Kallion kirjastossa Helsingissä on toteutettu upea Satukallio-tietokanta, josta voi etsiä esim. yksittäisiä satuja. Osoite on http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ja hakemalla sanalla tynnyri, löytyy tiedot mm. sadusta Tynnyrissä kasvanut tyttö, joka löytyy useistakin eri satukirjoista (mm. Suomalaisten satujen helmiä ja Satumaailma 7).
Näiden teosten saatavuuden Jämsänkosken kirjastossa voit tarkistaa Jämpti-tietokannasta osoitteessa http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1&sesid=1044511966
Tikkurilan kirjastosta vastattiin, että heillä on tällä hetkellä hyllyssä kymmenen kappaletta nuorille suunnattua helppolukuista mutta ei lapsellista kirjaa. Lisäksi on tietysti noita muita nuortenromskuja.
Tikkurilan kirjaston lasten- ja nuortenosasto voi tehdä kielenopettajalle sopivan kirjapaketin valmiiksi. Puhelinnumeromme on 09 83923973.
Valitettavasti tämä ei ole mahdollista.
Mikäli halusi "pausettaa" varaus johtuu siitä, että ette syystä tai toisesta pysty noutamaan varaustasi, voi joku toinen henkilö noutaa sen puolestasi. Varauksen noutavalla henkilöllä tulee olla mukana teidän kirjastokortti tai varauksen noutoilmoitus.
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf...
Setä tai setäpuoli ovat käyttökelpoisia nimityksiä. Kielikellon artikkeli valaisee sukulaisuussuhteiden nimityksiä https://www.kielikello.fi/-/puoliveli-ja-bonusaiti-uusperheen-nimitysten-kirjoa
Hämeenlinnan Vanamokirjastot.fi -verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi seuraavia teoksia:
Anderson, Chris: Virallinen TED-opas - puhu ja vakuuta yleisösi - hae netistä myös TED talks -esityksiä ja tutki niiden rakennetta.
Leskelä, Leealaura: Selkokieli – saavutettavan kielen opas – sisältää esimerkiksi selkokielen mittarin ohjeet tekstikokonaisuudelle.
Lammi, Outi: Viesti ja vaikuta – käsikirja presentaatioiden pitäjälle – Teos kertoo etenkin esitysgrafiikasta, jolla voidaan helpottaa esityksen saavutettavuutta.
Marckwort, Auvo: Kehitä esiintymistaitoja – opas- ja vinkkikirja esiintyjille ja kouluttajille – Miten tehdä materiaalista visuaalista ja havainnollistavaa.
Kortesuo, Katleena: Sano se someksi ja Sano...
On todettu, että esim kärpäsen ja ihmisen aivoissa on paljon yhtäläisyyksiä, ja että niilläkin voi olla nälkä tai unen tarve. Kärpänen myös voi tuupertua maahan esim. lyönnin seurauksena, ja toipua taas hetken päästä. Onko tällainen tuupertuminen pyörtymistä, siitä emme löytäneet tietoa. Ehkäpä asiaa voisi kysyä vielä Tiede-lehden Kysy-palstalta:
https://www.tiede.fi/alue/kysy
Lisää tietoa hyönteisten aivotoiminnasta Tiede-lehdestä (4.4.2018) ja Helsingin Sanomien artikkelista (11.4.2013):
https://www.tiede.fi/artikkeli/hyonteiset-ovat-luultua-alykkaampia
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002631271.html
Sjöwall-Wahlöö kaksikon ensimmäinen Beck-tarina Roseanna ilmestyi Ruotsissa vuonna 1965. Suomennos tuli vuonna 1969.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12220
EInari Vuorelan runo Vävy kokoelmasta Kaukainen tuuli (1932) on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta (1979) ja runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, 1987, useita lisäpainoksia).
Yritysten lukumäärä toimialalla numero 7032 "Isännöinti ja kiinteistönhoito" oli 3 086 kpl vuonna 2003. Alalla toimi henkilöstöä 11 632 henkeä, liikevaihto oli 804 263 000 euroa.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen "Suomen yritykset" -vuosijulkaisusta sekä StatFin -tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/statfin/ kohdasta yritykset toimialoittain.
Kunnittaisia lukumäärätietoja on Kunnittaisessa toimipaikkatilastossa (maksullinen)
http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html
Asunto-osakeyhtiöiden lukumäärä oli 37 049 kpl vuonna 2003. Samana vuonna valmistui 34,71 milj. m3 rakennusta.
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Sinikka Nopola on syntynyt 26.11.1953 Helsingissä.
Lähde: Kotimaisia nykykertojia 4, Btj Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää tietoa Sinikka Nopolasta ja hänen tuotannostaan löydät:
Kotimaisia lasten ja nuorten kirjailijoita 2, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175936132096
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/321
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinikka_Nopola
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Karistolle ei löydy sähköpostiosoitetta. Muita yhteystietoja oli Suomen kustannusyhdistyksen sivuilla http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/ , josta löytyvät niiden suomalaisten kustantajien sähköpostiosoitteet ja www-sivujen osoitteet, joilla sellaiset on.
Kariston yhteystiedot:
Osoite PL 102, 13101 HÄMEENLINNA, Paroistentie 2, 13100 HÄMEENLINNA
Puhelin 03 - 616 1551, Telefax 03 - 616 1565
Toiseen kysymykseen voisi Oulun kaupunginkirjaston osalta vastata, että Alkumetsä näyttää olevan edelleen suosittua luettavaa.
