Ilman muuta tilanne on huomattu. Linux-kirjoja hankitaan jatkuvasti lisää, sillä uusia teoksia ilmestyy koko ajan. V. 1998-1999 hankittiin Helsingin kaupunginkirjastoon kuusi suomenkielistä nimekettä, yhteensä 86 kappaletta, joista tosiaan montakaan ei ole vapaana. Lisäksi hankittiin kirjoja muilla kielillä.
Kirjasto ei ole pysynyt aivan kysynnän kasvun perässä. Niin käy aina kun jokin aihe tai kirja saa yhtäkkiä suuren suosion. Kirjastot tekevät ylimääräisiä tilauksia, kun huomaavat varausjonojen kasvavan. Muuten, myös kirjaston www-palvelimella on Linux-käyttöjärjestelmä.
Vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneitä Linux-kirjoja kirjaston kokoelmissa ovat mm.:
Linux man-sivut & järjestelmänhallinta (2000); Hedemalm, Gunvald: Linux handboken (...
Kirjastojen aineistohaku Finna.fi:stä löydät oppaita kirjoittamiseen sanahaulla kirjoittaminen and oppaat, haku voidaan rajata tietyn kieliseen aineistoon. Esimerkiksi luovan kirjoittamisen oppaat saadaan esille aihehaulla: luova kirjoittaminen ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat haulla: tieteellinen kirjoittaminen.
Tutustumalla kustantajien kotisivuihin saat tietoa heidän kustannusprofiilistaan. Kustantajia on koottu Makupalat.fi:n kustantajat, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Nuoren Voiman Liitto tarjoaa maksullista arvostelupalvelua.
https://nuorenvoimanliitto.fi/
Kirjoittamiseen liittyviä sivustoja on koottu Makupalat.fi kokoelmaan Kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/...
Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Takahuoneen kollegion palaverissa esiin nousivat Olli Jalonen, Anni Kytömäki ja Pierre Lemaitre. Perusteluina kollegat mainitsivat mm. perinteisen ja klassisen suuren draaman kerronnan.
Voisikohan kyseessä olla Martti Sirolan Apassit-sarjakuva? Apasseja julkaistiin kolmen albumin verran: Apassit (W+G, 1974), Apassit : Erämaaseikkailu (W+G, 1975) ja Apassit : Rautaparta (W+G, 1976). Vuonna 1986 niistä julkaistiin yhteisnide nimellä Apassit.
Ainakin Keravan ammattiopistossa voi opiskella kirjastoalaa oppisopimuksella. Lisätietoja saat täältä:
http://www.keuda.fi/portal/
Työministeriö on koonnut paketin kirjastoalan koulutusmahdollisuuksista. Sieltä löytyy tietoa myös oppisopimuskoulutuksesta. Sen löydät täältä:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_tyovoimapalvelut/06_koulutus_ja_a…
Tervetuloa kirjastoalalle!
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
Koivukylän kirjasto ei tarjoa digitointimahdollisuutta VHS-tallenteiden muuttamiseen DVD-muotoisiksi. Vantaan kaupunginkirjastossa digitointilaite löytyy ainoastaan Tikkurilasta, mutta heidän laitteensa on valitettavasti tällä hetkellä epäkunnossa. Helsingistä ja Espoosta digitointilaitteita löytyy seuraavan linkin alla olevista kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Listalla olevien kirjastojen yhteystiedot tulevat esiin klikkaamalla kirjaston nimeä.
Digitointilaite on varattava käyttöön kirjastosta etukäteen ja omat dvd-levyt on otettava mukaan. Tallennukseen sopivan dvd-levyn muodon kannattaa tarkistaa kirjastosta varauksen yhteydessä.
Tavallisista tomaateista poistetaan niiden lehtihankoihin kasvavat sivuversot eli "varkaat". Pensastomaatteihin kuuluvasta mini- eli marjatomaatista ei sivuversoja kuitenkaan tarvitse poistaa. Näin kerrotaan ainakin Lars-Eric Samuelsonin ja Ulf Schenkenmanisin teoksessa Kodin kasvimaa, joka on lainattavissa kirjastoistakin.
Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Digitoidut sanomalahdet löytyvät Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta, mutta digitointi ei kata mainitsemiasi vuosia. 1960-luvulla ilmestyneitä Iisalmen sanomia ja Savon sanomia voi lukea mikrofilmattuina tai painettuina Kansalliskirjastossa.
Kirjaston aukioloajat ja neuvonan yhteystideot löytyvät täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kansalliskokolema https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelma
Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston...
Frederic Mistralin teoksia ei löydy suomennettuna https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… .
Yksittäisiä runoja voi löytyä eri kokoelmista, esimerkiksi teoksessa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa on Mirelle II, runoelma. Teoksen sisältö https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id…
Englanninkielinen versio on luettavissa netissä http://www.gutenberg.org/files/56008/56008-h/56008-h.htm
Elämäkertatietoa https://catalog.hathitrust.org/Record/001217689
Adlibriksessä kirja on myynnissä https://www.adlibris.com/fi/haku?q=mistral+frederic+1830-1914+mireio
Näin tarkkaan toiveeseen sopivia romaaneja voi olla vaikea löytää, mutta niitä voi kokeilla etsiä Vaski-verkkokirjastosta erilaisten hakusanojen yhdistelmillä. Hakusanoilla maaginen realismi, paranormaalit ilmiöt, enkelit, lumi ja talvi voi löytää erilaisia kirjoja, jotka voivat ainakin osittain vastata toiveisiin. Esimerkiksi seuraavat teokset tulivat tällaisten hakujen kautta esiin:
Mark Helprin: Talvinen tarina
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Satu Grönroos: Lumen syli
Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarru
Charles Dickens: Saiturin joulu
Jostein Gaarder: Enkelimysteerio
Eowyn Ivey: Lumilapsi