Arvelisin, että tässä tarkoitetaan luokkaan 91.81 sijoitettua Robert Opien kokoamaa kirjaa 1950s scrapbook. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy myös samanlainen 60-luvun käyttöesineitä, pakkauksia ja mainoksia esittelevä 1960s scrapbook.
Martti Turusen sävellys "Meren aalloilla" löytyy useammasta nuottikokoelmasta. OUTI-kirjastojen kokoelmista löytvät julkaisut Tuulta purjeissa: merimieslauluja: lauluja Kotkan merimieslaulufestivaaleilta vuosina 1980 - 1987 (Kotkan meripäivät 1988) ja 113 kitaralaulua (Fazer 1978). Molemmissa julkaisuissa on kappaleen sanat, melodia ja sointumerkit. Kirjassa Karhun sävel: porilaisia laulajia ja lauluntekijöitä (Muusa 1996) on sävellyksestä myös kosketinsoitinsovitus. Kirjaa löytyy muilta kirjastoalueilta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Rikosrekisteriin tulee kyllä merkintä, mutta se poistuu sieltä viiden vuoden kuluttua. Tietoa rikosrekisteristä löytyy Internetistä osoitteesta
http:/www.oikeus.fi/10818.
Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia.
Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista.
Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
Jotkut lääkeaineet saattavat tosiaan saada ihmisessä aikaan esimerkiksi puheliaisuutta. Tämä on kuitenkin sellainen kysymys, joka sinun kannattaa esittää suoraan lääkärille.
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
- YLEn sivuilta löytyi sisältöä lapsille, ehkä näistä on hyötyä tai iloa https://areena.yle.fi/audio/ohjelmat/30-52
- muita Ihka uusia suosituslistoja ei löytynyt, mutta ehkä tästä löytyy hyviä https://sydan.fi/aanikirjavinkit-lapsiperheen-automatkoille/
- Helmet-kirjastoista löytyy seuraavia aineistoja - mutta ei nyt kun kirjastot ovat poikkeustilan vuoksi suljettuina https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%c3%a4%c3%a4nikirja%20lastenkirjallisuus__Orightresult__U?lang=fin
Aly Forresterin hahmo vieraili kuolemansa jälkeen Ivyn unessa Kauniiden ja rohkeiden jaksossa Using what she's got to get what she wants. Se esitettiin ensimmäisen kerran 13. elokuuta vuonna 2015.
Ks. esim. Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2015/150810.php#thu
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).
Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja Ms Office 2003- yhteiskäyttö, ja kirjan mukana on myös CD-romppu. Tällä hetkellä kirja romppuineen on lainassa (eräpäivä 20.11.06).
Ikävä kyllä emme löytäneet yhtään suomennettua teosta Rhianna Pratchettilta. Julkaistuja teoksia etsin suurimmista kirjastoluetteloista ja lehtiartikkeleita Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
Toivottavasti Pratchettin teoksia suomennetaan vielä jossakin vaiheessa.
Olisikohan kyseessä Pirkko Saision Betoniyö? (Ilmestyi 1981, nyt elokuvan myötä uusi painos 2011) Siinä teini-ikäisen Simon isoveli Ilkka on menossa vankilaan ja äiti pyytää Simoa "olemaan veli veljelleen" ja pitämään tälle seuraa Ilkan viimeisinä päivinä vapaudessa. Simo kulkee hetken ihailemansa Ilkan mukana ja yrittää olla miestä mielestään. Naapuri tarjoaa Simolle viiniä ja yrittää jutella, mutta Simo on kuullut miehen olevan homo ja suhtautuu tähän hyvin torjuvasti. Lopussa käy aika ikävästi.
Pojat asuvat äitinsä kanssa ja kesän helle ja kaupunkimiljöö ovat olennainen osa tapahtumia.
Kuulostaisiko tämä tutulta?
Etsimästäsi aiheista löytyy tietoa ainakin seuraavista lähteistä:
Andre Llhoten taidekoulusta löytyy artikkeli suomeksi:
Andre Llhote ja Suomi, TAIDE lehti, 1982:1
Myös seuraavissa teoksissa, joista voisi olla apua:
"Näkyjä ja haaveita: ranskalainen symbolismi 1886-1908" ja "Bonnard und die Nabis"
Helsingin kaupunginkirjaston ja samalla Itäkeskuksen kirjaston aineiston valinta ja hankinta tapahtuu sopimustoimittajien Bookyn ja BTJ:n kautta. Sopimustoimittajat julkaisevat aineistolistoja, joilta kirjastomme henkilökunta valitsee aineistoa osastoittain. Lastenosasto valitsee lasten aineiston, tietopalvelutiimi aikuisten aineiston ja musiikkiosasto aikuisten musiikkiaineiston. Osa aineistosta valitaan kirjastoihin keskitetysti. Sellaista ovat esimerkiksi bestseller-kirjat. Itäkeskuksen kirjaston hankinnan erityinen painopiste on lastenaineistossa. Muussa tapauksessa hankintaa määrittää eri kokoelmanosiin kohdistuva lainausaktiivisuus.
Kokoelmaa ja sen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Päivittäin poistettavaa aineistoa ovat esimerkiksi...
