Portaiden värjäytymisen todennäköinen syy on saumalaastissa. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin ja portaisiin on tulossa kuntotarkastus, jossa selvitetään, vaikuttaako asiaan jokin muukin tekijä.
Kyseessä on varmaankin Tuula Kallioniemen kirja Salainen koiranpentu vuodelta 1988. Kuvauksesi vastaa muuten kirjan tapahtumia, mutta päähenkilön nimi on Katri.
Valitettavasti en voi tarkistaa yksittäisen rekisterikilven saatavuutta suoraan. Autorekisteri.fi-palvelusta saa tietoja rekisterikilvistä. Rekisterinumerohaun tiedot tuottaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri www.traficom.fi Palvelu on maksullinen. Ajoneuvorekisterikyselyyn pääset täältä https://www.autorekisteri.fi/Traficomin ajoneuvojen rekisteröintiin ja rekisterikilpiin liittyvien asioiden neuvonta löytyy https://www.traficom.fi/fi/traficom/yhteystiedot/asiakaspalvelu/ajoneuvojen-rekisteroinnin-asiakaspalvelu
Korttihakemus tehdään paikan päällä kirjastossa ja mukana pitäisi olla myös virallinen,
valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus henkilöllisyyden varmistamiseksi. Jos olet
alle 15-vuotias, tarvitset korttihakemukseen myös takaajan (yleensä jompi kumpi vanhemmista)
allekirjoituksen ja henkilötunnuksen. Jos kaikki edellä mainittu on kunnossa, saat kyllä
kortin heti saman tien ja pääset lainaamaan. Eli tervetuloa asioimaan!
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Kyseinen CD-levy liitteineen ei ole varattavissa, koska sen ainoa HelMet-kirjastoissa jäljellä ollut kappale on poistettu. Levyn luettelointitiedot näkyvät vielä HelMet-verkkokirjastosta vielä jonkun aikaa, kunnes ne poistuvat vuodenvaihteessa tehtävässä eräajossa.
Valitettavasti levyä ei näyttänyt olevan lainattavissa muistakaan maakuntakirjastoista.
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Osoitteenmuutoksesta voi ilmoittaa Internet-osoitteessa
https://www2.helmet.fi/address/
Täydennä riveille seuraavat tiedot:
- nimi (etunimi, sukunimi)
- kirjastokortin numero
- henkilökohtainen tunnusluku (4 nroa).
Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, tule asioimaan mihin tahansa Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteistä. Sinun on esitettävä kirjastokorttisi ja henkilöllisyystodistuksesi.
Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
Depression ja ruokatottumusten välisiä yhteyksiä on tutkittu runsaasti ja myös Helmet-kirjastossa on aihetta käsitteleviä teoksia runsaasti.
Toivottavasti seuraavan linkin takaa löytyvistä teoksista on teille hyötyä tiedon etsinnässä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smasen*%20ruoka*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-tietokannasta tehdyn haun perusteella löytyivät seuraavat teokset
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K6FIR5ILRXCQBUQT8QBGI3KGM6EGB2M22657NA4YI1U1Q3LQ72-04607?func=short
Melindasta löytyneitä teoksia voi useassa tapauksessa kaukolainata oman kirjaston kautta kotiin lainattavaksi.
Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli...
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Tässä kaksi ehdotusta.Vanhat kunnon Aristokatit, jotka jammailivat vinttihuoneistossa ja myös katoilla. Disneyn elokuva on tehnyt heidät tunnetuiksi. Tai tämä kirja :TEKIJÄ SLEIGH, BARBARATEOS CARBONEL, KUNINKAALLINEN KISSA / BARBARA SLEIGH Karisto 1957
