Korttisi tiedoista näkyy, että olet äskettäin täyttänyt 15 vuotta, ja kirjastolle et ole enää lapsiasiakas. Sinun pitäisi nyt käydä kirjastossa, että asiakastietosi voidaan päivittää. Se tarkoittaa, että takaajasi tiedot poistetaan kortiltasi, ja olet tästä lähin itse vastuussa lainoistasi. Samalla tarkistetaan, että muutkin tietosi ovat ajan tasalla. Ota kirjastoon mukaan kirjastokorttisi ja henkilötodistus (esim. passi, alle 18-vuotiaalla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti). Tervetuloa!
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy.
Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet).
Laukkanen on tyypillinen savolainen sukunimi. Se on ollut Savon yleisimpiä 1890-luvulla, ja 1500-luvulla se on mainittu kaikissa Savon silloisissa pitäjissä. Nimi ei kuitenkaan ole pelkästään savolainen. Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius.
Vatanen. Venäjän Fadei, Fadja, Fad'ka < kreikan Thaddaios on karjalaisessa ristimänimistössä muotoutunut asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi siirtynyt...
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
Mammutteja oli monta lajia, joten ruokavaliotkin vaihtelivat. Pohjoisten alueiden mammuttien elinympäristö oli erilainen kuin eteläisten, ja ravintokasvitkin vaihtelivat. Kaikki mammutit söivät kuitenkin ainoastaan kasveja. Pääasiallinen ravinto oli heinä, jota täydennettiin mm. kukilla, varvuilla ja puiden osilla.
Paljon tietoa mammuteista saa mm. Adrian Listerin ja Paul Bahnin kirjasta Mammutit, jääkauden jättiläiset. Kirja on monissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Mammuttien maailma -sivustoon kannattaa tutustua:
http://www.fmnh.helsinki.fi/mammutit/default.htm
Hyväkuntoisia kirjoja voi tarjota lahjoituksena paikalliselle kunnankirjastolle. Ensiksi kannattaa kuitenkin puhelimitse varmistaa, että he ottavat lahjoituksen vastaan.
Kirjastot yleensä katsovat, mitä kirjoja he tarvitsevat kokoelmaansa ja ottavat kokoelmaansa vain ne. Loput lahjoitetut kirjat saatetaan sijoittaa asiakkaille ilmaiseksi tarjottavien lahjoituskirjojen hyllyyn tai, jos ei sellaista ole, suoraan poistoon.
Lahjoittaja voi myös, mikäli näin sovitaan, noutaa takaisin itselleen ne kirjat, joita kirjasto ei pysty sijoittamaan kokoelmaansa.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 EU-leimalla varustetun joutsenaiheisen kolikon arvo on 3 euroa, mikäli raha on virheetön ja täysin leimakelpoinen. Kyseisiä rahoja lyötiin 500.000 kappaletta. Mikäli kyseessä on jalometalleista (kulta ja hopea) valmistettu juhlaraha, on sen arvo oppaan mukaan 2.500 euroa Näitä juhlarahoja lyötiin 2.000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan William Blakelta (1757-1827) ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi yhtään kokonaista runoteosta. Sen sijaan yksittäisiä runokäännöksiä löytyy eri runoantologioista.
Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) sisältyy valikoima Blaken runoja kokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience n. 1794) suomeksi Ahdin kääntäminä.
Toni Edelmann on säveltänyt Blaken runoja levylleen Viattomuuden lauluja (2000). Runot on kääntänyt Hector.
Vuokko Lepistön teoksessa "Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle" (1994) kerrotaan, että valurautainen kaasuliesi esiteltiin yleisölle vuoden 1851 maailmannäyttelyssä Lontoossa, mutta että niitä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ja pelkojen vuoksi ne tulivat Englannissa laajempaan käyttöön vasta vuosisadan lopulla. Suomessa kaasuliedet yleistyivät myöhemmin: "Helsingin ensimmäisiin kuuluva kaasuliesi oli näytteillä kaasulaitoksen konttorissa vuosina 1901 - 1907, ja 1910-luvulla liesiä alettiin myydä ja vuokrata asiakkaille", kirjoittaa Lepistö (ss. 83 - 84).
Tapio Lukkosen teoksesta "Sähköistä antiikkia : käteen käyvät ja sähköllä toimivat" (1997)...
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
"Kapteeni Aika (= U. F. O.)" on Jorma Toiviaisen suomeksi sanoittama versio ranskalaisen laulajan Dalidan esittämästä kappaleesta "Captain Sky (OVNI)". Kappaleen sävelsivät italialaiset Pino Massara, Toto Cutugno ja Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen kirjoitti Eddy Marnay. Ranskankielisen Wikipedian mukaan kappaleessa oli kuitenkin alun perin italiankieliset sanat, jotka Marnay käänsi ranskaksi. Kappale on sittemmin käännetty suomen lisäksi myös ainakin saksaksi, kreikaksi ja venäjäksi, mutta italiankielisestä versiosta ei löydy julkaisutietoa.
Transmiehet voivat harrastaa ja harrastavatkin seksiä siinä missä kuka tahansa muukin. Transsukupuolisten ihmisten seksuaalisuutta saattaa joskus rajoittaa esimerkiksi kehodysforia, eli vierauden tunne tai inho omaa kehoa kohtaan.
Kommunikaatio partnerin kanssa on aina oleellinen osa seksiä. Transihmisillä kommunikaatio on tärkeää myös siksi, että kumppanin on tärkeää tietää, kuinka transhenkilön kehoa tulee koskea ja mitä sanoja siitä halutaan käytettävän. Hormonit ja kirurgiset toimenpiteet saattavat paitsi muuttaa käsitystä omasta kehosta ja erogeenisista alueista myös vaikuttaa seksuaaliseen haluun.
Joillekin transmiehille tehdään genitaalikirurgisia toimenpiteitä. Tällöin yleensä ensin...
Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta voimme lukea, että Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi muovin kierrätys aiheuttaa kuusi kertaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin sen poltto.
Ylen runsaan vuoden takaisesta artikkelissa kerrotaan, että muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia siitä energiasta, mitä muovin raaka-aineen valmistaminen maaperästä poratusta öljystä vaatii.
Hieman likaisiakin muoveja pystytään ottamaan vastaan. Paljon vettä ja tiskiainetta kuluttavaa pesua ei suositella. Silloin kierrätykseen menee liikaa energiaa.
Muovien kierrätyksessä on kyse koko prosessista, jossa muovit ensin kerätään, sitten käsitellään sopivaan muotoon (lajittelu) ja tämän jälkeen joko uusiokäytetään materiaalina (...
