Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Talouselämä-lehden artikkelissa kerrotaan pelin kehittäneen tiimin vetäjästä Lasse Louhennosta, https://www.talouselama.fi/uutiset/miljardeja-takoneen-clash-of-clans-p…, samoin This is Finlandin artikkelissa, https://finland.fi/business-innovation/finnish-games-fly-higher-and-hig…. Alkuperäisen idean saajaa ei mainita, vain tiimi, joka siis ehkä onkin yhteistyössä kehittänyt ajatuksen. Myös Supercellin omassa historiikissä kerrotaan menneistä me-muodossa, https://supercell.com/en/about-us/. Asiasta voisi kysyä lisätietoa Supercellistä, yhteystiedot ovat sivuston alareunassa.
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lehtipisteen sivuilla olevien tietojen mukaan Orivedellä Helsingin Sanomat on myynnissä ABC:llä, K-Supermarketissa ja S-marketissa.Lähde:Lehtipiste: Helsingin Sanomat https://lehtipiste.fi/product/helsingin-sanomat/
Köömesin biisi Kaunitar ja Koletis löytyy kyllä striimauspalveluista ja niissä sen säveltäjäksi on merkitty Anssi Kela. Biisi on käännösversio Kelan biisistä 1972.
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Sivusto kansanopistojen linjoista vuosina 2004-2005 löytyy osoitteesta http://www.kansanopistot.fi/fin/skyreg/linjat/2004_2005.pdf
Sivulla 14 on lueteltu linjat aihepiireittäin.
Googlaamalla asiasanalla Lehtikirjoittaminen löytyy myös sopivia viitteitä. Vielä mainitsisin suurempien yleisten kirjastojen opintohyllyt, joista löytyy tarkempaa tietoa.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (...
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Kaikkiin verkkopalveluihin, Helmet-verkkokirjastoon kirjautumiseen, lainan uusimiseen jne. sopii sama tunnusluku, jonka olet saanut kirjastosta. Mikäli olet unohtanut tunnusluvun, voit pyytää uuden sähköpostiisi edellyttäen, että olet antanut meille ajantasaisen sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden tunnusluvun kirjastossa käydessäsi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
CIH -tietokoneviruksesta löytyy tietoa esim. netistä www.evreka.fi -hakupalvelua käyttäen hakusanoilla: cih tai cih-virus tai "Chen Ing lau" (esim. http://www.nelonen.fi/uutiset/1999/4/30/cihvirus.htm)
Voit myös kysellä lähikirjastoistasi (Oulu?) onko heillä käytettävissään Ebsco-artikkelitietokanta, josta ko.aiheesta löytyy myös artikkeliviittauksia ja myös ns. kokotekstiä. Kuvaa ko. henkilöstä en löytänyt.
Jos kirjastossasi ei ole Ebscoa, se voidaan hankkia sinne (lisätietoa osoitteesta on: http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/Ebsco/ )
Tässä lentokoneisiin liittyviä kirjavinkkejä:
Kaunokirjallisuutta:
Herge : Lento 714 (Tintti-sarjakuva)
Blyton, Enid : Viisikko vapauttaa lentäjät.
Verne, Jules : Kuumailmapallolla Afrikan halki. Alkuteos ilmestynyt 1863. Suomenkielisen kirjan takakansi: "Keksijä Samuel Ferguson, hänen palvelijansa Joe ja ystävänsä Dick Kennedy lähtevät ylittämään kuumailmapallolla vielä varsin tuntematonta Afrikan mannerta.Matka alkaa Itä-Afrikasta Sansibarin sulttaanikunnasta kohti länttä ja jatkuu yli Saharan autiomaan. Miehet kokevat matkallaan tuhat ja yksi huikeaa seikkailua ja henkeä salpaavaa jännityksen hetkeä"
Hamre, Leif: Lentokone kadoksissa. Norjankielinen alkuteos 1957, suomeksi 1958. Kirjassa ambulanssikone lähtee pohjois-Norjaan,...
