Kolsi, Anne: Ruoka-aineallergia koirilla, on Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella tehty syventävien opintojen opinnäyte, jota voit kysyä kaukolainaksi kirjastosi kautta (paikannus: Linda:Ek).
Aiheesta en löytänyt juuri mitään, ehkä sitä ei ole paljon tutkittukaan. Kirjassa: Kotihoidon ja lääkinnän ABC koirille ja kissoille. 1998. on luku koirien ja kissojen ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta. Lehtitietokanta ALEKSI:n haku tuotti yhden lehtiartikkeliviitteen, jossa voi olla myös ruoka-aineallergioista: KOTILÄÄKÄRI 1989:6-7, s.92.93 (Reivilä: Allergioista kärsivät myös kissat ja koirat).
Ajoitus ei osu aivan tarkasti kohdalleen, mutta voisiko kyseessä silti olla MTV:n Naapurilähiö-sarja? Sarja alkoi jo vuonna 1969, mutta jatkui vuoteen 1976 saakka. Naapurilähiön alkaessa yksi sen henkilöistä, Matti Sarpamaa (Harri Hyttinen) oli 15-vuotias. Oman muistini mukaan hän ehti käydä armeijan sarjan aikana.
Seuraavat TV:n pitkät perhesarjat osuivat sitten jo 1980-luvun lopulle. Muistaisiko joku palstan seuraajista lisää aiheesta?
Naapurilähiöstä lisää:
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498202
Tuomas Kyröltä on ilmestynyt tänä vuonna kaksikin kirjaa: En juhli, Mielensäpahoittaja ja Kirjoituskonevaras. Molemmat kirjat ovat Keski-kirjastojen kokoelmissa. Tämän palvelun kautta varaaminen ei onnistu, mutta voit varata kirjat verkkokirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa ne varaamaan. Saarijärven kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saarijarvi.fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
https://keski.finna.fi/Record/keski.3070837
https://keski.finna.fi/Record/keski.3070840
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistossa on vastattu Kirsi Kunnakseen liittyviin kysymyksiin, sieltä voi kirjailijan nimellä hakea aikaisempia vastauksia: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirsi Kunnaksesta löytyy tietoa Tampereen kaupunginkirjaston Pirkitta-aluetietokannasta: http://kirjasto.tampere.fi/Pirkitta
Kun kirjoittaa asiasanaksi Kunnas, Kirsi, saa viiteitä kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja verkkoaineistoon.
Pispalan tietotupa 2003 -verkkoaineistossa kerrotaan myös lapsuudesta ja perheestä: http://mansetori.uta.fi/pispala/runolauteet/runotalvi/kunnas.php
Pirkitassa on myös linkki Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
-sivulle, jossa kirjailijan sivulta löytyy "lähteitä ja linkkejä" -sivu, jossa on mainittu lukuisia...
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki...
Ikävä kyllä emme ole kirjaa tunnistaneet. Olen lähettänyt kysymyksen kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan vastaus löytyy sitä kautta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyy useita päivähoitoa käsitteleviä kirjoja. Esim. seuraavat: Lapselle hyvä päivä tänään; Näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen, Lasten yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa ja Lapsuus hoidossa: aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Hakusanaksi voilaittaa päivähoito ja rajata vuodet esim. seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sp%C3%A4iv%C3%A4hoito__Ff%3A…
Hannen esittämän kappaleen Verushka on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Vexi Salmi. Kappaleen nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997).
Nuottijulkaisu on saatavana oman kirjastoalueenne kokoelmista, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne.
Varauksen voi tehdä heti, kun aineisto löytyy tilaus Helmet-hausta. Suuret ennakkotilaukset suomenkielisistä teoksista tehdään yleensä touko-kesäkuussa syksyllä ilmestyvästä aineistosta ja marras-joulukuussa seuraavan vuoden keväällä ilmestyvistä.
Etsin Finna.fi:stä, mutta sieltä ei löytynyt koottua teosta Keski-Suomen pitäjien tunnuslauluista. Hakusanoilla kotiseutulaulut ja keski-suomi lähin hakutulos oli nuottikirja Laulu kotiseutuni, kaiu! : lauluja Keski-Suomesta (T. H. Piha, 1980), mutta kappaleluettelon perusteella siinä ei ole varsinaisia pitäjälauluja. Kokeilin myös hakusanana myös yksittäistä paikannimeä Pylkönmäkeä ja rajasin haun nuotteihin. Tuloksena oli nuottijulkaisu Pelimannisävelmiä. 2, Soitteita Keski-Suomesta (toim. Voitto Mäkelä, 1973). Tämäkään ei vastannut pyydettyä teosta.
Tekijänoikeudet ovat sen verran mutkikkaita, että kannattaa kääntyä suoraan Kopioston puoleen ja selvittää tarkasti miten ja mihin tarkoitukseen haluatte...
Näyttelijä Matti Tuominen työskenteli vuodesta 1975 Helsingin kaupunginteatterissa. Syksyllä 1992 hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin. Siellä hänen ensimmäinen työnsä oli Pastori Jussilainen -näytelmän nimirooli.
Helsingin sanomat 8.3.1992.
Tuominen työskenteli kiinnitysten ohessa myös freelancer-näyttelijänä 1990-luvun alussa. Hän vieraili teattereissa eri puolilla Suomea, teki juontokeikkoja ja telvisiorooleja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Tuominen
Valitettavasti emme löytäneet kuvaa. Asiasta kannattaa kysyä Lastenkirjainstituutista, heillä on erikoistietokantoja, joista asia voisi selvitä. Heillä on myös kirjat paikalla paremmin kuin meillä yleisessä kirjastossa, jossa materiaalista on aina osa lainassa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Varmaa vastausta ei valitettavasti löytynyt. Ilmeisesti oppikoulun tunnit saattoivat alkaa esimerkiksi klo 8 tai 9, ks. linkki. Jos koulu sijaitsi kaukana kodista, oppikoululainen saattoi asua koulupaikkakunnalla, ks. ilmoitus esim. linkki.
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2000 löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/kkansl/julkaisut/ta00/index.htm . Budjetin loppusumma on 15 833 869 000 markkaa, jakautuminen eri toimialoille kannattaa katsoa ko. verkkosivuilta.
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa
Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988).
https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585
https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585
Kyllä voit. Käy Muhoksen kirjastossa jättämässä kaukopalvelupyyntö haluamistasi nuoteista. Pyynnön voi jättää sellaisista nuoteista, joita Muhoksen kirjaston kokoelmassa ei ole. Jos nuotit löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmasta, kaukopalvelu lähettää ne Muhoksen kirjastoon, josta voit ne noutaa.
Helsingin historiasta löytyy paljon tietoa Helsingin kaupungin kirjastosta. Voit itse tarkastella viitteitä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tarkennetussa haussa voit antaa useamman asiasanan (esim. Helsinki ja historia).
Kirjastosta löytyy laaja teos nimeltään "Helsingin kaupungin historia" (I-V, useita osia), josta varmasti löytyy mielenkiintoista tietoa. Toinen useimmista kirjastoista löytyvä lähde on sarja "Helsingin vanhoja kortteleita" (1-5).
Sukututkimusoppaita löytyy myös kirjastosta, niitä saat esiin hakusanalla sukututkimus. "Selvitä sukusi - Tietoa sukututkijalle" (toim. Marja-Liisa Putkonen, Pieksämäki 1992); Aloittelevan sukututkijan ABC (Sukuviestin julkaisuja 1/84); sekä "Sukututkijan...
