Tarkoitatko Helmet-kirjastojen kokoelmien uutuuksia? Kovin monesta ensi vuonna julkaistavasta kirjasta ei vielä ole tietoja Helmet-sivustolla. Alla on lista kirjastoihin jo tilatuista. Ne eivät vielä ole kirjastossa eivätkä lainattavissa, mutta jo tilatuista voi tehdä varauksia. Joidenkin kohdalla on maininta tilauksen peruuntumisesta, mikä voi johtua ainakin siitä, että kirjan julkaiseminen on viivästynyt tai peruuntunut.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2015__Orightresult__X0__Ks%…
Rajauksia aiheen mukaan ei voi vielä tehdä, koska kirjat saavat aihetta kuvaavat asiasanat vasta, kun ne kirjastojen hankintaosastoille saapuessaan luetteloidaan.
Kustantajien listoja ensi kevään uutuuksista löytyy esimerkiksi alla olevista...
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman...
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Ilmoita kirjastoon kadonneesta kortista, olet vastuussa kortin käytöstä ilmoitukseen asti.
Uuden kortin saa kirjastosta. Alla lisää tietoa Savonlinnan kirjaston kirjastokortista:
http://www.savonlinna.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/kirjastokortti…
Turun kaupunginkirjaston pikalaina on aina tasan 2 viikkoa. Lainan voi kuitenkin uusia, mikäli teoksesta ei ole varauksia. Pikalainasta tulee muistutus jo viikon jälkeen eräpäivästä, jolloin asiakas joutuu maksamaan myös muistutusmaksut.
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen...
Hei,
Mikko J. Tolan omakustannekokoelma Minua ei muista tuulikaan : insurrealistisia runoja on ilmestynyt vuonna 1988. Kirjaa on saatavissa ainakin kaukolainaksi Joensuun pääkirjastosta.
Luulen, että tarkoitat videota, joka löytyy yhä YouTubesta hakusanoilla Kiekko Espoo nousu SM-liigaan. Linkki videoon
Haku tuo esiin myös muita Kiekko Espoon videoita. Linkki hakutulokseen
Kyseistä teosta tuskin saa enää mistään ostettua. Frank-monihaun mukaan kirja kuuluu ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmiin: Köyliö, Kuhmoinen, Kemi, Kehitysvammaliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto ja Jyväskylän Aalto-kirjasto. Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa kirjaa on ainoastaan lukusalikappaleena. Kirjaa on varmasti myös terveydenhuoltohenkilöstön hallussa ja suhteilla sellaisen saattaisi saada hankittua. Ja voihan sitä yrittää kysellä myös divareista. Myyjät osannevat kertoa josko ko. teosta siellä liikkuu.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/...
Kyse lienee elokuvasta Tiedän yhä mitä teit viime kesänä (I still know what you did last summer). Valtion elokuvatarkastamon tietojen (http://www.vet.fi/) mukaan elokuvan levittäjä on Columbia TriStar Egmont. Helsingin puhelinluettelon mukaan yhtiön puhelinnumero on 09-4764460 ja osoite Runeberginkatu 60 B 00260 Hki.
Egmont Columbia Tristar nimisellä yhtiöllä on myös norjankielinen kotisivu, jonka osoite on http://www.filmweb.no/ect/. Näistä osoitteista saat varmaankin tiedon levityksen oheismateriaaleista.
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Bike MP lehti on yhä Vaski-kirjastojen valikoimissa. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3935061
Uusinta lehteä ei ehkä voi varata ennen kuin seuraava on saapunut. Varaamista ja hyllypaikkaa voi kysellä kirjaston neuvonnasta esim. Raision kirjasto
Lehtiosasto | Palvelupiste
+358 44 797 1463
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmista voimme suositella esim. seuraavia teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan asemaa ja historiaa:
Putin's war against Ukraine : revolution, nationalism, and crime /Taras Kuzio. 2017
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994158834006250
The gates of Europe : a history of Ukraine /Plokhy, Serhii. 2015
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994091934006250
Plokhyn teoksesta olemme tilanneet uudemman, vuoden 2021 painoksen.
The Ukraine Crisis: What it means for the West /Wilson, Andrew. 2014
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994039334006250
Myös seuraavat historiantutkijoiden Ukrainaa käsittelevät teokset voisivat olla kiinnostavia...
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai...
Philip C. McGrawlta ei ole toistaiseksi suomennettu muita kirjoja kuin mainitsemasi. Hänen kirjoittamiaan teoksia löytyy kyllä pääkaupunkiseudulta ruotsin kielellä. Kaukolainaamalla teoksia oman lähikirjaston kautta esim. Ruotsista on mahdollista lainata vielä useampi ruotsinkielinen teos. Tällä hetkellä kirjastoon ei ole tulossa häneltä muita suomenkielisiä teoksia. WSOY:n kirjakaupassa tiedettiin kertoa, että WSOY ei ole suomentamassa lisää hänen teoksiaan tänä keväänä. Ensi syksyn käännöksistä tiedetään WSOY:llä maaliskuun lopulla.
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...