Jos kirja on jossakin HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa, voit tilata sen mihin tahansa noiden kirjastojen toimipisteeseen. Varaaminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.
Mikäli kirjaa ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastoissa – yliopiston kirjastot mukaan lukien –, sen voi saada kaukolainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv….
Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Sokerijuuresta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Monivuotiset vihannekset : löydä, kasvata, nauti | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio sivulta 110. Kirjassa kerrotaan, että "Sokerijuurta on helppo lisätä istuttamalla juuren yli pala naatintynkineen uudelle kasvupaikalle." Eli sokerijuuren (jatko)kasvatukseen ei välttämättä tarvitse siemeniä tai taimia. Kirjassa kerrotaan myös, että sokerijuurelle parhaiten sopii ilmava ja syvämultainen kasvualusta. Siitä ei ole mainintaa, onnistuuko kasvatus hyvin myös parvekkeella ruukussa tai laatikossa.Tarkempia sokerijuuren istutus- ja viljelyvinkkejä sekä tietoa siemenien ja taimien saatavuudesta kannattaa kysyä esimerkiksi Puutarha.net vastauspalvelu -sivustolta, jossa vastauksen saa puutarha-alan...
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kivihiili on syntynyt miljoonien vuosien aikana muinaisten kasvien jätteistä korkean lämpötilan ja kovan paineen alaisena. Ruskohiiltä jossa saattaa joskus myös vielä erottaa puun rakenteita kutsutaan myös ligniitiksi. Ruskohiili on lämpöarvoltaan huonompaa kivihiiltä. Se on paljon "uudempaa" kuin polttoarvoltaan parempi bitumihiileksikin kutsuttu kivihiili. Antrasiitti on kovaa, tiivistä ja energiasisällöltään parasta kivihiiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruskohiili
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivihiili
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kivihiili
https://www.naturalehti.fi/2016/03/09/biomassasta-fossiiliseksi-orgaani…
Jerzy Andrzejewskin romaanissaan Tuhka ja timantti (Popiół i diament) siteeraama katkelma on Cyprian Kamil Norwidin runosta W pamiętniku (joka sisältyy Norwidin näytelmään Za kulisami). Valitettavasti runoa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.Kaltio-lehden numerossa 43(1987) : 2, s. 45 on suomennos Norwidin runosta Coś ty Atenom zrobił, Sokratesie (Mitä siis teit, Sokrates, Ateenalle?) sekä runoilijan esittely.https://finna.fi/Record/arto.012711197?sid=5137084645https://pl.wikisource.org/wiki/W_pami%C4%99tniku_(Norwid,_1907)
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kyseessä on varmaankin Matias Riikosen kirja Matara. Kirja on julkaistu vuonna 2021.Tässä linkistä pääset kirjan teostietoihn: Matara | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Suoranaisesti elinsiirtolapsesta ja päivähoidosta ei löydy, mutta olisiko näistä apua:
Viljanen, Susanna
Nimeke "Eevert on helppo lapsi"
Aikakauslehti Lapsen maailma
2005 ; (64) ; 5 ; 6-7
Huomautus Haastateltavina 2-vuotiaan Eevertin vanhemmat. Eevertillä oli syntyessään munuaistauti ja hänelle tehtiin elinsiirtoleikkaus reilun vuoden ikäisenä
Karjalainen, Arja
Nimeke Täyttä elämää elinsiirron jälkeen : hylkimislääkitys on elinsiirtolapsen jokapäiväinen kasvinkumppani
Sanomalehti Aamulehti (AL)
Päiväys 1996-11-05
Huomautus Lapsille tehdyistä elinsiirroista Suomessa; haastattelussa mm. lasten nefrologi Marja Ala-Houhala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta
Vainikainen, Tuula
Uusi elämä lapselle elinsiirrolla (munuaiset)
Lapsen maailma...
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Sekä Suomen Äänitearkiston tiedoissa että Helmet-verkkokirjastossa löytyvässä viitteessä sanoittajaksi/kääntäjäksi mainitaan Chrisse Johansson.
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
https://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ/Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=cdlevy%20%22kes%C3%A4n%20lapsi%22%20katri%20helena%20johansson/1%2C7%2C7%2CB/frameset&FF=Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ&7%2C7%2C
Kyseessä on varmaankin Liisa Väisäsen ja Juha Luodeslammen teos Jouluseimen tarina (LK-kirjat, 2009). Teoksen julkaisutiedot ja myös kuva löytyvät alla mainituista tietokannoista.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Vladivostokista ei pääse suoraan laivalla tai lentokoneella Kanadaan tai Yhdysvaltoihin.
Japaniin ja Koreaan menee suoria lentoja.
Rahtilaivat reissaavat kyllä Venäjän ja Kanadan väliä, mutta niiden kyytiin pääsevät vain laivalla töissä olevat.
Auton kuljetus maasta toiseen voi olla hankalaa. Maiden tullausmääräykset vaihtelevat. Auto kannattaakin siis myydä aina valtiota vaihtaessa tai vuokrata kustakin maasta siellä reissaamisen ajaksi.
Itäreitin käyttö ei ole aivan mahdotonta, mutta hieman haasteellista.
Esititpä kinkkisen kysymyksen! Käytettävissämme olevista lähteistä emme onnistuneet löytämään tietoa. Novellioppaassa (jossa on listattu kotimaisten kirjailijoiden novellit) ei Veikko Huovisen kohdalla ollut mainintaa "Konditionaalikonferenssi" -nimisestä novellista. Voisiko novelli kulkea jollakin toisella nimellä? Vai voisiko novelli olla jonkun toisen kirjailijan kirjoittama? Vai olisiko kyseessä novelli, joka on julkaistu pelkästään jossakin lehdessä?
Tietäisikö kukaan lukijoistamme?