Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Tässä muutama golf-aiheinen nettisivu:
www.golf.fi
http://golfpiste.com
http://www.golfarit.net
Kirjoja joista voisit aloittaa:
Mc Cord: Golfia keltanokille, 2001
Woods: Miten pelaan golfia, 2002
Newell: Golfopas, 2003
Lisää golf-kirjoja löydät kirjaston aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanaksi golf.
(www.kuopio.fi/kirjasto)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät...
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Arkistomateriaalia ei juurikaan säilytetä kaupunginkirjastoissa, mutta Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen avulla selvisi, että mm. näihin kannattaa ottaa yhteyttä:
1) Martti Similän perikunnan yhteyshenkilö on nimeltään Riitta Fougstedt. Hän asuu Kauniaisissa
2) Helsingin yliopiston kirjasto
3) Helsingin kaupunginorkesterin toimiston tiedottaja Marjanne Kankare-Loikkanen on tavoitettavissa sähköpostitse. Osoite on marianne.kankare-loikkanen@hel.fi
Olisi ehkä hyvä myös kysyä mitä löytyy
4) Oulun maakunta-arkistosta
5) Sibelius-museosta
Suomalaisten säveltäjien ja muusikoiden sävellyskäsikirjoituksia/ henkilöarkistoja löytyy myös Lyyra-nimisen tietokannan avulla. Lyyran osoite Internetissä on http://www.kansalliskirjasto.fi/...
OSI - Open System Interconnection Architecture. OSI on ISO:n (International Organization for Standardization) standardi siitä, miten järjestelmät ovat avoimesti toisiinsa liitettävissä. Järjestelmässä tietoliikenneohjelmistot on jaettu osiin, joita kutsutaan kerroksiksi.
Katso esimerkiksi:
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
http://koti.mbnet.fi/mrin/paattotyo/liite1.html
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010602000/Luennot/
(valitse luento 2004-luento2.ppt)
Varauksen voi tehdä heti, kun kirja ja sen saatavuus näkyy HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ). Ennen sitä ennakkovarausta ei voi tehdä.
Tilannetta kannattaa siis seurata; kirja tulee kirjastoihin todennäköisesti hyvin pian ilmestyttyään.
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Kustantaja Tammen verkkosivuilla ei ole mitään viitettä tämän sarjan osien 4 ja 5 julkaisuaikataulusta. Tammen tiedottaja Ari Elo ari.elo@tammi.fi osaa varmaan paremmin kertoa, aikooko kustantaja suomentaa koko sarjan vai ei. Valitettavasti nimittäin ei ole mitään takeita siitä, että kerran aloitettu sarjan suomentaminen ja julkaiseminen viedään loppuun. Kustantaja on voinut tehdä sopimuksen koko sarjasta, mutta pidättää silti itselleen oikeuden olla julkaisematta, jos edelliset osat eivät ole menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista.
Heikki Poroila
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelusta
https://virsikirja.fi/.
Tee ensin haku sopivalla hakusanalla. Valitse sitten hakukentän oikealta puolelta Asetukset-valikon hammasrataskuvake. Valikosta valitse Tarkennettu haku. Siihen pääsee myös suoraan osoitteessa google.com/advanced_search
Tarkennetussa haussa valitse kohdasta kieli kieleksi saksa. Paina lopuksi Tarkennettu haku.
Lähde:
Tarkennettu haku Googlessa
Propofoli eli kemialliselta nimeltään 2,6-diisopropyylifenoli on lyhytvaikutteinen suonensisäinen anestesia-aine, jota käytetään sekä valmistelussa anestesiaan että sen ylläpidossa. Sveitsiläisen bioteknologiayritys Bachemin sivustolla kerrotaan propofolista seuraavaa:"Propofoli on laskimonsisäinen, lyhytvaikutteinen anestesia, jolla on nopea vaikutus ja jota käytetään anestesian induktiossa ja ylläpidossa. Propofolia käytetään myös rauhoittavana aineena, esimerkiksi tehohoidossa oleville hengityskonepotilaille. Propofoli helpottaa nopeaa ja sujuvaa siirtymistä tajuttomuuteen, jolloin lääketieteen ammattilaiset voivat suorittaa tarvittavat toimenpiteet tarkasti."Propofolin valmistuksesta kerrotaan sivustolla näin: "Bachem on...
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Hei!
Elokuva on lainattavissa DVD:nä sekä lyhyempänä että pitempänä versiona Hämeenlinnan kirjastoissa. Elokuvat ovat Hauhon ja Rengon kirjastoissa, ja varaamalla ne voi noutopaikaksi laittaa myös pääkirjaston.
Yleisten kirjastojen tilastoja 1990-luvulta löytyy Kirjastolehden sivuilta osoitteesta http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html ja Opetusministeriön kulttuuripoliittisen osaston perustilastoista osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ .Tieteellisten kirjastojen tilastoja löytyy yliopistokirjastojen yhteistilastosta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html
Kannattaa tutkia myös BTJ-Kirjastopalvelun vuosittain julkaisemaa kirjastotilastoa, uusin "Kirjastot 1999: yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta" (2000).
