Hei,
Kiitos kysymyksestäsi!
Tuo 2010-painos, jossa on 399 sivua, on uudistettu versio 1999&2000 kirjoista, vaikka siitä ei ole erikseen mainintaa (2010 käännetty kirjan mukaan viidennestä painoksesta). Kirjasta on 6. päivitetty painos 2015 ja 2020 ilmestyy 7. päivitetty painos, mutta näitä ei siis ole kuin englanniksi.
Löytyvien tietojen perusteella kirja on käännetty ensi kerran 1999 (309 s.), lisäpainos 2000 (307, [4] s.) Sitten uusittu käännös alkuperäisen kirjan viidennestä painoksesta. Tässä kohdin lienee tapahtunut moka, eli kirjalle ei ole haettu uutta ISBN-koodia. Nuo kaksi versiota (9529112122 sekä saman koodin uudempi 13-merkkinen 9789529112128) eivät siis ole eri isbn, vaan saman isbn-koodin kaksi eri varianttia. Uusi...
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Tässä muutamia kyseistä aihepiiriä käsitteleviä kirjoja. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-verkkokirjastossa.Väkivalta:Elina Komulainen: Jeppe ja viisas vihreäsulkainen lintu (Enostone kustannus 2024)Anna Salmi: Kallistuva talo (Väestöliitto, Perheverkko 2012)Elise Liikala: Mainio ja Zataar (Pesäpuu ry 2020)Saara Laiho: Urhea pikku-nalle (Lasten Keskus 2000) Ero:Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä (Lasten Keskus 2008)Sinimarja Saarenvirta, Petteri Ponsimaa: Älkää huutako!: satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (Kirjalito 2004)Riina Katajavuori: Kaksi kotia (Tammi 2020)Maisa Tonteri; Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (Lasten Keskus 2011)Jo Hoestlandt; Serge Bloch; Kira Poutanen: Kotona myrskyää (Lasten Keskus 2007...
Jori Sivosen säveltämä ja Kari Tapion esittämä Äiti Maria -kappale on ainakin levyillä Joulun taikaa ja Tunnelmallista joulua. Nuottia siitä ei kuitenkaan näytä kirjastoista löytyvän.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
Varusmiespalveluksen aloittaa aina enemmän alokkaita kuin varusmiehiksi valmistuu. Puolustusvoimien vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan vuosina 2017-2021 varusmiehiä valmistui 84-85 % varusmiespalvelukseen tulleista. Koulutettujen varusmiesten määrä on pienessä laskussa. Vuonna 2017 Suomessa koulutettiin 20 323 varusmiestä, vuonna 2018 20 154 varusmiestä, vuonna 2019 20 040 varusmiestä, vuonna 2020 19 911 varusmiestä ja viime vuonna 19 781.
Puolustusvoimien+toimintakertomus+ja+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+2021.pdf (puolustusvoimat.fi)
Yle uutisoi vuonna 2020, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
https://...
varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) voit käydä tarkistamassa mitä kirjallisuutta kirjastoista löytyy koskien Carpelania. Klikkaa rasti asiasanahaun kohdalle ja käytä asiasanaksi Bo Carpelan. Pääset näin tarkistamaan itse ovatko kirjat sellaisia, jotka kiinnostavat sinua, ja mistä kirjastoista ne löytyvät.
Teoksesta "Suomen kirjailijat 1945-1980" löytyy luettelonomaisesti lyhyet elämäkertatiedot, tuotanto ja Carpelania käsittelevät artikkelit v. -80 saakka. Uudempaa ja monisanaisempaa faktatietoa Carpelanista löytyy mm. kirjasta Tarkka Pekka: "Suomalaisia nykykirjailijoita". Kirjan uusin painos on v. 1990.
Verkosta löytyy tietoa Carpelanista mm. kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta...
Kekri-lehtiä on Kansalliskirjaston lisäksi Oulun yliopiston kirjastossa, samoin Suomen mehiläishoitajain liiton julkaisemaa Mehiläistä. Siipikarja-lehteä on Kansalliskirjaston ja Hgin yliopiston kirjaston lisäksi Åbo Akademin ja Turun yliopiston kirjastossa sekä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kirjastossa.
Kaikkien kolmen lehden numeroita on myös digitoitu. Digitoidut lehdet ovat luettavissa vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilta.
Lisätietoa : http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Luettelo Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla...
Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991). Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en...
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietokanta, josta, voi selvittää mm. starttirahaa saaneet puolivuosittain. Sen mukaan esim. tammi-kesäkuussa 2019 starttirahaa on saanut 3545 henkilöä (työllistettynä olevat) ja 1644 henkilöä (alkaneet työllistämiset) ei-työttöminä olevista ja työttömille henkilöille maksetut vastaavat luvut ovat 3003 ja 1233. Alla linkki sivulle, josta hakuja voi tehdä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/table/tableViewLayout1/
Tarkempaa tietoa eri aloille myönnetyistä starttirahoista ei löytynyt. Alla kuitenkin linkki Ylen uutiseen, joka käsittelee...
Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)