Lista ei varmaankaan ole täydellinen, mutta Helmet-tietokannasta löytyvät seuraavat ruotsalaisrunoilijoiden käännökset viimeisen kymmen vuoden ajalta:Jäderlund, Anna : Syvä rakkaus ei ketään : runoja 1922 -2015. Siltala kustannus, 2022. Suomentanut Jyrki KiiskinenÖijer, Bruno K. ; Ja yö kuiskasi Annabel Lee : runoja. Sammakko, 2016. Suomentanut Seppo Lahtinen
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän...
Asiaa on selvitetty kaikkien Suomen kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla, mutta kukaan ei muistanut tällaista leipälapioon liittyvää perinnettä. Leipä ja suola -lahjat (yleensä tupaantuliaisissa) tulivat monelle mieleen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-on-ollut-olemassa?language_c…
Ruokatieto-sivustolla kerrotaan liikelahjaideakilpailusta, joissa ehdotettiin leipälapiota lahjaksi:
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/liikelahjaksi-kuusenkerkkaetikkaa-tai-leipalapio
Opimuseossa.fi-sivustoon on listattu virtuaalimuseoita ja -opastuksia, https://opimuseossa.fi/opimuseossa/index.php?k=12378
Sieltä löytyy myös listaus verkkonäyttelyistä, https://opimuseossa.fi/opimuseossa/index.php?k=12322
Museot.fi:stä, https://museot.fi/, löytyvät suomalaisten museoiden tiedot: sijainti ja näyttelyt, liput sekä myös tietoa museopalveluista. Listaus virtuaaliopastuksiin löytyy myös, https://museot.fi/lahde-virtuaaliopastukselle-museoon. Sen sijaan kattavaa listausta museoiden maksullisista virtuaaliopastuksista en löytänyt. Siitä voisi antaa palautetta osoitteella museokortti(at)museot.fi.
Virtuaalimuseot Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592…...
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa suosituimmista nimistä. Etunimitilasto on ladattavissa vuodelta 2023.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Miehet, vain ensimmäiset etunimet: Jouko sijalla 54.
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Fennica-tietokannan mukaan mitään Matevosyanin (englanninkielinen kirjoitusasu) teoksia ei ole suomennettu. Näyttää siltä, että ylipäätään hänen tuotantoaan on huonosti saatavana, sillä esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta en löytänyt yhtään englanninkielistä käännöstä.
Englanninkielinen Wikipedian artikkeli (https://en.wikipedia.org/wiki/Hrant_Matevosyan) kyllä listaa teoksia englannin kielellä, mutta artikkelista ei voi päätellä, ovatko nämä käännösteoksia vai pelkästään nimien käännöksiä. Kirjailijan etunimi on joka tapauksessa kirjoitettu tässä artikkelissa muodossa "Hrant", ei Grant. Armenialaiset kirjoittajat nimen näin: Հրանտ Մաթևոսյան.
Heikki Poroila
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Haravoitava aineisto on melko laaja, siksi listoja on vaikea koota ilman, että kysyjä itse tekee karsinnan. Sopivat hakusanat ovat: pinnoitteet ja päällysteet.
Suosittelen tässä muutamaa tapaa toimia:
- Voit tehdä haun internetissä jonkin tietyn kunnan kokoelmatietokannassa. Nämä löytyvät osoitteessa
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
- Linda-tietokannassa kannattaa tehdä haku korkeakoulujen aineistosta, jota näyttäisi löytyvän melko runsaasti. Linda-yhteys on käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
- Tässä vielä pari lehteä, jotka liittyvät alaan:Rakennustekniikka, Rakennuslehti, Meidän talo & koti, Talomestari
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tekijähaulla Idman Niilo mm. hänen väitöskirjansa Charles Robert Maturin, his life and works sekä useita käännöksiä.
Fennica löytyy osoitteessa http://finna.fi
Riitta Selin on, kuten tiesitkin, valmistunut Tampereen yliopiston ammattinäyttelijäkurssilta 1969. Samalta vuosikurssilta kuin toinenkin turkulainen näyttelijä Arno Virtanen.
Selin syntyi Tampereella 10.2.1946 Pirjo Riitta Anita Selin -nimisenä.
Tieto löytyy englanninkielisenä elokuva-aiheiselta IMDb-sivustolta.
http://www.imdb.com/name/nm0783206/
Kaikki Vaski-alueen kirjastokortit käyvät kaikissa Vaski-kirjastoissa. Voit halutessasi vaihtaa vanhan kirjastokorttisi Vaski-korttiin veloituksetta. Lainaamasi aineiston voit myös palauttaa mihin tahansa Vaskiin kuuluvaan kirjastoon.
Tästä linkistä näet koko Vaski-yhteistyöalueen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:...
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Varjokuvien tekemiseen opastaa Sophie Collinsin kirja Varjokuvia: 100 varjoeläintä koirasta korppikotkaan (Nemo, 2008).
Kirjan saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voit tarkistaa osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Kirjan esittely löytyy osoitteesta http://www.nemokustannus.fi/fi/kirjat.html?kirja=180.
Emme ainakaan löytäneet mitään viitteitä siitä, että Philippe Fixin Kultapilkkuisesta norsusta (1971) olisi otettu uusintapainosta. Jos haluat kirjan omaksesi, kannattaa kysellä antikvariaateista, vaikkapa esimerkiksi täältä: http://www.antikka.net/
Onnea etsintään!
