Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
1. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, mitä kirjastoa tarkoitat. Siksi vastaukseni on kovin yleinen ja käsittelee Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä. On vähän vaikea sanoa, kuinka monta kirjaa kirjastoihin saapuu viikossa. Viikot ovat tässä asiassa kovin erilaisia. Helsingin kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 37 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kuusi laitoskirjastopistettä. Näihin kaikkiin yhteensä hankittiin viime vuonna 148 089 kirjaa. Viikossa kirjoja siis saapui kaikkiin kirjastoihin yhteensä monta tuhatta, mutta viikot ovat erilaisia ja kirjastot eri kokoisia.
2. Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston hankinta on keskitetty. Pasilassa toimii Kirjastoverkon yhteiset palvelut -yksikkö. Se hoitaa...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Teneriffaa koskevia matkaoppaita ja videoita voi hakea
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html laittamalla hakuehdoksi
asiasanan Teneriffa. Hakua voi tarkentaa laittamalla toiseksi asiasanaksi
"matkaoppaat" tai valitsemalla haluamakseen aineistolajiksi "video".
Englanninkielisiä matkaoppaita on useita, suomenkielisenä löytyy:
Nowaczyk, Dieter: Teneriffa : matkalle mukaan, 1993
Videoita löytyy kaksi. Saatavuden voit tarkistaa aineistotietokannasta.
Matkaoppaita muista maista voi hakea edelläkuvatulla tavalla.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
Porin kaupunginkirjaston tuottaman Roma - kirjallisuustietokannan mukaan kysessä näyttäisi olevan Pertti Hemanuksen rikosromaani Kuka halusi murhata luokkatoverinsa; 1995, asiasanat: murha luokkakokoukset yhteiskunta, paikka: suomi salo
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/roma_tiedot.php?id=6549
Helsingin Sanomien 14.4.1995 mukaan teemoja kirjassa ovat mm. terapia ja psykoanalyysi.
Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston virkailija on luvannut tehdä kymmenen CD:n paketin suomalaista musiikkia. Voit hakea levyt kirjaston lainaustoimistosta torstai-aamusta(19.11.) alkaen omalla nimelläsi. Kirjasto avautuu klo 10. Mikäli haluat pakettiin täydennystä, käy musiikkiosastolla, joka sijaitsee lähellä lainaustoimistoa. Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston puhelinnumero on 09-31085713.
Valitettavasti ehdottamasi käytäntö peräänkuuluttaa varattua kirjaa ylimääräisin keinoin ottamalla suoraan (esim. puhelimitse) yhteyttä lainaajaan ei ole käytännössä mahdollista. Lainoista lähetetään 8. päivänä eräpäivästä muistutus, oli lainasta varaus tai ei, sekä toinen muistutus kahden viikon päästä eräpäivästä. Kirjastolla ei siis ole mahdollisuutta luvata asiakkaalle varaamansa aineiston saamista edelliseen eräpäivään mennessä.
Ilmeisesti ei ole soittanut ainakaan niin, että kappale olisi äänitetty. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä. Tarkempia tietoja Violasta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Omatoimikirjastopalveluja voi selata Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/omatoimikirjasto Ongelmana on se, että tuohon omatoimikirjastopalveluun lukeutuvat sekä ne kirjastot, jotka ovat vain omatoimikäytössä että ne, joissa on tiettyinä aikoina omatoimikäyttöä ja tiettyinä henkilökunta paikalla. Myöskään kaikki kirjastot eivät ole täyttäneet kaikkien omatoimiaikojen tietoja hakemistoon.
Yleisten kirjastojen tilastojen aukiolotunneista saa osviittaa omatoimikäytön määrästä, siellä on eriteltynä käyttö ilman henkilökuntaa https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2018&stats=100#results .
Aluehallintoviraston kirjastoasioista vastaavilta voisi tiedustella, onko heillä tarkempia listoja...
Suomenkielistä tietoa tästä muistiinpanomenetelmästä ei löytynyt. Muista menetelmistä ja tekniikoista tietoa esim. peda.fi-, studentti- ja Opetushallituksen sivuilta:
https://peda.net/kontiolahti/kontiolahden-koulu/oppiaineet/erityisopetus/testisivu/mtko-h:file/download/2f484aa9f35d8784c846ed63f061e2203359f53b/Muistiinpanojen%20tekemisen%20k%C3%A4sikirja%20oppilaille.pdf
https://studentti.fi/opiskelutekniikat/cornell-tekniikka/
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/118515_muistiinpanot.pdf
Monista opiskelutekniikan kirjoista voi myös löytyä tietoa muistiinpanojen tekemisestä. Alla linkki Helmet-kirjastojen opiskelutekniikkaa käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%...
Hämeenlinnan kirjaston kautta tilatuista kaukolainoista voi lähettää uusintapyynnön kotisivultamme löytyvällä verkkolomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tarkistus?pa_ulid=6&pa_ullang=0.
Kaukolainat voi uusia myös kirjastojen asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse.
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistu
https://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen...
Voit ottaa yhteyttä Digi-ja väestötietovirastoon ja kysyä, saatko sukulaisiisi liittyvän osoitetiedon. Väestötietojärjestelmään on tallennettu kaikki osoitteet, joista on ilmoitettu sinne. Kun kyse on vanhoista osoitteista, joita ei löydy väestötietojärjestelmästä, Digi-ja väestötietovirastosta ohjataan kysymään evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan alueellisilta keskusrekistereiltä, jos henkilö on ollut seurakunnan jäsen. Kuitenkin Keski-Porin seurakuntatoimiston mukaan Porin aluekeskusrekisterissä ei ole näin vanhoja tietoja. DVV https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosiYksi vaihtoehto olisi tarkistaa 1940-luvun puhelinluetteloista, löytyykö isovanhempiesi osoitetieto sieltä, jos sinulla on mahdollisuus mennä Porin...