Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Osakan maailmannäyttelystä on kirja "Japan world exposition, Osaka 1970 : official report" Teknillisen korkeakoulun kirjastossa (http://lib.tkk.fi/). Voit itsekin saada tämän tiedon kirjaston Teemu-tietokannasta https://finna.fi
Koska kirjan luettelotiedoista ei ilmene, paljonko teoksessa on Kurokawasta, voit tehdä Teemun sanahaun sanalla "kurokawa?" ja toisen haun "metabolism? +architectur?" Tuloksena on esim. Kurokawa: Metabolism in architecture, 1977, ISBN:0-289-70733-1 TKK:n arkkitehtiosaston kirjastossa.
Taidekorkeakoulujen kirjastosta (https://finna.fi löytyy "Kurokawa?"-sanahaulla elämäkertateos Kisho Kurokawa selected and current works / ed. by Stephen Dobney, 1995, ISBN:1-875498-22-2. Kirjaston osoite on Hämeentie 135A ja se on...
Näistä teoksista voisi olla hyötyä sinulle:
- Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa (1994)
- Ulkomailla: maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin / Ritva Hapuli (2003)
- Isänmaa ja Ranska: suomalainen frankofilia 1880-1914 / Kristina Ranki (2007, väitöskirja)
Matkakuumetta-teoksesta sopivalta vaikutti ainakin Marko Lehden artikkeli nimeltä Suomalaisten Tallinnan-matkailun alkuvaiheet. Isänmaa ja Ranska –teoksesta löytyy myös sopivannäköisiä lähteitä.
Helsingin kaupunginkirjaston ASKO-asiakastietokoneilla käytössä olevat ohjelmat näkyvät sisäänkirjautumisen jälkeen työpöydällä vasemmalla. Ennen ASKO-koneiden käyttöönottoa on käynnistä-valikon takaa mahdollisesti löytynyt vielä muita ohjelmia.
Ainakin nämä liittyvät aiheeseen:
Katri Kirkkopelto: Piki
Katri Kirkkopelto: Molli
- molempiin liittyy tietokirjat
Riitta Nisonen: Eipäs juupas (kuvatietokirja)
Ursel Shaeffer: Hups, ollaan ihmisiksi! - Hauska käytöskirja
Hiukan edellisiä löyhemmin:
Suzanne Chiew: Myyrä ja mahtava lento
ian Whybrow: Harri ja dinot pelaavat jalkapalloa
Paul Stewart: Ollaan taas ystäviä
Jane Chapman: Hiiren parhaat ystävät
Angela McAllister: Hyi, eihän tuo le hirviö (perhe, sisaruus, omat vahvuudet, erilaisuuden hyväksyminen)
Vihreäsilmäisestä apinailmestyksestä kertovaa novellia ei löytynyt.
Voisiko kyse olla irlantilaisen Sheridan Le Fanun (1814-1873) novelleista? Savukeidas on julkaissut kokoelman Le Fanun suomennettuja novelleja. Kokoelman nimi on ”Carmilla ja muita kertomuksia”, ja se on julkaistu vuonna 2012.
Yhdessä kokoelman novelleista ilmestyy haamunomainen apina, tosin pastorismiehelle eikä naiselle. Apinalla ei myöskään ole vihreitä silmiä vaan punaiset. Novellin nimi on kuitenkin ”Vihreää teetä”.
Toisessa novellissa, nimeltään "Carmilla", tyttö kokee kauhistuttavan ilmestyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse apinasta vaan vampyyrista.
Kaiken kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljä.
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
Kirjallisuutta aiheesta löytyy seuraavalla tavalla: kirjoita kirjaston päätteellä aihehaun asiasanaksi opinnäytteet. Koska aiheena on asiakaspalvelu ja myyntityö, myös näitä sanoja voi käyttää hakutermeinä. Internetissä pääkaupunkiseudun Plussa-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/ .
Kyseessä oli varmaankin teos Lahtinen, Pekka, Verkko kiristyy : EU:n taustalla on suuri, salainen suunnitelma: Maailmanhallituksen perustaminen. Tampere : Tampereen kristillinen yhteisö, 1999 (ISBN 951-96805-5-1). Sitä ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta muualta maasta kylläkin monestakin kaupungista. Voit jättää kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, ohjeet löytyvät esim. Helsingin kaupunginkkirjaston sivuilta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306)
Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Tiede-lehden artikkelissa 2012:2
http://www.tiede.fi/artikkeli/1510/maistat_mita_kuulet
on viitattu joihinkin tutkijoihin.
Bruno Meszistä mm. löytyy netistä useita viittauksia, esim.
http://www.academia.edu/704926/The_music_of_taste
http://www.molecularrecipes.com/molecular-gastronomy/taste-music/
http://www.perceptionweb.com/abstract.cgi?id=p6801
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää...
Fono.fi äänitetietokannasta löytyi vain kolme osumaa Donald Trump -haulla, mutta mikään niistä ei ole tuolla sävelellä http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=donald+trump Fono.fi sisältää tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä. Ei löydä myöskään Youtubesta tätä.
Kollega vinkkasi Heli Laaksosen runoa 'Mummuks tahtomine', joka löytyy teoksesta Pulu uis.
Runo alkaa: "Tule viäl semne aamu,/ ko mää herä ilman kello oikke aikasi,/ keitän ittelän kaffet, polje Monarkin kans kaupunkil,/ ole oven taka vartomas ko L. Lehtose Leninkiliikke/ myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,/ autta valikoittema heijä suurimma,/ vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu--"
Kuulostaako yhtään tutulta? Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Kirja on Octavie E Butlerin trilogia Xenogenesis, tiesivät pätevämmät kollegani.
Siihen kuuluvat kirjat Aamunkoitto, Puolipäivän riitit ja Imago. Wikipedia
Suomennokset ovat 1990-luvun alusta, mutta löytyvät vielä Helmet kokoelmasta. Helmet
