Otan osaa suruunne. Kun kortilla ei ole lainoja tai muita asioita kesken, sen voi poistaa missä tahansa toimipisteessä. Lähetän toiveen Helmet-palvelunumerosta Helmet-palautteeseen. Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto on Tikkurilassa, yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh… .
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki...
Kysyjä tarkoittanee norjalaista kansansatua Høna tripper i berget, joka on ainakin kerran käännetty englanniksi muodossa The Old Dame and her Hen, vaikka täsmällisempi käännös olisi suunnilleen "The hen is tripping in the mountain". Fennica-tietokanta ei tätä runoa tai sen suomennosta tunne ainakaan niin, että viitattaisiin norjan- tai englanninkieliseen alkuperäistekstiin. On silti täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin satukokoelmaan suomennoksena. Valitettavasti Fennica-tietokantaa ei ole koskaan tehty tällä tarkkuudella, joten yksittäisen sadun löytäminen ei yleisillä hakutavoilla ole mahdollista. Erityisen hankalaa se on, kun emme nyt tiedä, mitä suomenkielistä fraasia haemme. Onko se tyyppi' "Vanha rouva ja kana" vai "Kana...
Edit Reivilän "Leikkituvan keittokirja" on ilmestynyt 1909 Otavan kustantamana. Koska kirjasta puuttuu sivuja ja se on kulunut kovassa käytössä, antikvariaatit eivät osta sitä. Tunnearvo on sitäkin suurempi. Kirja kannattaa säilyttää muistona ajoista, jolloin leikkimökissä laitettiin ruokaa oikein oppaan johdolla.
Lähetin kuvan ja kysymyksen Suomen Heraldiselle Seuralle, mutta sieltä ei ole vielä ehtinyt tulla vastausta.
Vaakuna tosiaan muistuttaa hieman Turun vaakunaa (liljat, A-muoto), mutta en lähde tässä arvuuttelemaan.
Kyseessä lienee kuitenkin valmistajan leima. Iltalehden artikkelissa (20.7.2020) huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma kertoo, että valmistajat ovat merkinneet valaisimia eri aikoina eri tavalla, ja joskus valmistajan leima puuttuu kokonaan. Luoman mukaan valmistajan leima on monelle ikään kuin taulun signeeraus, joka antaa varmuuden siitä, että kyseessä on aito, tietyltä aikakaudelta oleva valaisin. Leiman voi löytää tavallisesti rungon metalliosasta, pöytävalaisimissa jalkalaatan pohjasta. Lisäksi Luoma...
Tämä sama koskee myös muilla pinnoitteilla pinnoitettuja pannuja. Lähteiden neuvoissa mainitaan että, non-stick pannuja voisi käyttää niin kauan kuin naarmut eivät ole syviä ja tarttumattomuusominaisuudet ovat tallella. Tässä on tärkeää ottaa huomioon myös oma mukavuus keittiövälineen käytössä. Jos epäilee pannun tai muun keittiövälineen turvallisuutta, voi siitä olla hyvä luopua.Usein pinnoitettujen pannujen runko on valmistettu alumiinista, joten naarmuuntuneesta pannusta voi liueta alumiinia ruokaan.Ennen naarmuuntuneen keittiövälineen kierrättämistä voi olla hyvä perehtyä siihen voisiko sen pinnoitteen uusia. Ainakin keraamisella pinnoitteella pinnoitetun pannun voi pinnoittaa uudelleen. Lähteethttps://www.is.fi/ruokala/...
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai...
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Dodie Smithin kirja "101 dalmatialaista" on ilmestynyt suomeksi 1966. Uutta painosta kaivattaisiin kovasti. Tarinassa koirapariskunta
Pongo ja Missis saavat kokonaista 15 pentua, tietysti dalmatialaisia. Cruella Devil (käännetty monella eri nimellä suomeksi) haluaa saada tyylikkään koirannahkaturkin dalmatialaisista ja ostaa dalmatialaisen pentuja. Hän varastaa "kennelinsä" joukon jatkoksi Pongon ja Missiksen pennut. Cruella Devil oli päättänyt perustaa koirannahkaturkisliikkeen, siksi hän tarvitsee dalmatialaisia paljon.Pongo ja Missis lähtevät pelastamaan hämyhaukun avustuksella pentujaan, mutta päättävät pelastaa kaikki Cruella Devilin "kennelin" asukkaat. Tässä vaiheessa kirjassa dalmatialaisia on 99 kappaletta.
...
Ajoneuvojen katsastukseen liittyvää tietoa saa katsastustoimipaikoista ja Traficomilta. Jos kysymyksessä tarkoitetaan jälkitarkastusta, sen voi Traficomin mukaan tehdä missä tahansa katsastustoimipaikassa.
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi varata lähimpään Helmet kirjastoon tai pyytää kaukolainaksi muualle Suomeen. Linkki Helmet hakutulokseen.
Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa tunnetaan murresana luha, jolla on merkitys "riihen yhteydessä oleva puimahuone". Luhalahden nimi sisältänee siis lahden rannalla sijainneen rakennuksen nimityksen samaan tapaan kuin vaikkapa nimi Riihilahti.Lähde: Suomalainen paikannimikirja
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
