Suomeksi teoksia ei löydy kovinkaan monta. Jo lukemasi teoksen Johan von Bondsdorff, Pohjois-Irlanti lisäksi pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä löytyvät mm. seuraavat suomenkieliset Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset:
Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa / [toimittanut Päivi Heino, Harri Westermarck]
Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, 2001 sekä Nortamo, Simopekka; Leppymättömät Otava, 1991.(Pohjois-irlanti molemmissa vain yksi käsiteltävä alue)
Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset saat esille HelMetistä, kun valitset sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon sanat: pohjois-irlanti and not kaunokirjallisuus. Valitse aineisto-pudotusvalikosta vaihtoehto kirjat ja hae.
Seuraavassa teoksessa...
Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Syksyn sävel -retro ohjelmaan haastateltiin lähes sataa tähteä ja kerrottiin varmasti vielä useammasta artistista. Ohjelmasta löytyy tietoa Suomen kansallisfilmografia Elonetin verkkojulkaisusta:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1546747
Ei löytynyt tietoa, kenestä olisi kerrottu muistamasi tieto.
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Rautanaamion pitäisi sisältyä 1990-luvulla julkaistuun kaksiosaiseen Muskettisoturien viimeiset urotyöt : Bragelonnen varakreivi -teokseen, julkaisutiedot Dumas, Alexandre, Muskettisoturien viimeiset urotyöt. 1-2 : Bragelonnen varakreivi / Alexandre Dumas ; suomentanut V. Hämeen-Anttila ; kuvitus: J. Desandre & A. de Neuville, Hämeenlinna : Karisto, 1992-1993. 3. painos.
Teos kuuluu Espoon Kirjasto Omenan kokoelmiin ja on Helmet-aineistotietokannan (http://www.helmet.fi ) mukaan nyt hyllyssä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Millennium-palkintosta vastaa Ministeri Jaakko Iloniemi, (09) 6189 9426 email:jaakko.iloniemi@sitra.fi. Sitra Itämerentori 2, PL 160 00181 Helsinki Puhelin (09) 618 991 Faksi (09) 645 072. Sitran yhteystietosivut suomeksi http://www.sitra.fi/index_yhteystiedot.html ja myös englanniksi http://www.sitra.fi/english/index_contacts.html
Millenium-palkinto annetaan henkilölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.
Tässä pari määrittelyä vapaasti lainattuna:
"jollekulle tai jollekin vahinkoa tuottava, jonkin oikeuksia tai etuja loukkaava tms., toisen vastustuksesta välittämätön pakko-, voimakeinojen käyttö; laissa: ruumiillisen voiman käyttäminen jonkin, tavallisesti toisen henkilön, vastustuksen murtamiseksi tai muun tosiasiallisen esteen poistamiseksi; vertaa ilki-, mielivalta..." (lähde: Nykysuomen sanakirja, 1989)
"..jonkin ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jotakuta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen (varsinkin ruumiillisen voiman) käyttö."
(lähde: Suomen kielen perussanakirja, 1994)
CD-levyä ei ole tällä hetkellä saatavissa yleisistä kirjastoista. Helsingin yliopiston kirjastoon levy on tullut, mutta odottaa vielä luettelointia. Luetteloinnin jälkeenkään levyä ei voi sieltä lainata koska se on osa kansalliskokoelmaa. Kansalliskokoelman aineistoa voi saada vain lukusalikäyttöön.
http://www.lib.helsinki.fi/index.htm
Jos haluat jättää levystä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle, onnistuu se seuraavalla lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
FST5: n sivuilla oli tieto, että Calle Lindholmin vetämästä ohjelmasta Sköna människor ei ole puoleen vuoteen tulossa lisää. Nythän kysymys on vanhasta ohjelmasta, jota ei valitettavasti ole nähtävissä enää Arenan-sivullakaan. Helmet-kirjastojen tietokannassa ei ohjelmaa ole. Ehkä voisi sähköpostitse vielä tiedustella FST5:stä, etusivulla on yläpalkissa KONTAKTA OSS tästä voi kysyä lisää tietoa.
http://svenska.yle.fi/fst5/index.php
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Kyllä DVD-levyjä voi tuoda kirjastojen vaihtohyllyyn, jos kirjastossa on sellainen. Sen sijaan kirjaston kokoelmaan ei voi lahjoittaa elokuvaa, koska kirjasto maksaa tekijänoikeusmaksun lainattavissa olevista elokuvista.
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Nuotissa "Nuori kuoro. 1 : 20 laulua sopraano- ja alttoäänille" (Fazer, 1974, s. 19) on laulu, joka alkaa: "En tiedä, en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailman kauneus on". Laulun nimeksi on merkitty "Vanha urkukäsikirjoitus", säveltäjäksi "Tuntematon" ja suomenkielisten sanojen tekijäksi Erkki Pohjola. Nuotinnos on kolmiääninen. Nuotissa mainitaan myös, että Tapiolan yhteiskoulun kuoro esittää laulun levyllä "Tapiola laulaa" (SFLP8502). Muitakin levytyksiä on olemassa.
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäinen nimi olisi "Alter Spruch" ja alkuperäinen säveltäjä on anonyymi, mutta Paul Kickstat on jollakin tavalla myös osallistunut säveltämiseen, sillä hänet on merkitty toiseksi säveltäjäksi....
Seinäjoki ja Kauhajoki kuuluvat tosiaan molemmat Eepos-kirjastoihin eli uutta korttia ei tarvitse hankkia. Ilmoita kuitenkin uudet yhteystietosi meille joko kirjastossa käydessäsi tai Eepos-verkkokirjaston kautta https://eepos.finna.fi/. Emme saa uusia osoitetietoja suoraan väestörekisteristä. Tervetuloa Seinäjoen kirjaston asiakkaaksi!
Kuuluisa monien tuntema suomalainen taideteos, josta on varmasti julkaistu myös useita taidejulisteita vuosikymmenten aikana. Jos isokokoinen kuva teoksesta riittää, Finna.fi: museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakemisto on hyvä hakuapu, myös kuvien hakemisessa. Sieltä löytyy tekijän nimellä hakemalla sekä mustavalkoinen valokuva maalauksesta että isokokoinen ja tarkkaresoluutioinen värikuva teoksesta: https://finna.fi/Record/museovirasto.F2F8D896100D99DD9557C4EAA08DF56E
Myytäviä julisteita teoksesta voisi yrittää kysellä esimerkiksi kehystys- ja julisteliikkeistä, ja vanhoja mahdollisesti kehystettyjä jäljenteitä teoksesta vaikkapa antiikkiliikkeistä.
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Risto Ahdin suomennos Emily Dickinsonin runosta Much Madness is divinest Sense (runo 620) on julkaistu teoksessa Maailman runosydän (s. 129)
Maailman runosydän Helmet-kirjastoissa
Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä.