Suomalaisista verkkokirjakaupoista (Suomalainen kirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa) ei tosiaan löytynyt mainitunlaisia seinäkalentereita. Valitettavan laihoja tulokset olivat myös sivustoilla Amazon.com, Etsy.com ja Zazzle.co.uk, joista löytyi vain pari vastaavaa tulosta mm. hauilla african calendar ja arabic calendar.
https://www.amazon.com/s?k=arabic+calendar+2022&crid=ULKEUU6P2T0F&sprefix=arabic+calendar%2Caps%2C242&ref=nb_sb_ss_ts-doa-p_2_15
https://www.amazon.com/s?k=african+calendar+2022&ref=nb_sb_noss_1
https://www.etsy.com/search?q=african%20art%20calendar%202022
https://www.etsy.com/search?q=arabic%20calligraphy%20calendar%202022
https://www.zazzle.co.uk/african+art+calendars
Sköördi-föördin – josta tapaa myös muotoa skördi-fördi – tausta ja alkuperä ei valitettavasti tutkimistani lähteistä selvinnyt. Varhaisimmissa vastaani tulleissa ilmausta käyttäneissä yhteyksissä puhuttiin yleensä "skördi-fördi-englannista", mikä panee ajattelemaan, että kyseessä on samantapainen nonsense-fraasi kuin Hullujussi-yhtyeen 70-lukuinen "Friduna skikuna": sinänsä vailla merkitystä oleva loppusoinnutettu sanapari, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti luoda mielikuva mielekkäästä vieraskielisestä ilmauksesta.
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin...
Löytämäsi kirja "Messerschmitt Bf 110 Zerstörer aces of World War 2" on Kotkan kaupunginkirjastossa ja valitettavasti tällä hetkellä lainassa (eräp. 19.1.2009), joten siitä ei voi tarkistaa, onko siinä värikuvia. Amazon verkkokaupan sivulla on kirjan kuvittajan tietojen perässä linkki josta pääsee katsomaan kirjan takakannen. Siinä on ainakin värikuva koneesta.
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi.Molempia tiedustelemiasi teoksia löytyy HelMet-kirjastoista ja niitä on myös saatavilla=HYLLY-tilassa.
Tarvittaessa voit tehdä varauksen molempiin ja ne on noudettavissa haluamastasi HelMet-kirjastosta n. viiden päivän kuluttua varauksen teosta.
Sinun kannattaisi tehdä maksusopimus perintätoimiston kanssa, koska kyllä nuo säilyvät niin sanotussa hiljaisessa perinnässä niin kauan kun ne ovat hoitamatta siitä huolimatta että kadonnut aineisto on poistettu meidän kokoelmista. Sen paljonko sinulla on maksamattomia maksuja kirjastolle kuulet ottamalla meihin yhteyttä.
Kiitos hyvästä ehdotuksesta. Päivittämisen hitaus johtuu aikapulasta. Linkkikirjastoa ylläpitävät kirjastonhoitajat muun työnsä ohella ja usein vapaa-ajallaan. Jonoa voi muodostua. Päivitämme hetimmiten.
Todella hyvällä onnella lehden voisi saada Huuto.netistä tai antikvariaatista https://www.antikvariaatti.net/
Pasilan kirjastossa mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Lukulaitteen voi varata Varaamosta https://varaamo.hel.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,...
Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Mika Waltarin Mikael Karvajalasta ilmestyi tähän mennessä viimeisin painos (21.) vuonna 2008, kirja on ilmestynyt vuonna 1948. Suurin osa painoksista on toistensa kanssa samanlaisia lisäpainoksia. Kaikkien kirjastosta löytyvien painoston fonttikoot on tarkistettu, löytymättä jäivät ainoastaan vuosien 1949 ja 1952 painokset.
Kaikkien tarkistettujen painosten fonttikoot ovat jotakuinkin samankokoisia. Myös vuosien 1949 ja 1952 painokset ovat varsin todennäköisesti samankokoiset kuin muidenkin: kaikissa painoksissa ilmoitetaan olevan 780 s., eli jos kirjan fontti olisi isompi, myös sivuja täytyisi olla enemmän.
Tätä hyväntekeväisyystarkoitukseen tehtyä hienoa kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtu
Verkosta löytyy laulusta tehtyjä epävirallisia sanat-sointumerkit -versioita. Esim. http://www.metal-head.org/chords/live-aid-uusi-lastensairaala-2017-loht…
Minna Canthin elämästä ja tuotannosta on kirjoitettu paljon. Esim. Reetta Niemisen ja Greta von Frenckell-Thesleffin kirjoittamat elämäkerrat antavat paljon tietoa tutkielmaasi. (Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990 ja Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994.)
Lehtijuttuihin pääset käsiksi Arto-tietokannan kautta. Esim. Riitta-Kaisa Voipion artikkeli "Minna Canthin sydän kuului Kuopioon" (Kajastus, 1994; ;2 ; 29-31) tai Leena Kirstinän "Nuori Minna" (Virke, 1994; 2 ; 5-7) saattaisivat olla tutustumisen arvoisia.
Minna Canth-materiaalia löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen...
Espoosta ja ja pääkaupunkiseudulta löytyy useista kirjastoista kirjankierrätyspisteitä. Tuo niihin kohtuullinen määrä kirjoja kerralla ja sen kuntoisia ja sisältöisiä, että voisit viedä ne omaan kotiisi ilolla. Oheisesta listauksesta löydät koko maan kirjastojen kierrätyshyllyt.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
