En ollut ihan varma, mitä kysymyksellä haet tarkalleen, mutta löysin latvialaisen kirjakaupan nettisivuilta kirjan Trīs cūkas, jonka esittelytekstissä mainitaan possujen nimiksi Naf-Naf, Nif-Nif ja Nuf-Nuf. Kirja on venäjänkielinen.
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen rakennuksessa Helsingissä on aiemmin ollut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos. Kierrätyskeskus on toiminut rakennuksessa vuodesta 1990.https://www.finna.fi/Record/hkm.13761930-30B6-4BDF-BE1F-B7A1DA502DC8?si…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin teokset Viipurin Tienhaara kuvien kertomana, toimittanut Tapio Sormunen, julkaisija Entiset tienhaaralaiset, Helsinki 1996 ja Ahtiainen, Eelis: Tienhaara -Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä, 1990. Katri Veltheimin Kultainen rinkeli on isotekstinen 1930-luvun Viipurista kertova kirja. Tämän teoksen sisältöä kuvaavien asiasanojen joukossa ei tosin ole Tienhaaraa. Näiden teosten saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyi lisäksi teos Viipurin Tienhaara -siel myö asuttii, toim. Tapio Sormunen, julk. Entiset tienhaaralaiset, 1998, kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan.
Sukset löytyvät HelMet-palvelussa, kun laitat hakusanaksi "sukset". Rajaa hakua hakutulossivulla valitsemalla sivun vasemmassa laidassa Aineisto-otsikon alta "esine".
Löydettyäsi oikean aineiston voit tarkastaa eri kirjastoissa olevien suksien saatavuustiedot klikkaamalla aineiston nimen ("Sukset") alla olevaa "Näytä kaikki" -linkkiä.
Suksisettejä ei voi varata tai lainata HelMet-palvelun kautta, vaan ainoastaan paikan päällä kirjastossa.
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Omaishoitajat ja läheiset -liiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa omaishoitajuudesta, mm. arviointimittaristo:
http://www.omaishoitajat.fi/
http://www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-arviointimittaristo
Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden yhteyshenkilöt löytyvät alla olevan kaupungin sivun kautta:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ikaantyvi…
Tarkoittanet järviseudun runoilijoilla Englannin romantiikan ajan "Järvikoulua" (Lake School), jossa vaikuttivat runoilijat William Wordsworth, Samuel Taylor Coleridge, Wordsworthin sisar Dorothy Wordsworth ja Robert Southey.
Suomenkielistä tietoa näistä runoilijoista löytyy mm. teoksista "Kansojen kirjallisuus 7: Romantiikka" ja Rafael Koskimies: "Maailmankirjallisuus 3: 1700-luku: Romantiikka" sekä Tellervo Tapionlinnan "Järvikoulun runotar: Dorothy Wordsworth ja hänen vaikutuksensa William Wordsworthiin ja S.T. Coleridgeen". Myös W. Wordsworthin "Runoja" -kokoelman (1949) esipuheesta löytyy tietoa.
Englanninkielistä tietoa Järvikoulun runoilijoista löytyy runsaasti, esim. teoksista "The Oxford Illustrated History of English Literature...
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei...
Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Kävin läpi teokset:
Kuvataiteilijat 1986. Suomen taiteilijaseura, 1987
Kuvataiteilijat 1991, Kustannusosakeyhtiö taide, 1991
Kuvataiteilijat 2004, Suomen taiteilijaseura, 2004
Näistä teoksista en löytänyt sopivaa nimikirjainyhdistelmää. Taiteilija ei tietysti signeeraa teostaan välttämättä virallisilla nimillään. Toisaalta, taiteilija ei välttämättä ole suomalainen.
Kannattaa ehkä käydä selaamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Toimittanut Juha Valli. 1992
Kirjan käsikirjastokappaleet ovat luettavana Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278?lang=fin
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa. Antiikkiliikkeistä ja...
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä (Helmet.fi, Finna.fi, Youtube.com, Yle.fi) en nyt löytänyt suosikkikirjailijastasi mitään tallennetta tai viitettä tallenteesta. On tietysti mahdollista, että sellaista ei ole säilynyt. Koska muistat, että ainakin Ylellä on häntä aikoinaan haastateltu, voisit kokeilla kysyä myös suoraan Ylen asiakaspalvelun kautta, tässä on linkki: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
En löytänyt tälle sitaatille mitään suoraa lähdettä, josta se olisi peräisin (esim. kirjaa tai puhetta). Sitaatti näyttäisi todennäköisesti perustuvan ainakin osittain Aldous Huxleyn vuoden 1962 Berkeleyssä pidettyyn puheeseen "The Ultimate Revolution", jossa hän viittaa mm. kirjassaan Brave New World käsittelemiin aiheisiin, kuten miten saada ihmiset tulevaisuudessa rakastamaan käskynalaisuutta. Koska kyseessä ei ole suora lainaus, ei tätä siten ole virallisesti suomennettu missään.Huxleyn teoksia löytyy kuitenkin käännettynä suomeksi Helmet-kirjastoista. Erityisesti Uljas uusi maailma (eng. Brave New World) ja Sääli uutta sukupolvea (eng. Brave New World Revisited) käsittelevät tätä aihetta.
Runo löytyy antologiasta Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Kirjan on julkaissut WSOY Porvoossa vuonna 1969. Sen saatavuuden näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Hei
Tarkoititkohan Trojepolski, Gavril: Bim mustakorvaa?
Sitä löytyy suomennoksena. Saatavuustiedot alueeltasi löydät osoitteesta https://joki.finna.fi/
Jos linkki ei avaudu, kopioi se osoitekenttään.
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Hei!
Vuosina 2020-2023 on ilmestynyt seuraavia kirjoja nuorille, joista voisit valita:
Kivekäs: Raakaversio
Isto: Näkymättömät
Paija: Soita minulle karusellin kelloa
Suomela: Ilmatilaloukkaus
Suomela: Kiss my juhannus
Thomas: Betoniruusu.
Kaikkia näitä on saatavana kirjakaupan kautta.
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
