Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
Kengurut, kuten muutkin pussieläimet syntyvät ennenaikaisesti pussieläinten epätäydellisen istukan takia. Poikanen kiipeää synnyttyään emonsa pussiin ja tarttuu tiukasti emon nisään, ja saa ravintonsa sitä kautta. Tietoa pussieläimistä mm. tästä Tieteen kuvalehden artikkelista:
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=195&a=1219&id=7036_1
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Hakukoneet löytävät hakutermillä internet +uhkakuva lähinnä tietoturvallisuutta koskevia uhkakuvia käsitteleviä sivuja, esim. Petteri Järvisen artikkeli osoitteessa http://www.pjoy.fi/lehdet/9712pj.htm ja Turun ylioppilaslehden artikkeli vuodelta 1997 osoitteessa http://org.utu.fi/tyy/tyl/97/06/12.htm
Google-haulla, hakutermi internet +uhkakuvat, saa välimuistissa luettavakseen (tällä kertaa linkkilistan kolmannen sivun ensimmäinen linkki) sivun jolla käsitellään Internetin uhkakuvia ehkä juuri kysyjän tarkoittamassa merkityksessä. Vanhentunut osoite, johon siis ei enää pääse, on www.dunder.webcentral.com.au/osastot/tietotekniikka/verkko.htm+internet…, mutta Googlessahan on se erinomainen ominaisuus, että saa lukeakseen sen sivun, jonka...
Ainakin Niina Bellin ja Anne Vaskon kirja "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" (Tammi, 2011) sopii kuvaukseen. Tosin, koska mitään vinkkiä esim. vuosikymmenestä ei ole, en tiedä, onko kirja ollut olemassa kysyjän lapsuudessa.
Kirjan tarinat on kirjoittanut Niina Bell ja kirjan on kuvittanut Anne Vasko. Kirjan liitteenä on cd-levy, jolta kirjan tarinat ja laulut voi kuunnella. Lukija on Jukka Peltola. 17 laulun joukossa on esim. kansanlaulu "Pitkäsäärinen" ja laulut "Prinsessa Ruusunen", "Tuhkimo" ja "Lumikki". Kirjassa parhaat ystävät lohikäärme Kita ja ritari Risa lähtevät yhdessä etsintämatkalle Seitsemäntoista seikkailun maassa. Ritari haluaa löytää ikioman prinsessansa ja lohikäärme, joka ei prinsessoista...
Kysymys on varmaankin kirjasta Leigh, Norman: Kolmetoista kasinoa vastaan; suom. Matti Kannosto. Helsinki: Weilin + Göös, 1976.
Alkuteoksen nimi: 13 against the bank.
Kyseessä lienee Torbjörn Holmqvistin teos "Konalan seudun historiikki : muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina". Tämä Holmqvist on Helsingin sanomien mukaan arkkitehti Selim Arvid Lindqvistin tyttärenpoika.
Kirja löytyy kaupunginkirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin
Etsimästäsi aiheista löytyy tietoa ainakin seuraavista lähteistä:
Andre Llhoten taidekoulusta löytyy artikkeli suomeksi:
Andre Llhote ja Suomi, TAIDE lehti, 1982:1
Myös seuraavissa teoksissa, joista voisi olla apua:
"Näkyjä ja haaveita: ranskalainen symbolismi 1886-1908" ja "Bonnard und die Nabis"
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Joitakin Andrew Lloyd Webberin kappaleita on sanoitettu suomeksi. Et kuitenkaan kertonut, haluatko kappaleet nuotteina, äänitteinä vai missä muodossa. Niinpä suosittelen, että menet Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/), kirjoitat tekijäksi Webber Andrew Lloyd ja valitset kielivalikosta suomen.
Saat tulokseksi sekä äänitteitä ja nuotteja että myös videokasetin elokuvasta Evita (jossa laulujen käännökset eivät kuitenkaan ehkä ole laulettavassa ts. runomuodossa).
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its...