Todellakin: Katri Helenan Tähtenä taivaalla -julkaisussa (s. 34) laulaja kertoo, kuinka kappaleen sanoittanut Juha Vainio tarjosi Katri Helenalle laulettavaksi kolmannenkin säkeistön. Katri Helena ei kuitenkaan suostunut tuota säkeistöä laulamaan liian rohkean sanoituksen takia. Levytetyssä versiossa on siis vain kaksi säkeistöä.
Tuohon puuttuvaan säkeistöön kohdistuuu paljon mielenkiintoa esim. internetin keskustelupalstoilla. Siitä päätellen: jos tuo säkeistö olisi jossain saatavilla, sen todennäköisesti olisi joku jo netissä julkaissut.
Katson autiota hiekkarantaa -kappaleen on levyttänyt myös Ville Leinonen camp-henkiselle Hei!-levylleen. Kansivihkossa tämä puuttuvan säkeistön tarina kerrotaan myös. Voisi kuvitella, että Hei!-levylle...
Mieskarkilla tarkoitetaan hyvännäköistä, seksikästä ja usein vähäpukeista miestä. Esimerkiksi suomalaisen futsal-seuran poikakalenteri on nimetty Mieskarkiksi: https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4e5a4cf0-654a-47e2-9548-790213e3b030
Mieskarkki juontuu englannin kielen sanasta "eye candy", silmäkarkki, jolla on niinikään viitattu houkuttelevan tai viehättävän näköisiin ihmisiin.
Ratkaisijat-ristikkofoorumin mukaan mieskarkki-vihjeellä voidaan myös etsiä karkkia, jolla on miehen nimi: https://www.ratkojat.fi/hae/mieskarkki
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
Olisivatkohan myös seuraavat kotimaiset fantasiaa sisältävät kirjat mieleen:
Vuokko Hurme: Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus (Huimaa-sarja)
Emma ja Arja Puikkonen: Äänihäkki ja Löytölintu
Hanna van der Steen: Ennustus, Kirous ja Lumous (Tähtisilmät-sarja)
Jarkko Tontti: Vedeeran taru, Vedeera vaarallisilla vesillä ja Vedeera ja polttavan auringon maa (Vedeera-sarja)
Reeta Aarnio: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartija ja Tuulien taikuri
Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo
Salla Simukka: Sisarla
Mervi Heikkilä: Revonpuro, Tuulenkala, Sudenhampaat (Aijalin saaren tarut -sarja)
Elina Rouhiainen: Valkeantuoja (Nelimaan tarinat, 2. osa Hirmunsilmä ilmestyy syksyllä)
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Reetta Niemelä: Mustan...
1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla.
2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle:
http://goo.gl/maps/i6UL3
3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi...
Aale Tynnin runon Kaarisilta ovat sävelittäneet Viola-tietokannan mukaan tunnetuista tekijöistä vain Kai Chydenius (levyllä Aale Tynni - Kaarisilta (Texicalli Records 2013). Vähemmän tunnettuja ja hankalammin tavoitettavia (käytännössä useimpia mentävä kuunteleemaan Kansalliskirjaston musiikkikirjastoon) ovat:Kari Hämäläinen -> (kokoelma) Kaiken keskellä Jumala (Päivä Osakeyhtiö 2013)Petri Kaivanto -> Petri Kaivanto: N, love (Finnlevy 1992) on HelMet-kirjaston kokoelmassaSirkka-Liisa Ripatti -> Ari Jänkälä: Kaarisilta (Päivä 1991, C-kasetti)Juha Sormunen -> Mirja Poikkeus: Kaarisilta (Sinisävel 2011)Juhani Antintalo -> Ami Varjotie: Kaarisilta (Adoramusic 2005)Aleksei Seljer -> Teuvo Eskelinen: Elämän lahja (Teuvo...
Lukemasi fantasiasarja on luultavasti kuitenkin Ursula Le Guinin Maameren tarinat. Sarja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1970-luvulla: Maameren velho (1976), Atuanin holvihaudat (1977) ja Kaukaisin ranta (1977). Kirjoista on ilmestynyt uusia painoksia myöhemmin. Sarja jatkuu kirjoilla Tehanu (1992), Kertomuksia Maamereltä (2002) ja Toinen tuuli (2003).
Esimerkiksi Atuanin holvihaudat -kirjassa tapahtumapaikkana on Holvihautojen kunnas keskellä Atuanin autiomaata. Se on ikivanha jumalkuninkaan temppeli ja kalmisto, jonka yhdeksän hautapaaden alla on Labyrintti.
Vastaavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi:
Dick Bass - Frank Wells - Rick Ridgeway, Huippujen haaste
Jon Krakauer, Jäätäviin korkeuksiin
Magnus Londen, Maan ääriin : kertomuksia Siperian matkoilta
Lawrence Millman, Kartan reunalla : matka pohjoisessa
Vasili Peskov, Taigan erakot
Romaaneista kannattaa tutustua ainakin Luis Sepulvedan tuotantoon. Tutustumisen arvoisia lienevät myös Tommy Hellstenin Miesmatka ja Seppo Saraspään Pako elämään eli iloinen tarina kuolevasta miehestä.
Omaehtoisesa tiedonhaussa Krakauerin kirjaa vastaavia tieoksia löytynee todellakin varmimmin matkakertomusten ja elämäkertojen joukosta. Myös eräkirjallisuuteen kannattaa tutustua.
Valta ja rakkaus on sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa (The grass crown), kolmas osa (Fortune's favorites) ja neljäs osa (Caesar's women) on suomentamatta. Ruotsiksi teokset on käännetty.
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Jos ongelmana on se, että pitäisi saada luetuksi tietty kirja, esimerkiksi tenttikirja, ratkaisuna voisi olla jokin netinkäyttöä rajoittava sovellus. Jotkut myös palkitsevat itseään saatuaan tietyn sivumäärän luetuksi. Myös syöminen tai vaihtelevissa asennoissa lukeminen voivat auttaa keskittymiseen.
Jos sinun ei tarvitse lukea jotain tiettyä kirjaa, vaan haluaisit ylipäätään lukea enemmän esimerkiksi romaaneja, tarpeeksi kiinnostavan luettavan löytäminen auttaa. Pyydä lukuvinkkejä kirjastosta. Jos kaunokirjallisuuden lukeminen tuntuu hankalalta, voit kokeilla myös esimerkiksi sarjakuvien tai tietokirjojen lukemista.
Voit myös yhdistää lukemisen ja netissä puuhailun kirjautumalla esimerkiksi Goodreads-palvelun käyttäjäksi tai alkamalla...
Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona:
http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo
Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel…
Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin...
Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Musiikin tanskalaiseen joulusarjaan Julefber (Joulukuume, 2020) on säveltänyt Jesper Mechlenburg.
Julefeber IMDb-elokuvatietokannassa https://www.imdb.com/title/tt12637892/fullcredits/?ref_=tt_cl_sm
Jesper Mechlenburg IMDb-elokuvatietokannassa https://www.imdb.com/name/nm1412324/?ref_=ttfc_fc_cr6
Sarjan musiikista ei ole tehty äänitettä, mutta tunnusmusiikki on ladattavissa joistakin suoratoistopalveluista. Löydät niitä googlettamalla esimerkiksi "mechlenburg julefeber soundtrack".
Hei
Kustantajan antama luokittelu on ehdotus. Kirjastojen luokittelijat katsovat kirjan sisältöä ja päättävät sitten mihin luokkaan kyseinen kirja loppujen lopuksi menee. Kustantajan luokittelu on harkinnassa, mutta ei ole epätavallista, että kirjasto valitsee toisen luokan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa.
Tässä kirjassa kustantajan ehdotus on, että kirja on romaani, eli fiktiota. Kirjaston luokitteilja on huomannut, että kirja sisältää faktaa ja sen takia se on tietokirja. Kyseinen kirja on tenniksenpelaajan muistelma. Tämä takia kirja on monessa Suomen kirjastossa laitettu tenniksen tietokirjoihin.
Kustantaja on ehkä luokitellut kirjan romaaniksi sen takia, että se myy paremmin kuin tietokirjallisuus. He ovat...
