"Alastomuus on tila, jossa ihminen ei peitä itseään pitämällä vaatteita." Näin määrittelee Wikipedia ja näin sen näkisin itsekin. Koska kyseisellä henkilöllä on päällään peräti kolme suhteellisen peittävää vaatekappaletta, hän ei ole alasti. Jos vaatekappaleet olisivat vaikkapa hattu, kaulahuivi ja nilkkasukat, määritelmä voisi olla erilainen. Kuvailemassasi tapauksessa henkilö ei kuitenkaan ole alasti, varsinkaan jos genitaalit eivät vilahtele vaatteiden alta.
Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Seuraava kiinalainen sananlasku löytyy teoksesta Ajatuksia elämästä,
onnesta ja vanhenemisesta (toim. Hannu Tarmio):
Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala.
Jos kolme päivää, mene naimisiin.
Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. Jos haluat olla
ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi.
Mutta toinen aforismi onkin hieman hankalampi. Suurista kokoelmista
kuten Elämänviisauden kirja tai Itämaisen elämänviisauden kirja ei
hakemistojen avulla lausetta löytynyt. Tarkistamaton tieto on, että
kyseinen mietelmä löytyisi Lin jutangin teoksesta Maallinen onni.
Sarjan suomennokset ovat ilmestyneet tasaiseen tahtiin n. 2-3 kirjan vuosivauhdilla. Varmaa tietoa jatkosta ei ole, mutta jos sarja pysyy suosittuna, niin lisää suomennoksia on kyllä tulossa.
Lisätietoja kannattaa kysellä suoraan Tammelta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/asp/empty2.asp?P=5900&VID=default&SID=5007294889504…
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä...
Jokainen Down-lapsi ja aikuinen kehittyy omaan tahtiinsa. Ylioppilastutkinnon suorittamista tai ajokortin suorittamista ei liene tilastoitu tältä kannalta.
Verneri.net-sivustolla, joka on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, kerrotaan, että pojat ja miehet, joilla on Downin syndrooma ovat steriilejä, mutta tytöt ja naiset eivät ole. Downin oireyhtymä johtuu naisen munasolujen jakautumisessa tapahtuneesta häiriöstä, joka ei ole periytyvä.
Alla lisää tietoa Verneri.net-sivustolta:
http://verneri.net/yleis/downin-periytyminen
http://verneri.net/yleis/murrosika-down
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon...
Aasianleijonan (Panthera leo persica) elinalue ulottui aikoinaan Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta Palestiinaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja aina Intian luoteisosiin asti. Se esiintyi usein muinaisen Lähi-idän taiteessa. Muinaisen Babylonin juhlakulkuekadun vartta koristivat lasitetusta tiilestä valmistetut näyttävät leijonankuvat. Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa.Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan...
Täydellistä listaa runouden pienkustantamoista on vaikea laatia. Myös rajanveto siihen, minkäkokoinen kustantamo on pieni, on häilyvä. Listaa on koottu mm. alla olevien sivustojen mukaan poimimalla niistä runoutta kustantaneet.
http://www.kolumbus.fi/webweaver/kustantamo.html
http://satunluetut.blogspot.fi/2011/11/minihaaste-611-pienkustantamot.h…
http://www.suomenkirjankustantajat.fi/4
Tässä siis luettelo(a) pienistä suomalaisista runouden kustantamoista. Jos lukijat huomaavat siinä puutteita, listaa saa mielellään täydentää.
- Basam books
- Savukeidas
- Minerva
- Ilias
- Robustos
- Palladium kirjat
- Sammakko
- Siltala
- SanaSato
- Mäntykustannus
- Avain
- Myllylahti
- Teos
- Nordbooks
- ntamo
- Idiootti
- Atena
- Atrain
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Noelle on englanninkielinen muoto ranskalaisesta nimestä Noëlle. Se puolestaan on feminiinimuoto ranskalaisesta miehen nimestä Noël, joka tarkoittaa "Herran syntymäjuhlaa" eli joulua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Noelle
http://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle...
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Hyväkuntoisia kirjoja voi tarjota lahjoituksena paikalliselle kunnankirjastolle. Ensiksi kannattaa kuitenkin puhelimitse varmistaa, että he ottavat lahjoituksen vastaan.
Kirjastot yleensä katsovat, mitä kirjoja he tarvitsevat kokoelmaansa ja ottavat kokoelmaansa vain ne. Loput lahjoitetut kirjat saatetaan sijoittaa asiakkaille ilmaiseksi tarjottavien lahjoituskirjojen hyllyyn tai, jos ei sellaista ole, suoraan poistoon.
Lahjoittaja voi myös, mikäli näin sovitaan, noutaa takaisin itselleen ne kirjat, joita kirjasto ei pysty sijoittamaan kokoelmaansa.
Kaarlo Hiltusen ohjaamassa 11-osaisessa televisiosarjassa Mooses Pessiä esitti Olavi eli Ola Johansson. Se esitettiin ensimmäisen kerran MTV:ssa 9.1.–29.5.1971.
Ola Johansson syntyi 3.6.1922 Helsingissä ja hänen koko nimensä oli Aarne Olavi Johansson. Hän työskenteli Lahden kaupunginteatterissa vakinaisesti vuosina 1949-1985 ja teki lisäksi lukuisia elokuvarooleja. Hän kuoli vuonna 2004.
Lähteet ja lisätietoja:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2004/01/201339/nayttelija-ol…
Ola Johansson Elonet-tietokannassa: http://www.elonet.fi/name/he4vxx/
Kainuun Sanomat: http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=K…
Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto:
http://213.143.184.82/kirjasto/huovinen/...
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
