Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjastoa, joka on Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Keskustakirjaston sivut löytyvät täältä:
http://keskustakirjasto.fi/
Kirjastot ovat muutenkin mukana 100-vuotisjuhlavuotta juhlistamassa. Yhteiseksi teemaksi on valittu identiteetti. Aihetta käsiteltiin Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa marraskuussa 2014. Neuvosto ja Suomen Kirjastoseura tekevät yhteistyötä vuoden tapahtumien ja teemojen suunnittelussa. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy jonkin verran tietoa juhlavuoteen liittyen, mm. Turun kaupunginkirjaston suunnitelmia:
http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/poytakirjat/2_2014#.VRKao_M8L5o
Lähiomaisille tai sovitulle yhteyshenkilölle ilmoittamisen lisäksi lääkärin kirjoittama kuolintodistus välittyy automaattisesti väestötietojärjestelmään, maistraatteihin, Kelalle ja verottajalle. Väestötietorekisterin kautta myös pankit, valtion virastot ja monet eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta.
Jos isoäitisi ei kuulunut Jehovan todistajiin, ei tieto hänen kuolemastaan ole ainakaan virallista tietä välittynyt.
Alla tietoa aiheesta:
https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/327…
http://www.kela.fi/muistin-tueksi
Rautatie-teoksesta löytyy vajaa kymmenen sivua tekstiä Juhani Niemen kirjasta Juhani Aho.SKS 1985. Lisäksi Rautatietä käsitellään lyhyemmin ainakin Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa. O 1981. Lisäksi teoksessa Suomen kirjallisuus 4.SKS 1965 on useamman sivun verran tekstiä Rautatiestä.
Suomessa on noin 60 leppäkerttulajia. Yksi niistä on ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata), jota kutsutaan myös nimellä 22-pistepirkko. Ahopirkolla on kirkaankeltaiset peitinsiivet ja se syö sekä toukkana että aikuisena sienirihmastoa lehtien pinnoilta.
Leppäkerttulajeista myös mm. kosteikkopirkko, ruutupirkko ja vainiopirkko ovat väritykseltään kellertäviä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Suomen leppäkertut
Videolla näkyy aika monta kalpeaa kalaa...
Ensimmäisenä on Giant Gourami suomeksi Gurami. Wikipedia kertoo:"Gurami eli jättiläisgurami (Osphronemus goramy) on rihmakalojen heimoon kuuluva laji. Se elää Malesian, Indonesian ja Intian järvissä ja suoalueilla. Gurami voi selviytyä vähähappisessa vedessä labyrinttielimen ansiosta, jonka avulla se voi ottaa happea myös veden pinnalta. Nuorena guramin kuono on ylöspäin suuntautunut rihmakalojen tapaan. Aikuistuessa sen kuonon muoto muuttuu kääntyen alaspäin ja sille kasvaa kyhmy otsaan. Gurami kasvaa 50–70 senttimetrin mittaiseksi. Sitä käytetään kotiseudullaan ruokakalana." Linkki
Seuraava isompi kalpea (tosin kellertävä) on...
Katulapsista löytyy ajankohtaisilta sivuilta esim. http:// www.verkkouutiset.fi/arkisto . Pietarin katulapsista löytyy sivulta http://lyyra.kempele.fi/katulapset . Voit myös miettiä katulapsityötä mahdollisesti tekeviä järjestöjä ja etsiä niiden kotisivuilta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kauppa-Lopohan julkaistiin alun perin kesällä 1889 aikakauslehti Valvojassa. FT Reetta Nieminen mainitsee kirjassaan Minna Canth, kirjailija ja kauppias (Otava 1990) sivulla 185, että Minna Canth käytti Lopon mallina Loviisa Pellikkaa, joka uhkasi nostaa oikeusjutun kunnianloukkauksesta. Kyseessä on aikalaiskuvaus.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisee Maatilatilastollista vuosikirjaa. Uusin on ilmestynyt 2006.
Sen mukaan lampaita - 1000 kpl on Pohjois-Pohjanmaalla
uuhia 4,4, muita lampaita 2,2 ja vuohia 0,1.
Vanhempiin vuosikirjoihin voi tutustua ilmaiseksi internetissä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/kotielai…
Suomen lammasyhdistyksistä löytyy yhteystietoja maakunnittain:
http://www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys/
Vuohien ystävät ovat perustaneet oman järjestön:
http://www.vuohet.net/vuohi.html .
Kirjallisuutta aiheesta:
- Aaltonen, Uma: Kuttu ja kutunpito, 2005
- Einola, Jalo: Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet, 2004
Peltojen sijoittuminen liittyy yleisempään asutushistoriaan. Maanviljelykseen ja asutukseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen laet sekä järvien ranta-alueet.
Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla maaperä on viljavaa ja ilmastolliset olot ovat suotuisimmat. Vaarojen lakialueille eivät jääkauden sulamisvedet yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaarojen laella vallitsee myös edullinen mikroilmasto, joten siellä hallanvaara on pienempi.
Asutusta on vanhastaan ollut myös järvien rannoilla: järvet ovat toimineet kulkureitteinä ja kalastus on tarjonnut toimeentulon lisää ranta-asukkaille. Järvien ranta-alangot ovat usein tuottoisia, viljavia savikkomaita. Myöhemmin on vesistöjen pintaa laskemalla saatu vielä...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on VHS-kasetit Joogan perusteet sekä Joogi: johdatus joogan rauhoittavaan maailmaan. DVD-levynä on syvävenytyksestä Method Putkiston parhaat & Pilates: syvävenytys, syväjumppa, kasvo-ohjelma, Pilates sekä kaikkiaan 12 jooga-aiheista DVD-levyä. CD-levynä on Joogan kotiharjoitukset sekä musiikkiosastolla jooga- ja meditaatiomusiikkia. Kirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 kannattaa hakea asiasanalla jooga ja valita sen jälkeen aineistolajit -kohdasta cd tai DVD tai pudotusvalikosta videokasetti.
Jos kysymyksellä tarkoitetaan, että millä perusteella hakutulokset järjestyvät listalle, niin vastauksena on että relevanssin mukaan. Hakukoneen algoritmin mielestä hakuehtoja parhaiten vastaavat tulokset ovat ensimmäisenä. Uusimmat teokset ovat valtaosin aivan listan kärjessä. Ja listanhan pystyy myös järjestämään tarkkaan vuosijärjestykseen, jos haluaa.
En löytänyt suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista mainintoja Mannisen Theokritos-suomennoksista. Tarkistin myös Marianna Tynin suomennoksen (Gaudeamus 1974) ja "Kansojen kirjallisuus 1" (WSOY 1974) teoksen. Kummassakaan ei mainittu Mannisen käännöstä.
Mannisen mahdollinen käännös pitäisi kyllä tulla näkyville Finna-haualla, joka kattaa myös yliopistokirjastojen kokoelmat ja mm. erilaiset pienpainatteet. Seuraavassa on linkki Finnaan ja sisältää kaikki suomenkieliset teokset, jotka liittyvä jollakin tavalla Theokritokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=theokri…
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Aaro Hellaakosken muistomerkkiin on hakattu säkeitä Hellaakosken runosta Ritari Rankki, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Me kaksi, 1920) ja sittemmin mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997).Lähde: Taidetta radan molemmin puolin