Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Novelli Hiran atsaleat löytyy suomeksi teoksesta Shosetsu: Japanilaisia kertojia. Kirjaa on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Englanniksi"The azaleas of Hira" löytyy teoksesta Modern japanese short stories.
Esimerkiksi teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas löytyy tietoa rahojen arvosta. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla on lähtökohtaisesti levyasemat ja Windows Media Player, mikä mahdollistaa tiedostojen kopioimisen CD:ltä koneelle tai tikulle. Ohjeistusta prosessiin löytyy täältä: https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/cd-levyjen-tallentaminen-ja…
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy aiheesta ainakin seuraavat teokset:
1) Kemialliset muutokset puun lämpökäsittelyssä / M. Uunonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1997
2) Kiinnityselinten syöpyminen lämpökäsitellyssä puussa : kokeellinen osa / Antti Hynnä, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998
3) Puun modifiointi lämpökäsittelyllä / Pertti Viitaniemi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996
4) Puun lämpökäsittelyn energiantuotantojärjestelmä ja -laitteet / Heinimö Jussi, Ympäristötekniikan instituutti, 1998
5) Puun lämpökäsittely / Kai Möller, Ympäristötekniikan instituutti, 1999
Neljä ensimmäistä teosta kuuluu mm. Tampereen teknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston, ja Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin...
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot....
VHS-kasetteja voi digitoida pääkirjaston musiikkiosastolla ja ajan voi varata paikan päällä tai soittamalla. Palveluun kuuluu opastus. Alla musiikkiosaston puhelinnumero:
Musiikkiosasto puh. (02) 262 0658
Klassikkoromaanien käännöksiä voi mukavasti hakea Kansalliskirjaston hakupalvelulla FINNA https://www.finna.fi/. Perushakukenttään voi kirjoittaa haluamansa aiheen, esim. historialliset romaanit ja hakutuloksen tultua, rajata tulosta näytön vasemmalta puolelta valitsemalla:
- Aihe, esim. nuortenkirjallisuus
- Aiheen aika
- Kieli jne.
Näytön oikeassa yläkulmasta kannattaa klikata symbolia, joka merkitsee Tiivistettyä listaa ja näytön ylälaidasta Relevanssia, josta esim. Uusin ensin.
Tietyn kirjailijan tietyn teoksen eri painoksia voi kätevästi hakea myös Tarkennetulla haulla.
Hei,
Ei näyttäisi olevan. Tuoreista pop/rock-kappaleista suosituimpiin julkaistaan nuotit useimmiten kokoelmissa. Näihin ei päädy usein kovin paljon kappaleita samalta artistilta. Aki Sirkesalon kappaleista on lisäksi ilmestynyt Halutuimmat-nuottikokoelma, mutta siinä ei ole tuota kappaletta.
Nakht-nimisen virkamiehen hauta (TT52) sijaitsee Theban nekropolin alueella, lähellä Luxorin kaupunkia. Haudan sisällä olevista seinämaalauksista yksi kuvaa niin sanottua laaksojuhlaa. Kysymykseni aiheena olevat kolme soittajaa esiintyvät juuri tässä maalauksessa.
Laaksojuhlan aikana järjestettiin kulkue Karnakin temppelistä Niilin toisella puolella sijaitsevaan Hathorin temppeliin. Juhlan aikana ihmiset viettivät aikaa omaistensa haudoilla. Seinämaalaus kuvaa juuri tätä juhlaa.
Seinämaalauksessa esiintyvistä kolmesta nuoresta naisesta ei valitettavasti ole kovin tarkkaa tietoa. He ovat muusikoita, joista yksi soittaa harppua, toinen luuttua ja kolmas huilua. Muinaisessa Egyptissä musiikki oli osa uskonnollista kulttia. ...
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhtään kirjasta kirjoitettua arvostelua. Kysyin asiaa myös kirjan kustantajalta. Read.me-kustantamon edustaja kertoi, että heidän tietoonsa ei ole tullut kirjasta kirjoitettua arvostelua.
Viitteitä lehtiartikkeleihin voi etsiä esimerkiksi Finna.fi - hakupalvelusta. Kun etsitään kirjan arvostelua, hakusanana voi käyttää kirjan tai kirjailijan nimeä ja rajoittaa hakujoukon artikkeleihin.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Punalippu/Carelia -lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa lehteä on saatavilla lukusalilainaan vuodelta 1990 ainakin numerot 7-11, vuosilta 1973-1990 lehdestä on hajanumeroita. Yliopiston kirjastosta kysymällä selviää, ovatko kaikki tarvitsemasi numerot kirjastossa.
Lehden kohdalla on maininta, että kirjautumalla korkeakoulujen HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun käytettävissä ovat vuosien 1940-2018 digitoidut numerot
