Tietoa tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä. Kirjastomme käsikirjaston varastossa löytyvät kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ajalta 1967-2000. Uusimmat tilastot löytyvät myös Kelan sivuilta, eli vuodet 1996-2008. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/241105130835AL?OpenDocument). Uudempia tilastoja ei vielä ole julkaistu. Näistä pitäisi selvitä eläkkeiden sekä sosiaalietuuksien muuttuminen, tosin kahdelta viime vuodelta ei vielä ole tilastoja.
Inflaation/elinkustannusten luvut löytyvät seuraavien tilastolinkkien avulla:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
ja Kelan tilastollinen vuosikirja http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
sekä samalla sivulla oleva Taskutilasto
http://...
Kadonnut kirja korvataan maksamalla siitä korvausmaksu. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että mikäli asiakas haluaa korvata kirjan vastaavalla teoksella, asiasta on ensin sovittava erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa. Korvausmaksun maksaminen on yleisempi käytäntö, mutta voit tiedustella kirjaston henkilökunnalta, haluavatko he mieluummin vastaavan kirjan.
Kirjaston käyttösäännöissä sanotaan edelleen: "Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon tai verkossa www.helmet.fi/maksukaista."
Lähde: Helmetin käyttösäännöt
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä suomesta kiinaan käännettyjä teoksia. Aloita haku valitsemalla pudotusvalikosta käännöskieli. Voit asettaa hakuun erilaisia rajoittimia: kirjallisuuden genren, kohderyhmän (lapset / aikuiset) jne. Tietokannan mukaan suomesta kiinaan on käännetty 27 teosta. Tuloslistassa kerrotaan myös mm. kääntäjä ja kustantaja.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Tähän Jope Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä kun kuljettiin." Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy vain äänitteitä.
Kirjastojen tietokannoissa samannimisiä kappaleita voi olla hankala erottaa toisistaan. Kotimaisia nuotteja voi yrittää hakea myös laulun alkusanoilla.
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näillä sanoilla alkaa Maaria Leinosen kirjoittama runo, joka ilmestyi alun perin hänen vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassaan Kuinka kaukaa tähän hetkeen. Kirjan sisällysluettelossa runo on nimetty sen alkusanojen mukaan: Minä en sinulle laula.
LinkedIn Help-sivulla on seuraavat englanninkieliset ohjeet tilin sulkemiseen Settings & Privacy -sivun kautta (suluissa oma käännökseni suomeksi):
Click the Me icon at top of your LinkedIn homepage. (Klikkaa profiili-kuvakettasi LinkedIn-kotisivulla)
Select Settings & Privacy from the dropdown. (Valitse alasvetovalikosta Settings & Privacy)
Under Account management section of the Account preferences section, click Change next to Close account. (Valitse Account preferences > Account management > Close account > Change)
Check the reason for closing your account and click Next. (Valitse syy tilisi sulkemiselle ja klikkaa Next)
Enter...
Kirjastoilla voi olla erilaisia kokoelmia tai esimerkiksi muusta kaunokirjallisuudesta erotettuja kokonaisuuksia, jotka saatetaan merkitä niihin kuuluviin kirjoihin erilaisin merkein tai tarroin. Esimerkiksi dekkari- tai jännityskirjat on usein merkitty erikseen, samoin esimerkiksi varastokirjat, jos kirjastolla on kirjavarasto. Tarrat voivat viestiä asiakkaille kirjan sisällöstä ja genrestä (esimerkiksi fantasia, kauhu) tai olla ennen kaikkea kirjaston työntekijöille ohje siitä, mikä on kirjan sijainti kirjastossa. Merkintätavat ovat kirjastokohtaisia, joten vastauksen kannalta olisi oleellista tietää, minkä kirjaston kirjoissa olet tarran nähnyt. Käytetyt tarrat ja merkit myös vaihtelevat ajan kuluessa ja saattavat poistua käytöstä,...
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kokonaisuudessaan bantukieliä on arviolta 440-680. Tämä hajonta johtuu siitä että selkeä ero murteen ja kielen välillä voi tässä tapauksessa olla hyvin häilyvä. Lista bantukielistä ja kartta josta näkee miten ne ovat jakautuneet: List of Bantu languages - WikipediaTietoa bantukielistä: Bantu languages - Wikipedia
Elonetin ja Kansallisfilmografian mukaan "Halil Ergün laulaa säestyksetöntä turkkilaista laulua (100 %), 0' 50". Ali Özgentürk laulaa Hafiz Hocan mandoliinilla säestämänä turkkilaista laulua (100 %), kahteen otteeseen, yht. 3' 00".":https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135079Tämän tarkempaa tietoa emme valitettavasti laulusta löytäneet. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun ja mistä se kertoo? Tietoa voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Muutamia suomalaisia kaunokirjallisia teoksia, on käännetty portugaliksi. Seuraavilta kirjailijoilta löytyy portugaliksi käännettyjä romaaneja: Väinö Linna, Gunnar Mattson, Sally Salminen, F. E. Sillanpää ja Mika Waltari. Suomenkielisiä runoja ei valitettavasti ole käännetty.
Tarkempaa tietoa käännetyistä teoksista saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta osoitteesta http://finna.fi
Klikkaa aluksi haun rajaus ja valitse kielivalikosta portugali, sen jälkeen klikkaa aseta rajaukset ja valitse perushaun sanahaku ja kirjoita kenttään: kauno?
Kirjastossamme olevista rahojen hintaoopaista ei löytynyt hinta-arviota kyseiselle kolikolle. Suomen numismaatikkoliitto ry: n sivuilta (osoite http://www.numismaatikko.fi) löytyy keskustelupalsta, jossa voi esitttää kysymyksiä rahojen hinnoista.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä näkyy, että kyseinen dvd on ollut valinnassa 21.5.2010. Varauksen voi tehdä heti HelMet-järjestelmän kautta, kun dvd on sijoitettuna johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Hämeenkulma-lehteä noilta vuosilta pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusaliin mikrofilmiltä, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html . Ratamo-kirjastojen tietokannasta ei lehteä löydy, mutta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Hausjärven tai Lopen kirjastoista, onko heillä tallessa vanhoja lehtiä, joita ei ole viety aineistoluetteloon, yhteystiedot http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/.
Kirjasto 10:n sivuilla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut kerrotaan, että soittimia voi lainata kirjastokortilla mutta vain kirjaston soittohuoneeseen ja studioon. Kotiin asti niitä ei siis saa viedä. Valikoimista löytyy myös basso.
Helsinkiläisestä Leena Krohnista saat tietoa esimerkiksi Fast-hakupalvelusta hakulauseella Leena Krohn Finland. Tällöin saat lukuisia linkkejä, mm. linkin kirjailijan kotisivuille osoitteessa http://www.kaapeli.fi/krohn/ Kirjailijan kotisivuilla on artikkeleita, esseitä, esitelmien tekstejä sekä mm. teokset Tainaron sekä Sfinksi vai robotti.
Nettiset-verkkolehdessä vuodelta 1997 esitellään lyhyesti Leena Krohn sekä hänen Finlandia-palkittu teoksensa Matemaattisia olioita. Osoite on http://www.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-i.html
Fast-hakupalveluun pääset esimerkiksi yleisten kirjastojen verkkopalveluiden tiedonhaku-sivuilta (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/index.html)
Ainakin joihinkin sairauksiin, esim. näköhermotulehdukseen, voi liittyä kipua silmän takana, mikä viittaisi tuntoaistiin. Kannattanee kuitenkin kysyä tarkemmin kirjastolaisia paremmalta asiantuntijalta, eli lääkäriltä.
Vain kahteen etsimääsi kappaleeseen löytyy nuotti:
1. "Muorin ja vaarin synttärit" (säveltänyt Rauno Palonen, sanoittanut Benjam Bestman) sisältyy nuottiin "Humppa se on elämää" (Kalle Palonen, [1976], sanat, melodia, sointumerkit)
4. "Nakkilan kirkon vaiheilla" (säveltänyt ja sanoittanut Kaius Tihtonen eli Kai Elis Tihtonen) sisältyy nuottiin "Paikkakuntien parhaat" (Erik Lindström, [1977])
Kalle Palosen kappaleisiin "Illu sota-ajan hävittäjä-ässä" ja "Karjalas' kauneimmin lauluni sois" en löytänyt nuottia. Kappaleen "Jalkarätti ei sovi puolikenkään" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Siihenkään en löytänyt nuottia.
Lähteet:
Kansalliskirjaston hakupalvelu Finnassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna...
Veljen tai sisaren lapsenlapsille ei ole suomessa erillisiä nimityksiä.
Kyseessä olisi siis joko veljen- tai sisarenpojan poika tai veljen- tai sisarentyttären poika.
https://www.yourdictionary.com/grandnephew
https://www.suomisanakirja.fi/englanti/grandnephew
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf