Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen...
Bert-kirjoja on toistaiseksi suomennettu 17 kpl. Ne ovat: Bertin päiväkirja, Bertin salaiset muistiinpanot, Bertin uudet aivoitukset, Bertin hervottomat haaveilut, Bertin urotyöt, Bertin tunnustukset, Bert ja bikinimimmit, Bertin lemmenhuolet, Bertin pähkäilyt, Bert, villi ja vapaa, Bert ja innokkaat ihailijat, Bert Babyface, Bert, maailmanvalloittaja, Bert ja kovanaamat (tapahtuu osan 1 jälkeen), Bert ja kylmät kundit (tapahtuu osan 14 jälkeen), Bert ja basillit, Bert ja kylmä sota. Näitä kaikkia voi lainata kirjastosta.
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Mammutteja oli monta lajia, joten ruokavaliotkin vaihtelivat. Pohjoisten alueiden mammuttien elinympäristö oli erilainen kuin eteläisten, ja ravintokasvitkin vaihtelivat. Kaikki mammutit söivät kuitenkin ainoastaan kasveja. Pääasiallinen ravinto oli heinä, jota täydennettiin mm. kukilla, varvuilla ja puiden osilla.
Paljon tietoa mammuteista saa mm. Adrian Listerin ja Paul Bahnin kirjasta Mammutit, jääkauden jättiläiset. Kirja on monissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Mammuttien maailma -sivustoon kannattaa tutustua:
http://www.fmnh.helsinki.fi/mammutit/default.htm
Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi.
Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa.
Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun.
Lähde:
Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet.
Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta:
http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm
Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013)
Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004)
Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio Suomi, 1994)
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria. Pesti otettiin yleensä vuodeksi. Venäjän vallan alkuaikoina maksettiin piialle tarpeellisten vaatteiden lisäksi rahapalkkaa viidestä kymmeneen ruplaan. Vuonna 1833 piika sai pestinä kahdeksan riksiä ja palkkana toisen mokoman. Vesilahdella maksettiin vuonna 1839 piialle palkkaa 13 riksiä, kappa ruista, kaksi naulaa villoja ja kahdet kengät. Vuonna 1850 piika sai 3 ruplaa, 15 kappaa ruista, palttinaisen kaulaliinan, kaksi kenkäparia ja kaksi naulaa villoja. Vuonna 1851 piika sai palkkaa 6 ruplaa, 15 kappaa ruista, kaksi naulaa villoja ja yhden parin kenkiä. Piian palkan suuruus riippui tietenkin isäntäväen...
Isän äidin sisko on isällesi täti ja sinulle isotäti (vrt. isoäiti)
Tädin lapsi on isällesi serkku ja sinulle isän serkku. Serkusten lapset ovat toisilleen pikkuserkkuja. Wikipedia tai Nykysuomen sanakirja, osat 1–6. WSOY, 1996.
Suvun kesken voitte myös sopia mukavista nimityksistä esim. isoserkku (vrt.isotäti) orpana tai nepa, jotka ovat serkkujen vanhoja nimityksiä.
Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.
Satu on nimeltään Laiska-Jaakko. Se on englantilainen kansansatu, mutta tarinaa rikkaasta tytöstä, joka ei ole koskaan nauranut, kerrotaan myös Grimmin veljesten sadussa Kultainen hanhi.
Laiska-Jaakko on köyhä poika, joka saa palkaksi talonpojalle tekemästään työstä kolikoita, maitoa, juustoa, kissan, mutta hän kantaa palkkansa kotiin aina väärällä tavalla niin, että menettää sen. Lopulta hän saa palkakseen aasin, jonka hän kantaa kotiin selässään. Rikkaan miehen tytär, joka ei ole koskaan nauranut, näkee tämän ja räjähtää nauramaan. Tyttären isän lupauksen mukaan Jaakko saa tytön vaimokseen eikä hänen enää koskaan tarvitse tehdä töitä.
Laiska-Jaakko löytyy mm. kirjoista Satujen kyydissä unten maille, Kaunotar ja hirviö: Satuja...
Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin:
https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-…
Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat.
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [...
