Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Ehyt ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja kerää esimerkiksi villasukkia, lapasia ja pipoja asunnottomille ja vähäosaisille. Keräysaika on ollut vuosittain syksyllä, oletettavasti myös tänä vuonna. Villasukat juuri asunnottomille kannattaakin laittaa talteen tätä ajankohtaa ajatellen.Tässä lisäksi joitain muita tahoja, jotka ottavat vastaan villasukkia ympäri vuoden:Sytomyssy-keräyksen kautta voi auttaa sytostaattihoitoja saavia syöpäpotilaita. SytomyssyHUS | FacebookSuomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja -vaatteita kylmiin maihin. Vaate- ja tavaralahjoitukset - Punainen RistiPunaisen Ristin kautta villasukkia voi lahjoittaa myös erilaisia vaikeuksia kohdanneille nuorille. Nuorelle apua arjen ongelmiin - Punainen...
Suomen kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) on kuvattu seuraavissa paikoissa: Helsinki: Kulosaaren silta (Lehtoja automatkalla), Leo Vuoriston talo Risto Rytintie 15 (Elsi heitetään ulos), Kyösti Kallion tie, Marjaniementie, Tulisuontie, Risto Rytin tie - Junatien ylikulkusilta Kulosaaressa - Junatie (Elsi kävelee kaupunkiin)Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): Kallahden harju - Kallvikintie - Kallahdenniemi (Lehtojan ja Elsin ajomatka huvilalle), Grönblom Oy:n huvila ympäristöineen Vuosaaren Ramsinniemen Kortniemessä (Lehtojan huvila, uimaranta), Vuosaari (nimismiehen virkaasunto)Bromarv: seuratalo (tanssipaikka), kesähotelli Sandas (Maijan...
Ikävä kyllä tämän tyyppistä runoa tai aforismia ei löytynyt muutamia kirjaston äitiyteen liittyvistä runo- ja aforismikokoelmia selatessa. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa tuon tekstin.
Uusintapainoksien tarve riippuu siitä halutaanko kirja ostaa vai lainata kirjastosta.
Suomessahan paria vuotta vanhempia kirjoja ei saa kirjakaupoista koska ne
myydään alennusmyynneissä loppuun. Kirjaston asiakkaalle tilanne on toinen.
Tietoja kirjakauppojen ja kirjastojen esittämistä uusintapainostoiveista
saa Suomen kustannusyhdistyksestä (http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/).
Kirjastossa usein kysyttäviä ja vaikeasti saatavia ovat esimerkiksi
Langin ja Sariolan dekkarit, Vonnegutin ja Bukowskin "kulttikirjat" tai
yksittäisiä mainitakseni "Christiane F". ja Schreiber, Flora Rheta "Sybil".
Kadonneitten helmien etsinnässä voi sinua parhaiten ja asiantuntevimmin
auttaa Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos (http://www...
1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Watanaben musiikkia löytyy vain niiltä videotallenteilta, joilla on on hänen musiikkiaan. Suomalaisissa kirjastoissa näyttää olevan vain vuodelta 1981 peräisin olevan Sandybell-nimisen animesarjan tallenteita.
Esimerkiksi nettikauppa Amazon näyttää myyvän Watanaben musiikkia sisältävää kokoelmaa "One Man's Music" varsin kalliiseen hintaan (vähintään 25 dollaria tai Englannin puntaa). Muita vain hänen musiikkiaan sisältäviä äänitteitä en pikaisella etsimisellä löytänyt.
Heikki Poroila
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Tehdessäsi varauksen Espoon kirjastoautolle HelMet-sivuilla,
sinun tulee kirjoittaa samalla varaussivulla olevaan laatikkoon haluamasi noutopysäkin nimi.
Pysäkkien nimet ja niillä pysähtyvien kirjastoautojen aikataulut löydät alla olevasta linkistä. Pääset tietoihin myös HelMet-sivuston etusivun kautta > HelMet kirjastot > Espoo > Kirjastojen yhteystiedot ja kotisivut > Kirjastoautot > Kirjastoautojen aikataulut. Pysäkit aakkosjärjestyksessä.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;37955;37956
Hämeenlinnassa ilmestyvät seuraavat sanoma- ja kaupunkilehdet:
Hämeen Sanomat http://www.hameensanomat.fi/index.jsp
Viikko-Häme http://www.viikko-hame.fi/
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset http://www.kaupunkiuutiset.com/
Muita Etelä-Suomessa ilmestyviä lehtiä voi etsiä Suomen sanomalehtien liiton sivulta. Sieltä löydät ainakin tiedot niistä sanomalehdistä, jotka ovat kyseisen liiton jäsenia, ja lehtiä voi etsiä myös maakunnittain.
( http://www.sanomalehdet.fi/fi/lehdet/index.shtml )
Muita kattavia luetteloita ei liene, joitain suppeampia luetteloita netistä löytyy. Esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot on luetteloita sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä ja linkit lehtien...
Kustannusosakeyhtiö Otavan ulkomaanoikeuksia edustavalta Otava Group Agencylta kerrottiin, että Riikka Pulkkisen Totta-romaanin ruotsinnos on tehty vuoden 2011 erikoislaitoksen pohjalta. Ko. laitoksessa on mukana lisäjakso, jonka kirjailija kirjoitti luvun 21 alkuun. Kirjassa ei siis ole ylimääräistä lukua vaan ainoastaan lukua 21 on muutettu: sitä on täydennetty alusta muutamalla lisäsivulla sekä paria lausetta loppupuolelta on muutettu.
Lähde:
Otava Group Agency
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
