Kirja on Oulun yliopiston kirjaston, Työväenliikkeen kirjaston, Varastokirjaston ja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit saada sen kaukolainaksi Leppävaaran kirjastoon joko käymällä kirjastossa tai täyttämällä Espoon kaukopalvelutilauslomakkeen:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Ennakkovarauksia ei ikävä kyllä voi tehdä aineistosta, jota ei HelMet-tietokannassa vielä näy. Kirja kyllä varmastikin hankitaan kokoelmiin, joten tilannetta kannattaa seurata; heti, kun HelMetissä näkyy yksikin nide jonkin kirjaston kokoelmassa, varauksen voi tehdä.
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Mobiilikirjastokortti löytyy OUTI-verkkokirjastosta. Sitä ei tarvitse erikseen tehdä. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja salasanalla. Löydät mobiilikortin valikosta kohdasta "Kirjastokortit". Saat näkyville kirjastokorttisi viivakoodin eli mobiilikortin.
Verkkokirjaston osoite: https://outi.finna.fi/
Ohjeita verkkokirjaston käyttöön: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#login
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Linda-tietokannasta löytyy kirja nimeltä Writing and Speaking in the Technology Professions (IEEE Press, 1992),
jonka pitäisi löytyä esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Teknisillä dokumentoijilla on myös oma yhdistys, jonka sivuilta saat lisää tietoa alasta. Osoite on: http://www.dokumentoijat.net/.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti tiedonhaun apuvälineeksi ja siihen suositellaan lähetettäväksi vain yksi kysymys kerrallaan. Kuopion kaupunginkirjaston lainauskäytännöt ja käyttösäännöt saat selville parhaiten asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Henkilökunta opastaa mielellään kirjastonkäytössä.
Kaikkiin esittämiisi kysymyksiin löytyy vastaukset Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta: http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1… . Käyttösäännöt sekä maksut ja korvaukset löytyvät kohdasta ”Oikopolkuja”. Kaukopalvelumaksut selviävät klikkaamalla kohdasta ”Kaukopalvelu”. Kotisivulla on aakkosellinen hakemisto kaikista kirjaston palveluista.
Web-Origo (...
Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001–2004 esitettiin visio kaikki kirjastosektorit käsittävästä kansallisesta kirjastoverkostosta. Ks. artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/rauhanomaisest…
Uusin kirjastopoliittinen ohjelma on esitetty julkaisussa Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…
Tässä ei käytetä enää nimitystä kansallinen kirjastoverkosto vaan esim. kirjasto- ja tietopalveluverkosto.
Kaikkia 70-luvulla julkaistuja levyjä ei valitettavasti voi etsiä asiasanoilla. Vuodesta 1993 lähtien on äänitteet luetteloitu Plussa-tietokantaan asiasanoituksella ja kappaletiedoilla varustettuna, mutta sitä vanhemmat äänitteet löytyvät yleensä vain hakemalla joko äänitteen nimellä tai tekijän/esittäjän nimellä.
Jos yhtään muistat, kuka on levyn tekijä tai esittäjä tai muistat jotain levyn nimestä, voit vähäisilläkin tiedoilla etsiä levyä Plussa-tietokannasta tai kysyä uudestaan etätietopalvelusta tai suoraan kirjastosta. Voit myös soittaa Vantaan pääkirjaston musiikkiosastolle, jossa on laajat suomalaisen musiikin vinyylilevykokoelmat ja tiedustella levyä sieltä. Puhelinnumero Tikkurilan musiikkiosastolle on 09-83923583. Voit yrittää...
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Tuo viehättävä runo on Elsa Beskowin kirjasta Tonttulan lapset. "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä,ja linnunpojat kuoriutuvat joka pesässä.Ja Tonttulassa, Tonttulassa - kuinka ollakaan -on uusi pieni vauva, jota kilvan hoidellaan. Niin, sellaistahan siellä Tonttulassa on.On leikkiä ja työtä ja päivä huoleton.Ja takaisin jos tahdot tuohon metsään mukavaan,saat itse jatkaa satua, sinä, tai kuka vaan."
Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!
Kaupunginkirjastossa on ollut Tabaluga 1: Viheriämaan prinssi -elokuva videoversiona, mutta viimeinen kappale on poistettu eikä luettelointitiedoista käy ilmi mitkä ovat elokuvan hahmojen nimet ja onko ne mahdollisesti suomennettu. Kaupunginkirjaston kokoelmassa on myös Helme Heinen teos Tabaluga, mutta vain saksankielisenä. Useita Heinen teoksia on suomennettu, mutta tätä Tabalugaa ei näyttäisi olevan suomenkielisenä käännöksenä. Suomeksi puhuttua DVD:tä sen sijaan näyttää olevan saatavana verkkokaupoissa. Esittelytekstissä mainitaan Tabalugan lisäksi hahmot Arktos -lumiukko ja Humsin -hiekkamies.
