Parhaiten tiedon kirjan suomentamisesta saa varmaankin suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Se sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Osoite Fennicaan on https://finna.fi. Tekijällä Putnam, R.D. ei löytynyt teoksia Fennicasta.
Kirja näyttää olevan loppuunmyyty, mutta kirjastostahan sen saat luettavaksesi. Kirjan sijaintitiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/
Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi ja klikkaa linkkiä "kaikki tiedot". Varauksen voit tehdä klikkaamalla varaa-painiketta.
Mikäli haluat ostaa kirjan, divari lienee paras vaihtoehto:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikka.net/
http://www.tie.to/kirjat/
Vaski-kirjastoissa tätä kysymäänne kirjaa on yhteensä 10 kpl, juuri nyt ei yhtään hyllyssä lainattavissa. Siitä on ollut varaus ja kirja on noudettavissa-tilassa. Maskun kirjaston kokoelmissa kirja myös on, muttei tällä hetkellä paikalla. Järjestelmän mukaan näyttäisi olevan matkalla kotikirjastoon.
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Sahatoimintaa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa: Sipi, Marketta: Sahatavaratuotanto (1998), Mekaaninen metsäteollisuus 2 :Sahateollisuus /toim. Risto Juvonen (1986), Puutekniikka 2: Materiaalit /Kalervo Kuikka (1993), Puualan perusoppi 1 : Metsäteollisuus / Taisto Kemppainen (1978), Korhonen, Timo: Pyörösahan tuotantotekniikan perusteet (1980).
Näissä kirjoissa on selitetty ainakin osa kysymistäsi termeistä. Laajasti tietoa sahatoiminnasta ja sen historiasta löytyy esim. kirjoista Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984) ja Mekaaninen puuteollisuus 1 / toim. Olli Heikinheimo (1964).
Kustantajat ja kirjakaupat hoitavat tosiaan asian omalla tyylillään. Paljon kattavia selattavia esityksiä ei muuten ole tullut vastaan, mutta tälläinen on olemassa. https://www.tunturisusi.com/joulu/jouluntietokirjat.htm Toivoa sopii, että tämänkin vuoden osalta pian aukeaa uusia joulukirjaluukkuja tuolle sivustolle.
Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta.
Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.
Miina ja Manu cd-satuaarteet -paketeissa on kaksi Miina ja Manu -kirjaa ja niiden tarinat cd-levylle luettuina. Kuopiossa paketteja on lainattavissa noin 30 erilaista, tässä lista . Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, kun kirjautuu sinne kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusissa Miina ja Manu -kirjoissa on qr-koodi, jonka avulla kirjat pääsee myös kuuntelemaan.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua tai sen esittäjää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta ja/tai sen esittäjästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomalaisia sota-ajan lauluja englanniksi käännettynä ei valitettavasti tietokannoista (Plussa, Viola) löytynyt.
Suomen kielellä löytyi kaksi nuottijulkaisua: "Sota-ajan lauluja" ISBN 951-757-182-8 ja "Sun kanssas Liisa pien - Laulumuistoja sotavuosilta" ISBN 951-757-313-8. Voit tarkistaa saatavuuden plussa-haulla http://www.libplussa.fi
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Vaasan kaupunginkirjaston sivut ovat osoitteessa http://lib.vaasa.fi/ . Etusivun vasemmassa yläkulmassa on painike Aineistohaku, josta pääset Web-kirjastoon, jonka opasteessa on ohjeet lainojen uusimisesta netin kautta. Kirjastojen sivuille pääsee aina helposti Kirjastot.fi -etusivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ vasemmassa reunassa olevien linkkien kautta.
Olisikohan pohjalla karjalanmurteen sana nakris eli suomeksi nauris?
https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomessa-sataa-laariin
Nakriainen siitä hellittelymuoto?
Energiavirasto kertoo sivuillaan näin:"Sopimustyypit eroavat toisistaan voimassaolon ja hinnoittelun suhteen.
Toistaiseksi voimassaoleva: sähkönmyyntisopimus tehdään sähkönmyyjän ja asiakkaan välillä toistaiseksi voimassaolevana. Sähköenergian hinta (senttiä/kilowattitunti) ja perushinta ovat etukäteen tiedossa. Sähköyhtiön pitää ilmoittaa hinnanmuutoksista kuukautta ennen muutosten voimaantuloa.
Asiakas voi irtisanoa sopimuksen kahden viikon irtisanomisajalla ja sähkönmyyjä kuukauden irtisanomisajalla.
Määräaikainen (esim. 1- tai 2-vuoden määräaikainen sopimus): sähkönmyyntisopimus tehdään sovitulle ajanjaksolle voimassaolevaksi ja määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Hinta on kiinteä sopimuksen loppuun asti....
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Liikenne- ja viesintäministeriölla on julkaisusarja Suomalainen televisiotarjonta. Julkaisuja voi hakea asiasanalla televisiokanavat.
Vuosina 2004-2005 Suomessa oli neljä analogista ja viisi digitaalista kanavaa, esimerkiksi TV 1 ja TV 2, YLE Teema, MTV3 ja Subtv (lähde Suomalainen televisiotarjonta 2004 ja Suomalainen televisiotarjonta 2005).
Onnen hetkiä nimisiä lauluja on neljältä eri tekijältä.Kari Kuuva 1977, Leo Siirtola 1981, Pekka Lintula 2010 ja Pedro de Pajaro 1997. Linkki Fono tietokantaan.
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo, joka on alun perin julkaistu vuonna 1974 ilmestyneessä teoksessa Tähtiä kämmenellä, sivulla 39.Runo alkaa "Sinun katseesi..."
