Uudelleenkouluttautumisesta löytyy kirjastosta vain vähän yleisluontoista kirjallisuutta, tietokannasta löytyvät kirjat keskittyvät yksittäisten alojen työntekijöiden (esim. tanssijoiden) uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Asiasanalla ”ammatinvaihto” kirjastosta löytyy yksi teos, vuonna 2009 ilmestynyt ”Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle”. Teoksessa on kerrottu 15 uranvaihtajan kokemukset ammatinvaihdosta. Sen sijaan aikuiskoulutuksesta kirjallisuutta löytyy enemmän. Teoksia voi selata kirjaston verkkotietokannassa osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , asiasanalla aikuiskoulutus. Esim. teoksessa Kokkinen, Annemari: Aikuisen oppijan kirja (2008) sivutaan myös uudelleenkouluttautumista ja uranvaihtoa. Opetushallitus on julkaissut...
Hei,
fyysisten kauppojen tarkan valikoiman selvittäminen ei ole mahdollista kuin käymällä katsomassa tai soittamalla kaupat läpi, mikä ei valitettavasti onnistu resursseillamme. Ulkomuistista ei myöskään tule mieleen, että olisin nähnyt Tea for one -settejä jossain kaupassa. Jos mahdollista, kannattaa kierrellä pienempiä käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, jotka myyvät keramiikkaa ja erilaisia käsintehtyjä tavaroita. Kyseisistä liikkeistä voisit hyvinkin löytää etsimäsi.
Nettikaupoista settiä löytyy runsaastikin. Useat ulkomaalaiset liikkeet tosin toimittavat tavaraa vain samaan tai vain tiettyihin maihin, eli toimitus Suomeen ei niiden kautta onnistu. Listattujen kauppojen kautta toimitus Suomeenkin pitäisi onnistua. Kauppojen luotettavuus...
Näitä käsitteitä käsitellään tosiaan monissa kirjoissa, mutta varsinaisten määritelmien löytäminen on vaikeampaa. Ainakin näitä kirjoja kannattaa selata:
- Postmoderni politiikan filosofia / Tuija Pulkkinen
- Politiikka tieteenä : johdatus valtio-opilliseen ajatteluun / Erkki Berndtson
- Professionalism / Eliot Freidson
- Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa / Karl-Erik Sveiby
- Long cycles in world politics / George Modelski
Etsimistä kannattaa jatkaa kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
http://finna.fi
Lumikki ja seitsemän kääpiötä /
Bibliographic Record Display
Nimeke:Lumikki ja seitsemän kääpiötä / suomeksi kert. Mirja Rutanen.
Kieli:suomi
Julkaistu:Helsinki : Kirja-Lito, [1965]
Ulkoasu:94, [1] sivua : kuvitettu ; 4:o
Alkuteoksen kieli:und
Muu(t) tekijä(t):Rutanen, Mirja.
Kirjaa ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta eikä Kuopion varastokirjastosta. Kansalliskirjastosta sen saa lukusaliin luettavaksi.
Olen itse saanut kirjan 1966 syntymäpäivälahjaksi. Kuvat ovat todella vaikuttavat. Paha äitipuoli punaisine hiuksineen on kuin suoraa Angelica-sarjasta. Olen ollut töissäkin antikvariaateissa, enkä ole koskaan nähnyt tätä myytävänä. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös Punahilkka. Onkohan yhtä vaikuttava kuvitukseltaan?
On olemassa Agatha Award, jonka on Agatha Christien kunniaksi perustanut Malice Domestic -järjestö. Kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain järjestön kokouksessa. Järjestön kotisivu on osoitteessa http://users.erols.com/malice/ ja sieltä löytyy tietoa myös Agatha Awardista. Vuonna 1999 parhaasta romaanista palkinnon sai Earlene Fowler teoksestaan Mariner's compass.
Kaupungin kirjastoissakin jaettavan tuoreen Helsingin seudun kesäyliopiston oppaan mukaan Helsingissä on suunnitteilla informaatiotutkimuksen opinnot, jotka sisältävät perusopinnot 25 op sekä täydennysosan 8 op. Opinnot järjestetään Helsingin seudun kesäyliopistossa Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaan syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Opinnot toteutetaan yhteistyössä Oulun avoimen yliopiston kanssa pääasiassa verkko-opetuksena. Opintoihin sisältyy myös joitakin lähiopetuspäiviä.
Opintojen osalllistumismaksu tulee olemaan noin 650-700€ eikä niitä voi ottaa yksittäisinä jaksoina, vaan osallistujan on ilmoittauduttava sekä perus- ja täydennysopintojen osuuksiin. Opiskelijoita otetaan 30 ilmoittautumisjärjestyksessä. Opinnoista...
Kaikista kaupallisesti viljellyistä kasveista on useita erilaisia lajikkeita, samoin useimmista vain kotipuutarhoissa viljellyistä kasveista. Jälkimmäiset voivat olla kaupallisesti jalostettuja tai maatiaislajikkeita. Esimerkiksi tästä KWS:n esitteestä löydät tietoja sokerijuurikaslajikkeista: kws-lajikeopas-2022.pdf tai Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivuilta: Vuoden 2023 lajikkeet – SJT – Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
Tällä sivustolla on mainittu joitakin sokeriruokolajikkeita: Differences Between Sugarcanes – Learn Aobut Various Types Of Sugarcane (gardeningknowhow.com)
Ja täällä: Sugarcane Varieties | Sugar Research Institute (kalro.org)
Sokeriruokoa ei viljellä Suomessa, joten tietoa ei tunnu...
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Valtioneuvoston sivuilta löytyy tietoa Valtioneuvostosta osa, jossa on kerrottu myös hallituksen muodostamisen eteneminen. Samalta sivulta löytyy myös linkki videoon, jossa on kahdessa minuutissa selkeä esitys hallituksen muodostamisesta. Eduskunnan kirjastossa on luotu tietopaketti hallituksen muodostamisesta, siitä voi tutkia myös mielenkiintoisia materiaaleja. Löysin kaikki nämä sivut Makupalat.fi:n koottuna hakusanalla hallituksen muodostaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A126240
Tällaista artikkelia ei valitettavasti löytynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tältä ajalta. Olisiko lehti ollut joku muu?
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan ravintola Georgen toiminta on loppunut 1.1.2008:
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=764590&tarkiste=8D…
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Hei - kokeilepa ensin kirjaa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin, tekijöinä Ahlfors,Tiina et al. Kirja on vuodelta 1996 ja se löytyy luokasta 92.833 Tikkurilan kirjastosta. Ulos sitä ei lainata, mutta voit lukea sitä kirjastossa.
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Nintendon Tetris-peliin on sovitettu osia Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä ("Sugar Plum Fairy").
https://gamefaqs.gamespot.com/top10/1960-the-top-10-classical-scores-us…
http://www.vgmpf.com/Wiki/index.php/Dance_of_the_Sugar_Plum_Fairy
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetris_(NES_video_game)
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole...
