Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Asema-apteekki oli alkuperäiseltä nimeltään Uusi apteekki (virallisesti Tampereen III Uusi apteekki - järjestysluku viittaa siihen, että se oli perustamisjärjestyksessä Tampereen apteekeista kolmas); se tunnettiin myös ensimmäisen apteekkarinsa Emil Adolf Scheelen mukaan "Scheelen apteekkina" (vielä 1960-luvulla julkaistuissa puhelinluetteloissa Asema-apteekin nimen yhteydessä oli huomautus "ent. Scheelen apteekki"). Uusi apteekki toimi Hämeenkadulla paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Suomen Pankki. Apteekkari Arvid Fellman muutti sen kadun toiselle puolelle Ruuskasen taloon (Hämeenkatu 14) 1940-luvun alkuvuosina sen jälkeen kun talvisodan aikaisten pommitusten tekemät vauriot oli korjattu. Nimen Asema-apteekki otti käyttöön Tampereen...
Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin:
https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-…
Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat.
Kaivattu kirja saattaisi olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Poistokirjoja lukuun ottamatta kirjastosta ei voi juurikaan ostaa kirjoja. Joillakin – lähinnä tieteellisillä – kirjastoilla saattaa olla omaa julkaisutuotantoa, jota myydään kirjaston yhteydessä. Pääsääntöisesti muita kuin poistokirjoja ei kuitenkaan voi ostaa.
Kirjojen korvaaminen on asia erikseen. Jos hävittää tai turmelee kirjaston kirjan, sen joutuu korvaamaan maksamalla sen korvaushinnan tai mahdollisesti toimittamatta ehjän kappaleen samaa kirjaa. Turmeltuneen kirjan saa silloin omakseen. Harvinaisemmissa kirjoissa korvaushinnat pyritään määrittämään sen mukaan, paljonko kirja maksaisi antikvariaatista ostettuna, joten kirjan ”kadottaminen” ei ole mikään kätevä tapa ostaa harvinaisia kirjoja.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei...
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Hilpi ja Hilppa ovat muunnos kreikkalaisesta nimestä Philippos 'hevosten ystävä'. Miespuolinen vastine on Vilppu. Hilpi ja Hilppa ovat esiintyneet myös miesten niminä.
Hilppa-nimeä on käytetty enimmäkseen Itä-Suomen ortodoksien parissa. Naismarttyyri Filippan muistopäivää vietetään 21.4.
Hilppa-nimi on otettu Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1901.
Elämä on jo itsessään suuri arvoitus. Sen tarkoitusta ja merkitystä on pohdittu varmaankin niin kauan, kun ihminen havahtui tietoiseksi itsestään, muista ja ympäröivästä maailmasta. Kysymys on siis ikivanha. Se vaikuttaa näennäisesti hyvin yksinkertaiselta, mutta tässä petollisuudessa on itse asiassa koko jutun juju.
Kysymys elämän tarkoituksesta on yhä ratkaisematon - ainakin sillä tavalla, joka tyydyttäisi kaikkia pohtijoita. Jokainen sukupolvi tai oikeastaan jokainen ihminen pohtii elämän tarkoitusta joskus, ja niin pitääkin. Elämän tarkoituksen etsiminen on hyvin tiivis osa ihmisyyttä ja se kuuluu perusluonteeltaan uteliaan ihmisen syvimpään olemukseen. Ehkä siksi sitä on kysytty usein myös tällä palstalla.
Edelliset vastaukset...
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia...
Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000.
Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt.
Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon.
Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Justiina on Justinuksen, Justinin ja Justuksen sisarnimi, ja sen rinnakkaismuotoja ovat Justina ja Justine. Näiden nimien lähtökohtana on latinan sana iustus, joka tarkoittaa "oikeamielistä, rehellistä". Suomalaisessa almanakassa Justiina oli 16. kesäkuuta vuosina 1705-1928. Päivämäärä viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen. Muita tunnettuja Justinan muistopäiviä ovat 26.9. (legendan mukaan Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa kuolleen tämännimisen marttyyrin mukaan) ja 7.10. (300-luvun alussa Padovassa Pohjois-Italiassa surmatun neitsytmarttyyri Justinan muistoksi). Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on edelleen lokakuun toisena päivänä.
Justiina oli melko...
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla.
2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle:
http://goo.gl/maps/i6UL3
3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi...
Haukkateorian (Falkentheorie) kehittäjä on - aivan oikein - saksalainen kirjailija Paul von Heyse. Hän esitteli teoriansa teossarjansa Deutschen Novellenschatzes esipuheessa vuonna 1871. Tästä teoksesta ei tietääkseni ole käännöksiä muille kielille.Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta näyttää löytyvän Heysen kirjoitusten koottu saksankielinen laitos (Gesammelte Werke), jossa tuo esipuhe on mukana.Suppeahko suomenkielinen kuvaus haukkateoriasta löytyy Marja-Leena Palmgrenin toimittamasta teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen, s.226 (WSOY, 1986). Myös Rafael Koskimiehen teoksessa Novellin teoria ja muita tutkielmia (1958)käsitellään aihetta. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Heyse ehti hahmotella...
Noomi Hebertin Revontulitalli -sarjaa on suomeksi ilmestynyt neljä osaa:
1. Liekkien lahja
2. Jäiden salaisuus
3. Tuulen tie
4. Kiven voima
Ruotsiksi on ilmestynyt vielä osat 5 (Mörkrets längtan) ja 6 (Ljusets hunger), mutta näitä ei ainakaan vielä ole suomennettu.
Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Substantiivina sana pivot yhtä kuin napa, keskipiste. Tekniikassa se merkitsee tappia, kiertymisen keskipistettä, sotilaallisesti kulmamiestä ja urheilussa avainpelaajaa. Verbinä se merkitsee kääntymistä tai kiertymistä jonkun varassa. Sanan alkuperä on hämärän peitossa. Oxfordin sanakirja kuitenkin ehdottaa mahdolliseksi alkuperäksi esim. espanjan sanaa pu(y)a kärki, terä tai piste.
Lähteet: Suuri englanti-suomi sanakirja. Gummerus; Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja. Tietoteos Ky; The New Shorter Oxford English Dictionary. Clarendon Press, Oxford.
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
