Sellainen yleiskuva, joka ei keskity pelkästään kirjojen kansiin, tuskin voi olla jälkikäyttönsä osalta rajoitettu. Mitään tarkkoja määräyksiä tällaisesta käytöstä ei ole olemassa, mutta ainakaan tällaisen kuvan käytöllä ei rikota mitään selkeää lain kieltoa.
Yksittäisen lehden kannen valokuvaaminen on hiukan toinen asia. Kannen grafiikka on tekijänoikeuden suojaamaa, joten sen kuvaamisella ja käyttämisellä tietotuksessa täytyy olla esimeriksi sitaattioikeuteen nojaavia perusteluja. Pelkästään kuvituksena, koristeena, ei tällaisia kuvia saa ilman lupaa käyttää.
Mitä edellä on sanottu yleisestä näyttelykuvasta voidaan toki soveltaa myös lehtien kansiin, kun kyseesä on selkeästi yleiskuva, jolla on muu funktio kuin esitellä yksittäisiä...
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Ajantasaiset sijaintitiedot kirjoista ja muusta aineistosta löydät kirjastojen kokoelmatietokannoista.Maakunta- kirjastojen tietokantoja voit selata osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247, myös Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaun http://www.libplussa.fi/ avulla voit hakea Medwyn Goodallin tuotantoa. Halutessasi voit soittaa esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle (09)310 8570. Mikäli Goodallin tuotantoa puuttuu kokoelmasta, saat sen kaukolainaksi kauttamme.
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisterin tietoja vuosilta 1907 – 1973 säilytetään Helsingin kaupunginarkistosta. Voit siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen. Yhteystiedot löydät esimerkiksi alla olevasta linkistä.
Helsingin kaupunginarkiston palvelut https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut
Helsingin kaupunginarkiston aineistoesittely https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/KARK_aineistoesittely_sukututkimus.pdf
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Helmet-haun vasemmassa sivupalkissa on kohta Osoitteenmuutos. Kun annat nimen, kirjastokortin numeron ja oman tunnuslukusi pääset muuttamaan osoitetietojasi.
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
Hei!
Ranskan karttoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla Ranska ja kartat (esim. nimeke-laatikon saa muutettua asiasana-hauksi). Kyllä siellä jotain näyttää olevan paikallakin.
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
1998-2001 Yle esitti espanjalaista draamasarjaa Perhelääkäri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Perhel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri tai https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9dico_de_familia).
Noihin aikoihin (2002) on Yle Teemalla esitetty myös venezuelalainen telenovela Carita Pintada (https://en.wikipedia.org/wiki/Carita_Pintada), mutta se ei sisällöltään vastaa kuvausta.
En valitettavasti osaa sanoa, onko Perhelääkäristä esim. jossain joskus julkaistu englanniksi tekstitetty dvd tai onko se katsottavissa jostain netin kautta englanniksi tekstitettynä. Suomesta/suomeksi sarjaa ei ole saatavilla. Yle ei omista sarjaan mitään oikeuksia.
Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Asia on juuri näin. Kun Joel Rundtin kuolemasta ei ole kulunut 70 vuotta (hän kuoli 1971 eli hänen käännöksensä vapautuu vasta vuonna 2042, jos laki pysyy nykyisellään), hänen tekstinsä julkaisemiseen täytyy saada lupa Rundtin perillisiltä. Siinä ei valitettavasti auta, että tilaisuus on "voittoa tuottamaton". Kun alkuteksti (Eino Leino) on tekijänoikeudellisesti vapaa, kuka tahansa saa tehdä siitä uuden ruotsinnoksen tai kuvailla omin sanoin, mitä tekstissä sanotaan millä kielellä tahansa, kunhan se ei ole liikaa julkaistun käännöksen mukainen (samat ilmaisut).
Heikki Poroila
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Eepos-kirjastokimppa aloitti toimintansa kevättalvella 2017 ja silloin perustettiin myös kaikkien Eepos-kirjastojen yhteinen e-kirjakokoelma. Siitä lähtien ainakin siis kaikilla Eepos-kirjastoilla on ollut kokoelmissaan myös e-äänikirjoja. Seinäjoella ja Kuortaneella e-äänikirjoja on ollut tarjolla syksystä 2016 alkaen.
Suomen Danske Bankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista. Pankin nimeksi muutettiin Postipankki vuonna 1970. Postipankista tuli Leonia vuonna 1998 ja sittemmin Sampo-konsernin omistama Sampo Pankki vuonna 2001. Sampo-pankki nimellä toimittiin vuosien 2001-2012 aikana, jonka jälkeen pankin nimi muuttui Danske Bankiksi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi))
Youtubesta löytyy melko kattavasti vanhoja suomalaisia mainoksia eri aikakausilta. Etsiessäni käytin hakusanoja ”sampo-pankki mainos”, ”pankki mainos”. Näillä hakusanoilla en löytänyt tuloksia. Lisäksi tarkastelin joitakin yleisempiä mainoskokoelmavideoita vuosilta 2001-2012 (hakusanoilla ”vanhoja mainoksia”). Valitettavasti en...
Kirjaston Finna-palvelusta kirjaa ei löytynyt tuolla nimellä. Mutta Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Dersu_Uzala kerrotaan näin "Dersu Uzala (ven. Дерсу́ Узала́) on venäläisen tutkimusmatkailijan Vladimir Arsenjevin vuonna 1923 julkaisema kirja, joka kertoo hänen matkoistaan Ussurin alueella Venäjällä. Kirjan päähenkilö on nanaimetsästäjä Dersu Uzala (1850–1908). Hän oli todellinen henkilö, joka ilmoitti ainakin Akira Kurosawan vuoden 1975 elokuvan perusteella kansallisuudekseen goldi. Uzala toimi Arsenjevin ryhmän oppaana vuosina 1902–1907.Myös kirjasta vuonna 1961 ja 1975 tehtyjen kahden elokuvan nimi on Dersu Uzala.Arsenjev, Vladimir 1946: Lumen ja palmujen ihmemaassa: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko. Suomentanut E....
Mahdollisuuksia on varmaan moniakin. Yksi voisi olla ainakin vuonna 2008 suomeksi ilmestynyt romaani Riadin tytöt. Kirja kirjoittaja on Rajaa Alsanea. Sampsa Peltonen käänsi sen suoraan arabiasta. Kirja kertoo saudiaravialaisten yläluokkaisten tyttöjen elämästä. Yleisradion sivulla ollut kuvaus kirjastaKirjasampo : Riadin tytöt
Hei,Löysin Finnasta vain yhden artikkeliviitteen: Diakoniatyön kehittäjä | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi. Viitteen mukaan Kalevassa 18.11.2010 on julkaistu nekrologi eli muistokirjoitus Raija Ikosesta. Oulun kaupunginkirjaston keskustakirjasto Saaressa voit pyytää luettavaksi sidotun Kalevan (Kaleva 2010 XI | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot) tai mikrofilmin (Kaleva 2010 16.11.-30.11 | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot). Kumpaakaan ei saa kotilainaan, mutta voit lukea niitä kirjastossa. Mikrofilmirullat saa käyttöön varaamalla haluamansa mikrofilmit OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Mikrofilmin ohella varaa käyttöösi...
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulla, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ on luettelo kirjastossa käytössä olevista tietokannoista (tiedonhaku ja tietokannat).
Siellä mainitaan Suomen media-arkisto, Aleksi WWW Online, Arto ja tässä tapauksessa tärkein, eli Helecon MIX (siinä on talouselämän artikkeleita). Nämä kaikki ovat siis käytössä vain kirjaston työasemilla. Kovin paljon uusia artikkeleita aiheesta en löytänyt. Mainittakoon Janne Aukian artikkeli Viilauksia Web-työkalupakkiin Tietokonelehdessä n:o 24/2005 ja Marjut Reivilän artikkeli Yksinkertainen on verkossa kaunista ja toimivaa: vinkkejä pk-yrityksen hyvän verkkosivuston suunnittelemiseksi, joka löytyy Taloustaito yritys lehdestä 3/2003. (Tämä lehti puolestaan löytyy...
