Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on tiedusteltu tällaista asiaa Ylen urheiluselostajilta.
Koska peli kulkee nopeasti ja TV-lähetyksissä on pieni viive, selostaja ei voi pelkästään tuijotella vastaanotinta. Lähetyksestä kuitenkin näkee hidastukset ja lähikuvat. Ylen urheiluselostajat kertovat, että selostajan tulisi opetella pelaajat sekä numeron että myös hahmon ja luistelutyylin mukaan, nimet kun harvoin erottuvat selästä omin silmin. Jos tuntee pelaajien pelipaikat niin sekin luultavasti auttaa, myös tutkimustyö ennen pelejä.
http://www.kysy.fi/kysymys/nakeeko-jaakiekkoselostajat-selostamoista-hyvin-pelaajien-numerot-ja-nimet
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaakiekkoselostaja-tarvitsee-...
Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat
Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille
Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
kun varaus saapuu noudettavaksi pääkirjastolle, niin saatte siitä normaalin varauksen noutoilmoituksen eli yleensä tekstarin tai sähköpostiviestin. Seutuvaraukset saapuvat yleensä viikon sisällä maakunnista.
Vaski-kirjastoissa ei ole tarjolla sähköistä lääketietieteen sanakirjaa. Sen sijaan muita lääketieteen sanakirjoja löytyy lainattavaksi, esimerkiksi seuraavat:
Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3179585?sid=3678174173
Lääketeiteen termit: sanastot: latina, englanti, ruotsi (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3447134?sid=3678174173
Lääketieteen sanakirja latina-suomi-latina (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.645871?sid=3678174173
Verkossa on joitakin ilmaisia sanakirjoja, Makupalat-linkkihaun kautta löytyy sanakirjoja eri tarkoituksiin, esimerkiksi
yleissanakirja RedFox josta löytyy 41 kieltä, myös englanti
yleissanakirja Sanakirja.org josta löytyy...
Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Kesällä monet kirjastot joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan. Työntekijöillä on kesälomia ja henkilökuntaa siis vähemmän paikalla kirjastoissa. En pysty sanomaan minkälainen tilanne Laukaassa on, mutta sijaisten palkkaamiseen ei välttämättä ole rahaa. Jos haluat kysysyä asiasta tarkemmin, voit lähettää sähköpostia Laukaan kirjastoon, osoitteeseen paakirjasto@laukaa.fi
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat Oy:lla on ollut ainakin kaksi osoitetta Lahdessa. Vuoden 1968 puhelinluettelossa osoitteeksi on mainittu Rautatienkatu 17, 2. kerros ja vuoden 1970 puhelinluettelon mukaan toimipiste on sijainnut osoitteessa Hämeenkatu 16. Molempien puhelinnumero on ollut 23 555. Wikipedian Keihäsmatkat artikkelissa on liitteenä kuva vuoden 1974 lehtimainoksesta ja siinäkin osoite on edelleen Hämeenkatu 16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat
Samaisen artikkelin mukaan yhtiöllä oli vuosina 1972–1974 oma lentoyhtiö nimeltään Spear Air Oy, mutta sen tietoja ei Lahden vanhoissa puhelinluetteloissa ollut.
Sitaatti kuuluu: ”Kaikkialla voi luoda. Ei ole sitä maailman kolkkaa, ei sitä ammatin laatua, jossa ei voi uutta luoda.”
Sitaatti on teksissä Elämänkutsumus, joka on teoksessa Puheita.
Keskikirjastojen kokoelmissa Puheita sisältyy mm. teokseen Linnankoski: Kootut teokset. 3. nidos. Linkki verkkokirjaston tietoihin Kootut teokset. 3. nidos, Sirpaleita, Sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, Puheita, Kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjoituksia | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kiitos sitaatin löytymisestä kuuluu kollegalle tässä palvelussa.
Näyttää siltä, että pienemmille lapsille tarkoitetuissa tietokirjoissa ei vielä kerrota kuukautisista. Aihepiiriä käsitellään vasta nuorten tietokirjoissa (esim. Nina Brochmann – Ellen Dahl: Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen tai Karen Gravelle & Jennifer Gravelle: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä .. mutta haluaisivat tietää!).Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta kertovia lasten tietokirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:Matthew MacDonald: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirjaSteve Parker: Kehon atlasNaomi Craft: Ihme nimeltä ihminenAlex Frith, Minna Lacey, Jonathan Melmonth ja Matthew Oldhan: 100 asiaa ihmiskehosta
Parhaiten saat tietoa erilaisten soitinten, myös kontrabasson, historiasta alan kirjoista. Helsingin kaupunginkirjastossa soitinten historiaa käsittelevät kirjat löytyvät hyllyluokasta 786 eteenpäin. Voit siis mennä suoraan kirjaston hyllylle tai sitten tehdä haun aineistotietokannasta, joko netissä tai kirjastossa. Tee asiasanahaku kun haet aineistoa jostain aiheesta. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat SOITTIMET ja HISTORIA. Näin löytyy mm. Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet ja The Encyclopedia of Musical Instruments ja Baines, Anthony: The Oxford companion to musical instruments. Näissä kaikissa kirjoissa on niin historiaa kuin kuviakin kyseisestä soittimesta.
Internetistä löysin yhden suomenkielisen sivun jossa...
Kirjastot ovat tilanneet tämän teoksen jo kesällä mutta kirjoja ei ole tullut vielä kirjastoon. Kirja on ilmestynyt syyskuussa joten ei sen tulo kirjastoihin varmaan enää kauaa kestä. Teos löytyy jo muualta, esim. Turussa, Lahdessa, Tampereella. Tiedustelen asiaa myös hankintatoimistostamme.
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Peltolammin kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/peltola/ löytyy linkit sekä Multisillan että Peltolammin pieniin historiikkeihin. Jutuissa on mainittu myös muutama lähdeteos, joista saa lisätietoa.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava kirja: Reinikainen, Juha, Eränkäynnistä aluerakentamiseen: Peltolammi, Multisilta ja Lakalaiva. Kirja löytyy luokasta 92.843. Metsossa on myös nk. Pirkanmaa-kokoelma asiakkaiden käytössä ja sieltä löytyy Peltolammiseuran julkaisemaa Peltolammiseuran tiedotuslehteä (ensimmäinen numero vuodelta 1969) ja näistä lehdistä luultavasti saa hyvää ja tarpeellista informaatiota tutkielmaasi varten.
Tarkoitatkohan mahdollisesti Lasipalatsin Kohtaamispaikkaa, sieltä saa tietoteknistä apua. Netissä on tietoa kohtaamispaikasta osoitteessa . Kohtaamispaikka löytyy myös "googlaamalla". Seuraa esittelytekstiä:
Lasipalatsissa, entisen Kirjakaapelin tiloissa avautui kesäkuun alussa neuvontapiste Kohtaamispaikka@Lasipalatsi.
Sieltä kadunmies voi hakea apua tietotekniikan laitteisiin liittyviin ongelmiin.
Esimerkiksi jos internetin, mobiilipalvelujen tai digi-tv:n kanssa ei ymmärrys riitä, voi nousta portaat Sokosta vastapäätä Lasipalatsin toiseen kerrokseen ja pyytää apua.
Kohtaamispaikka on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima, ja siellä on neuvontatiskillä kaupunginkirjastosta ainakin yksi henkilö aina paikalla.
Hän ei kuitenkaan ole...
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että asiaa on pohdittu, mutta ainakaan lähiaikoina se ei ole toteutumassa. Syynä ovat ainakin tekijänoikeusasiat ja muutkin palvelun kalleuteen liittyvät asiat.
