Asiaa kannattaa kysyä Yleisradion sivuilta löytyvästä Kysy digi-tv:stä -palvelusta. Se löytyy täältä:
http://www.digitv.fi/WebForm.asp?path=1;4052;7626;3433
Oletan, että kysymys on Suomen terveydenhuoltohenkilöstön vaatetuksen historiasta. Medic-tietokannasta löytyi seuraavanlaisia lehtiartikkeleja:
Haltia, M; Herzen, A von
"Aateet on mun vaatteet" : kuvadokumentteja Suomen lääkäreiden ja sairaanhoitajien asuista 1600 - 1900 -luvuilta (lehdessä Duodecim 1996 vol. 112 no.23 s. 2283-2300) Saatavilla Tikkurilan kirjastosta.
Sarén, S
Uusia ideoita laitosvaatetukseen : asennemuutosta kaivataan
lehdessä Sairaala 1999 vol. 61 no. 8 s. 24-27
Pylvänäinen, I
Terveydenhuoltohenkilöstön työpuvun uusi malli
Sairaala 1985 vol. 48 no. 1 s. 21-23
Pitko, S
Työvaate lähin työympäristö
Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan 1979 vol. 55 no. 16 s. 14-5
Sairaala ja Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan -lehtien...
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta niinkuin ei koko PIKI-alueelta ei tosiaan löydä yhtään Nox Arcanan levyä. Kiitos palautteesta. Tilaamme kirjastoon yhtyeen levyjä. Yhtye ei ole siis mitenkään "pannassa". Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta levyjä näyttää löytyvän useita. Niitä voi sieltä kaukolainata 2 euron maksua vastaan.
www.helmet.fi
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Talouselämä-lehden artikkelissa kerrotaan pelin kehittäneen tiimin vetäjästä Lasse Louhennosta, https://www.talouselama.fi/uutiset/miljardeja-takoneen-clash-of-clans-p…, samoin This is Finlandin artikkelissa, https://finland.fi/business-innovation/finnish-games-fly-higher-and-hig…. Alkuperäisen idean saajaa ei mainita, vain tiimi, joka siis ehkä onkin yhteistyössä kehittänyt ajatuksen. Myös Supercellin omassa historiikissä kerrotaan menneistä me-muodossa, https://supercell.com/en/about-us/. Asiasta voisi kysyä lisätietoa Supercellistä, yhteystiedot ovat sivuston alareunassa.
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lehtipisteen sivuilla olevien tietojen mukaan Orivedellä Helsingin Sanomat on myynnissä ABC:llä, K-Supermarketissa ja S-marketissa.Lähde:Lehtipiste: Helsingin Sanomat https://lehtipiste.fi/product/helsingin-sanomat/
Köömesin biisi Kaunitar ja Koletis löytyy kyllä striimauspalveluista ja niissä sen säveltäjäksi on merkitty Anssi Kela. Biisi on käännösversio Kelan biisistä 1972.
W.Shakespearesta löytää suomenkielistä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakin teoksesta Eurooppa elää 2 sekä lähikirjaston tietosanakirjoista, joiden artikkeleihin kannattaa varmasti tutustua. Esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa (tarkista sarjan sijainti osoitteesta www.lib.hel.fi/plussa) on osassa 8 hyvä artikkeli W.S.:stä, joka esittelee myös hänen tuotantonsa. Myös ajallisesta järjestyksestä saa lisätietoja, vaikkakin artikkelissa todetaan, ettei eri teosten tarkkaa valmistumisaikaa tunneta. Kirjastojen tietosankirjat eivät yleensä ole lainattavissa, mutta maksullisia valokopioita voi ottaa kirjastossa. Muunkielisiä kirjoja: Jonsson, Besök William Shakespeare ; O'Connor, William Shakespeare - a Life ; Levi, The life and times...
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Kaikkiin verkkopalveluihin, Helmet-verkkokirjastoon kirjautumiseen, lainan uusimiseen jne. sopii sama tunnusluku, jonka olet saanut kirjastosta. Mikäli olet unohtanut tunnusluvun, voit pyytää uuden sähköpostiisi edellyttäen, että olet antanut meille ajantasaisen sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden tunnusluvun kirjastossa käydessäsi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
CIH -tietokoneviruksesta löytyy tietoa esim. netistä www.evreka.fi -hakupalvelua käyttäen hakusanoilla: cih tai cih-virus tai "Chen Ing lau" (esim. http://www.nelonen.fi/uutiset/1999/4/30/cihvirus.htm)
Voit myös kysellä lähikirjastoistasi (Oulu?) onko heillä käytettävissään Ebsco-artikkelitietokanta, josta ko.aiheesta löytyy myös artikkeliviittauksia ja myös ns. kokotekstiä. Kuvaa ko. henkilöstä en löytänyt.
Jos kirjastossasi ei ole Ebscoa, se voidaan hankkia sinne (lisätietoa osoitteesta on: http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/Ebsco/ )
Tässä lentokoneisiin liittyviä kirjavinkkejä:
Kaunokirjallisuutta:
Herge : Lento 714 (Tintti-sarjakuva)
Blyton, Enid : Viisikko vapauttaa lentäjät.
Verne, Jules : Kuumailmapallolla Afrikan halki. Alkuteos ilmestynyt 1863. Suomenkielisen kirjan takakansi: "Keksijä Samuel Ferguson, hänen palvelijansa Joe ja ystävänsä Dick Kennedy lähtevät ylittämään kuumailmapallolla vielä varsin tuntematonta Afrikan mannerta.Matka alkaa Itä-Afrikasta Sansibarin sulttaanikunnasta kohti länttä ja jatkuu yli Saharan autiomaan. Miehet kokevat matkallaan tuhat ja yksi huikeaa seikkailua ja henkeä salpaavaa jännityksen hetkeä"
Hamre, Leif: Lentokone kadoksissa. Norjankielinen alkuteos 1957, suomeksi 1958. Kirjassa ambulanssikone lähtee pohjois-Norjaan,...
