HelMet-aineistohaun hakutuloksissa teoksen nimi on linkki saatavuustietoihin eli klikkaamalla hiirellä nimen kohdalta näet sijainnit ja lainatilanteen. Saatavuustietojen näkeminen ei edellytä viitteiden ruksittamista ja tallentamista. Sähköpostiin tai näytölle lähetetyistä viitteistä ei enää pääse saatavuustietoihin. Hakulistojen tulostamisesta ja lähettämisestä sähköpostiin löytyy ohje Helmetistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#tulostaminen
Lausahdus on Shakespearen näytelmästä Coriolanus kolmannen näytöksen loppupuolella: "I will not do't,Lest I surcease to honour mine own truth and by my body's action teach my mind a most inherent baseness". Suomeksi Paavo Cajander on kääntänyt sen seuraavasti: "En, sit' en tee. Näin totuudelt' en kunniaansa ryöstä; Ja halpuutt' ilkeintä en ruumiin eleill' Opeta sielulleni." Lauri Sipari on suomentanut sen seuraavasti: "Ei, en tee sitä, etten kadottaisi omaa totuuttani, ja ruumiini teoin opettaisi mielelleni ikuista alhaisuutta."
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten...
Finna.fi -haku kertoo, että Jyväskylän yliopiston kirjasto säilyttää Lalli-lehden vuosikertoja mikrofilmattuina.
https://finna.fi/Record/jykdok.175485
Kenties kaipaamasi numeron voisi tulostaa tai mikrofilmin kaukolainata. Kirjaston tietopalvelu osaa vastata tähän. jykneuvonta@library.jyu.fi
Tarkoittanet laulua "And all that jazz" John Kanderin säveltämästä ja Fred Ebbin sanoittamasta musikaalista "Chicago", josta on tehty myös elokuva. Kaikkia mahdollisia nuotteja en pysty katsomaan, mutta niissä, jotka pystyin katsomaan ja joissa on pianosäestys ja melodia omalla viivastollaan laulajalle, on kaikissa laulun lopussa lyhyt osuus, jossa on stemma myös kuorolle omalla viivastollaan, näin esimerkiksi nuotissa Kander, John: "The Kander & Ebb collection : piano, vocal" (Hal Leonard, [2004]).
Musikaalin lauluja löytyy myös seuraavista nuoteista (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit):
Kander, John: Chicago : movie vocal selections (International Music Publications, [2003], 94 sivua, 13 laulua)
Kander, John: Chicago :...
Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Tekemieni hakujen perusteella vahvin ehdokas kuvailemaksesi kirjaksi on Enni Mustosen romaani Parittomat, joka ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja pokkarina 2009. Teos kuuluu Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa seurataan kahden suvun elämää. Aiemmat osat tapahtuvat kauempana menneisyydessä, tämä päätösosa taas puolestaan sijoittuu ilmestymisaikansa tienoille. Kuvauksia kirjasta löytyy mm. kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelu (linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37154) sekä kirjan kustantaneen Otavan verkkokaupasta (linkki: https://otava.kauppakv.fi/SV/sida/produkt/parittomat/131347)
HeiFinna.fi-hakupalvelussa voi tehdä haun aapinen, aiherajaus aapiset ja rajata vielä valmistusvuoden mukaan, esim: 1967-1970:https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%22…Mahdollisia sen ajan aapisia ovat (painoksia on tehty sopivaan aikaan):Knuuttila: Aapinen (myös harjoituskirjoja)Löytyy esim:https://finna.fi/Record/kainet.11795?sid=5370743053Kuosmanen: Opin lukemaanhttps://finna.fi/Record/piki.3251264?sid=5370751993Kunnas: Aikamme aapinenhttps://finna.fi/Record/heili.1f3716c5-674f-4c7a-aafc-374fa9a79f87?sid=…Kuvahaulla (tekijä ja kirjan nimi) löytyy melkein kaikista kansikuvat.Jos jokin aapinen tuntuu tutun näköiseltä, voi ottaa kyseiseen omistajakirjastoon yhteyttä ja kysäistä, löytyisikö kyseinen loru....
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Närästyksen aiheuttaa normaalin mahahapon nouseminen ruokatorveen. Närästyslääkkeinä käytettävät antasidit neutraloivat suolahappoa. Muut närästyslääkkeet estävät mahahapon eritystä.
Ruoan voimakas happamuus edesauttaa närästystä ärsyttämällä vatsaa. Hyvin happamia ruokia ovat esimerkiksi sitrushedelmät.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00052
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00914/narastyslaakkeet-happolaakkeet
Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin...
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi antaa asiasanalla elimensiirto mm. seuraavat kirjat:
*Suomen elinsiirtojen historia, Huhtamies, Mikko, 1997
*Elämän lisäaika elintensiirrot potilaan, omaisten ja henkilökunnan näkökulmasta, Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja, 1994, 11
Plussasta selviää kirjojen saatavuustiedot.
Valtion säädöstietopankki FINLEX http://www.finlex.fi kohta lainsäädäntö - hae säädöstekstin perusteella - hakusana elinsiir* (merkki * hakee sanan taivutusmuodot) antaa 13 osumaa, joista ainakin seuraavat käsittelevät aihetta: Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä n:o 101/2001 ja Valtioneuvoston asetus ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä n...
Etsin aiheesta opinnäytteitä korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä Frank-monihaulla ammattikorkeakoulujen osalta. Löysin kuitenkin vain tämän yhden gradun:
Savonlinnassa asuvien afgaanien ruokakäytänteet [Mikrotallenne] / Helena Marjatta Valkeapää.
Joensuu : Joensuun yliopisto , 2006.
Pro gradu-työ : Joensuun yliopisto.
Sijainti: Joensuun yliopiston kirjasto.
Sen saatavuutta lainaksi voi kysyä kaukopalvelustamme:
ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
