Windows Vistassa osoiterivin toiminnot ovat muuttuneet paljon aikaisemmista Windows-versioista.Pekka Malmirakeen teoksessa Windows Vista -pikaopas on selitetty tätä muutosta jonkin verran. Osoiterivillä näkyy esim. kansiotasoja (tarkoituksena on päästä siitä nopeasti halutulle tasolle).
Olisikohan mitään hyötyä sivulla http://windowshelp.microsoft.com/Windows/fi-FI/help/ddd07224-70eb-4078-… olevista ohjeista?
Hääkoristeista löytyy tietoa julkaisuista Häät. 2003 : kesä, Häät 2002 : kesä, 2001 : kesä, 2000 : kesä sekä 1999-2000 : talvi-kevät. Julkaisun Mennään naimisiin! numerossa 2002 : kesä on lisää tietoa aiheesta. Sinä osaat -lehden numerossa on 2004 ; 1, jossa on Viivi Vatasen artikkeli Koristeita kevään juhliin. Suuri käsityölehti 2004 ; 1 on täynnä hääkoristeita. (Se on ainoa lähde, jonka sain käsiini, ja voin vakuuttaa, että kuviakin on runsaasti.) Pitopalveluista ja häämessuilta saa hyviä ideoita ja ehdotuksia.
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Anssi Tikanmäen sävellyksistä "Häävalssi", "Ota minut", "3D" ja "Balladi" elokuvasta Klaani löytyy nuotinnoksia erilaisista kokoelmista ja oppikirjoista. Sen lisäksi hänen urkumusiikistaan on nuottikirja Seremoniat : musiikkia uruille ja kaikista hänen sävellyssarjansa Maisemakuvia Suomesta sävellyksistä on julkaistu partituurit. Löydät Helmet-alueen kokoelmissa olevat Tikanmäen nuottijulkaisut tällä haulla.
Kysymyksen perusteella on vaikea tietää, etsitäänkö kirkonkellojen soittoa vai ns. käsikelloilla soitettua musiikkia. Kirkkojen kelloillahan ei normaalisti pysty soittamaan kuin etukäteen päätettyjä ääniä, mutta ns. käsikelloilla (hand bells) voidaan tuottaa kaikki tarvittavat äänet, kun soittajia on paljon.
HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyy CD-muodossa oikeastaan vain yksi levy, jolla kuullaan pelkästään kirkonkelloa. Tällä levyllä on kellojensoittoa Arkkienkeli Mikaelin kappelista (Kizin saarelta), Aleksanteri Nevskin katedraalista (Petrozavodskista) ja Kizin museosta. Tämän levyn linkki on tässä http://luettelo.helmet.fi/record=b1665681~S9*fin
Tämän lisäksi kirkonkelloa äänitehosteena löytyy joiltakin tehostelevyiltä.
Käsikellolevyjä...
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Musiikkivarastosta saadun tiedon mukaan levy ei ole vielä saapunut heille, vaan on edelleen lähettävässä kirjastossa. Levyn tiedoista näkyy, että sitä on viimeksi käsitelty kesällä 2015. On siis mahdollista, että levy on kadonnut. Sitä etsitään parhaillaan lähettäjäkirjastosta, mutta jos levyn tila ei lähiviikkoina muutu, levy lienee kadonnut pysyvästi.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin teokset Viipurin Tienhaara kuvien kertomana, toimittanut Tapio Sormunen, julkaisija Entiset tienhaaralaiset, Helsinki 1996 ja Ahtiainen, Eelis: Tienhaara -Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä, 1990. Katri Veltheimin Kultainen rinkeli on isotekstinen 1930-luvun Viipurista kertova kirja. Tämän teoksen sisältöä kuvaavien asiasanojen joukossa ei tosin ole Tienhaaraa. Näiden teosten saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyi lisäksi teos Viipurin Tienhaara -siel myö asuttii, toim. Tapio Sormunen, julk. Entiset tienhaaralaiset, 1998, kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan.
Kysyimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sieltä ehdotettiin Johnnyn (Liebkind) käännöskappaletta "Kotihipat", joka alkuperäiseltä nimeltään on Jailhouse Rock.
Kappale löytyy esimerkiksi seuraavilta levyiltä:
Johnny: 20 suosikkia : Ihana aamu (1995)
Johnny: Johnny (1990)
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Esimerkiksi David Casarettin Kuolema Kukko-onnen majatalossa (Thaimaa) sekä Tarquin Hallin Vish Puri -kirjat (Intia) ovat kevyitä, eksoottiseen paikkaan sijoittuvia dekkareita. Jax Millerin jännärissä Vettä sakeampaa päähenkilö on todistajansuojeluohjelmassa. Carlos Ruiz Zafonin Taivasten vanki -kirjassa on psykologista jännitystä, vankilapako ja identiteetinmuutos. Löytyisikö näistä sopivaa luettavaa?
Prebiootit ovat nimenomaan kuituja.
Lääketieteen sanaston mukaan prebiootti on sulamaton ruoan komponentti, tavallisesti hiilihydraatti (oligo- tai polysakkaridi), joka tukee valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa siten, että se edistää terveyttä joko paikallisesti tai systeemisesti.
(Polysakkaridi on suurimolekyylinen sokeri; monesta monosakkaridimolekyylistä koostuva hiilihydraatti(molekyyli), esim. glykogeeni, tärkkelys, selluloosa.)
Terveyskirjaston Käypä hoito suosituksessa (käsitteli lasten allergian hoitoa) kerrotaan sama asia näin: Prebiootit (frukto-oligosakkaridit ja inuliini) ovat ruoansulatuskanavassa pilkkoutumattomia ravinnon ainesosia, jotka lisäävät...
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Vuonna 1958 voimassa oli edustajanpalkkiosta annettu laki (233/1956), jonka mukaan ”edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa kuutta luokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. ”Tuohon aikaan valtioneuvosto vuosittain päätti viranomaisten palkkaluokista indeksikorotuksineen. Vuonna 1958 ylin palkkaluokka oli 43 ja kansanedustajille palkkiota maksettiin palkkaluokan 38 mukaisesti. Tämä tarkoitti 1 337 100 markan palkkaa vuodessa. Vuoden 2023 rahassa tämä tarkoittaa 39 208,28 euroa. Palkan todellisen ostovoiman vertaaminen tosin on erittäin hankalaa. Vuonna 1958 elinkustannusindeksi: 15 956.Vuonna 2023...
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
Kyseessä on Laura Järvisen lasten runokirja Kukkalapsia vuodelta 1944.
Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Helmet-kirjastojen varastosta Pasilasta. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa alla olevasta linkistä Helmetiin.
Kukkalapsia Helmetissä
https://lastenkirjainstituutti.fi/
