessa http://www.helmet.fi/.Jos kirjastokorttia ei ole tarvitset kuvallisen henkilötodistuksen ja saat kortin lähimmästä kirjastosta.
Sanojen määrää kielessä on aika vaikea sanoa tarkalleen, koska osa sanoista saattaa olla vain vähäisessä käytössä, jolloin niitä ei löydä sanakirjoista, ja osa saattaa olla enemmän tai vähemmän suoraan lainattuja sanoja, jolloin on vaikea sanoa, kuuluvatko sanat ne lainanneeseen kieleen.
Somalin kielessä on kollegani mukaan paljon suoraan lainattuna esimerkiksi tekniikkaan liittyvää sanastoa. Suomessa myös yhdyssanat nostavat kielen sanamäärää paljon verrattuna vaikkapa englantiin tai somaliin, jossa suomen yhdyssanojen vastineena on usean kahden tai useamman sanan yhdistelmä. Murteet tuovat vielä oman lisänsä sanojen määrään määrittämisen hankaluuteen.
Sanakirjat voivat antaa jonkinlaista kuvaa kielen sanojen määrästä tai ainakin...
Lapsen kerrontataitoa tukemaan on kehitetty sadutusmenetelmä. Ainakin nämä meillä saatavana olevat kirjat liittyvät saduttamiseen:
Malander, Eeva-Leena: Ipana-impro : opas osallistavaan satuimprovisaatioon
Kotka, Riika: Tarinat tunteiden tulkkina : toiminnallisia ideoita satujen ja draaman maailmasta
Nuotio, Eppu: Maami Mustikka : satuja ja satutehtäviä
Nuotio, Eppu:. Karhu-kaverit : tarinoita ja tehtäviä
Kantele, Sylvi: Aapponen : haastava aapinen
Hakamo, Maija-Leena: Puhekuplia : lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen...
