Mary Shelleystä löytyy kyllä runsaasti tietoa, mutta ei valitettavasti suomeksi. Internet on tässä tapauksessa käyttökelponen. Kirjoittamalla hakutermiksi Shelley Mary saat linkkejä liiankin kanssa. Ohessa pari hyvää sivua, joilta löydät vastauksia kysymyksiisi:
http://www.desert-fairy.com/maryshel.shtml
ja http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Genres/Literary_Fiction….
Shelleyn englanninkielisen elämäkerran on kirjoittanut Muriel Spark. Jos sitä ei löydy kotikirjastostasi, voit tarvittaessa kaukolainata sen.
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy suomeksikin, lähinnä Frankenstein -elokuvasta. Esimerkiksi: Peltonen: Mary Shelleyn Frankenstein - Aikakone : Ursan Science Fiction-klubin julkaisu. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. ISSN 0358...
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Matkailijan terveysopas, Duodecim terveyskirjasto, neuvoo näin:Terveyden kannalta on turvallisinta käyttää pullotettua vettä juomiseen ja hampaiden pesuun. Vesijohtoveden puhtaus vaihtelee maittain ja vuodenajoittain jonkin verran. Yksityiskohtaisia suosituksia eri maiden vesijohtoveden juomakelpoisuudesta ei voida antaa. Jos matkaopas kertoo vesijohtoveden olevan juomakelpoista, siihen useimmiten voi luottaa. EU:n alueella vesijohtoveden pitäisi olla juomakelpoista. Myös omaa harkintaa voi käyttää. Veden puhtautta ja turvallisuutta ei voi arvioida veden ulkonäön, hajun tai maun perusteella.Pullottamaton vesi on syytä puhdistaa joko keittämällä, erillisellä vedenpuhdistimella, kemiallisesti tai ultraviolettisäteilytyksellä. Puhdistettu...
Bodie Thoenen kirjoja kustantaa Suomessa Perussanoma Oy. Sieltä annettiin tiedoksi että seuraavaksi suomennetaan ns. Irlanti-kronikkaa, jonka ensimmäinen osa "Vain joki virtaa vapaana" ilmestyy noin kolmen viikon kuluttua. Thoene(t) ovat kirjoittaneet useampia sarjoja ja mainitsemanne Wayward Wind -sarja sijoittuu tapahtumiltaan ilmeisesti Amerikkaan, sillä suomalaisen kustantajan kustannuspolitiikan mukaan tässä vaiheessa pyritään suomentamaan Eurooppaan liittyviä sarjoja.
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) korvasi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 pykälän 53, jossa esteettömyydestä säädettiin lyhyemmin:
53 § Liikkumisesteetön rakentaminen
Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liikeja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.
Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.
Työtiloja sisältävän...
Elissa Aalto suunniteli H55-kankaan osana Artek-mallistoa Helsingborgin arkkitehtuurin, teollisen muotoilun ja sisustuksen näyttelyyn vuonna 1955. Kuvio näyttää H-kirjaimelta, joten voisi ajatella, että tuolla Helsingborgilla on osuutta asiaan.
Elissa ja Alvar Aallon suunnittelemista tekstiileistä on tuore kirja Aaltojen kuviot : Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemat tekstiili/Leskinen, Taru-Orvokki, kirjoittaja, kuvittaja. 2021 ja Elissa Aallosta kertova teos Arkkitehti Elissa Aalto Toim. Mia Hipeli 2022
Tietoa Elissa Aallosta on myös Alvar Aalto shopissa ja Alvar Aalto -säätiön sivulla, jossa on myös päivämääriä ja näyttelyitä juhlavuoden kunniaksi. Heiltä voisi myös kysyä lisätietoa Elissa...
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja kalvosinnappeja ei löytynyt ainakaan Puolustusvoimien virkapukukuvastoista vanhemmalta eikä nykyiseltä ajalta. Kadettien juhla-asusta löytyy hopeiset kalvosinnapit, mutta niiden kuvio poikkeaa tässä kuvaillusta. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
Valitettavasti en löytänyt lähdettä kyseiselle pätkälle "yksi kerrallaan sammuvat nämä tähdet". Etsin sitä Eeva Kilven runokokoelmasta sekä Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. On mahdollista, että runo löytyy jostain Kilven vanhemmasta teoksesta, joka ei sisälly kokoelmaan, mutta en saanut kyseisistä teoksista kappaleita käsiini jotta voisin tarkistaa asian. Näitä teoksia pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjaston lukusalissa, joten asiasta kannattaa olla suoraan yhteydessä Kansalliskirjastoon. Täältä näet heidän kokoelmasta löytyvät teokset: Kansalliskirjaston haku - Eeva KilpiVoit myös kokeilla etsiä kyseistä lausetta Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta.
Esimerkiksi täällä Koulukinon sivuilla voi tutustua animen historiaan: https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/kukkulan-tytto-sataman-poika/japanilainen-anime-ja-animaatio/
Muutamia teoksia tekoaltaista/patoaltaista koskien Suomea:
- Patoaltaat kiintoaines- ja ravinnekuorman kerääjinä : Säkylän Pyhäjärven valuma-alue. Turku : Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2000. Gradun tiivistelmä http://users.utu.fi/hejonu/tiivistelma.htm .
- Pasilasta Vuotokselle : ympäristökamppailujen uusi aalto. 1994.
- Kokko, Tapani: Uusiutuvaa saasteetonta energiaa, 1994.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit katsoa asiasanalla tekoaltaat.
Lehtiartikkeleita väestöön ja ympäristöön liittyen löytyi Aleksi tietokannasta useita (käytössä Oulun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa). Esimerkiksi:
- Levamo, Tiina-Maria: Olipa kerran valkoinen mies, joka rakensi Afrikkaan padon...
Pahoittelen, että en ole löytänyt vastausta kysymykseesi ajoissa. Heikki Saure muisteli, että hän on tehnyt tuon tyyppisen jutun Kirjastolehdelle joskus. Kirjastolehden toimitus kävi läpi lehdet vuosilta 1994-97 ja 2006, eikä onnistunut löytämään kyseistä artikkelia. Mikäli artikkeli tulee jostain vastaan, palaan asiaan. Aleksi- ja Arto-tietokannoista artikkelia ei löytynyt.
Juhannustaioista ja muustakin juhannuksen viettoon liittyvästä löytyy tietoa mm. teoksissa Karjalainen: Uusi ajantieto (1989), Koskinen: Suomalaiset juhlat (1989), Karjalainen: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994) ja Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (1994).
Tällä hetkellä 3D-mallinnusohjelma Blender on käytettävissä Tapiolan kirjastossa. Lisätietoa voit lukea alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirjaston_palvelut/Tapiolan_Paja(24352)
Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Näyttäisi siltä, että Roger de Rabutinin runoja ei ole luultavasti suomennettu. Hänen runojaan ei löydy yhtään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Tietokanta ei ole kattava, joten on mahdollista, että jossakin sen ulkopuolelle jääneessä lehdessä, pienjulkaisuissa tai muissa hankalammin tavoitettavissa lähteissä, mutta todennäköisesti suomennoksia ei kuitenkaan ole.
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).