Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Asiasanahaulla FOBIAT löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Bourne, Edmund J: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Furman, Ben: Perhosia vatsassa - apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen
Wetter-Parasie, Jost: Pelkojeni voittajaksi.
Kirjat löytyvät Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista, saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Enemmän erilaisiin pelkoihin ja niiden hoitokeinoihin liittyvää kirjallisuutta voit etsiä laajentamalla hakua esim. niin, että käyttät asiasanaa PELOT ja teet rajauksen luokkiin 14 (psykologia) ja 59 (lääketiede).Käytä luokkien yhteydessä katkaisumerkkiä.
Monet eri tahot hakevat vapaaehtoisia testeihin. Osissa testeissä maksetaan rahallista korvausta, osassa saa käyttöönsä tuotteita, joita testataan eikä muuta korvausta. Voit seurata esim. Helsingin Sanomien ilmoittelua tai käydä suoraan kiinnostavien alojen nettisivuilla, joissa usein kerrotaan haettavista testiryhmistä.
Esim. Orionin sivuilla: http://www.orion.fi/tutkimus/vapaaehtoiseksi-laaketutkimukseen/
tai liikunta-alan testausta http://www.testinglab.fi/liity_testiryhmaan.html. Myös yliopistoista ja alan oppilaitoksista voi kysyä suoraan testiryhmiin pääsyä.
Lapsityövoiman käytöstä löytyy tietoa mm. seuraavista osoitteista. Suomen kielellä esim. http://www.kepa.fi/eu/
- englanniksi tietoa saa sivuilta:
http://www.cleanclothes.org/
ja
http://www.ilo.org/public/english/comp/child/
Ylikansallisista lapsityövoimaa käyttävistä yhtiöistä voisit varmaan saada tietoa http://www.kepa.fi: n sivuilta ja niistä löytämistäsi sähköpostiosoitteista. Myös http://www.unicef.fi sisältää tarpeellista tietoa vieläpä suomeksi. Osoitteesta löydät myös yhteystiedot lisätietojen tiedustelua varten.
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
Veikkaisin de Maupassantin novellia Nuoranpätkä, joka löytyy mm. projekti Guttenbergistä. http://www.gutenberg.org/files/44946/44946-h/44946-h.htm
Gogolin päällysviitta on myös samantapainen kertomus epärehellisyydestä. Tosin Viitan "löytäjä" ei yritäkkään palauttaa esinettä. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llysviitta
Wikipedia-sivustolta löytyi luettelo yhdysvaltalaisista televisio-ohjelmista. Pääsivua on päivitetty viimeksi vuonna 2013, joten mitenkään kattava luettelo ei ole ja suhtautuisin pienellä varauksella Wikipedian artikkelin tietoihin.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa (21.10.2016) muistellaan 1980-lukua. Artikkelissa mainitaan muun muassa Dallas, Dynastia ja Kauniit ja rohkeat.
Iltasanomien artikkelissa (6.9.2016) palataan 1960-luvulle Peyton Placen, Bonanzan ja The Munstersin pariin.
Mahdollisesti Veijo Hietalan teoksesta Ruudun hurma voisi myös olla apua.
Tällä hetkellä katsottavia sarjoja voi tarkistaa muun muassa Yle Areenasta (The Sinner, Catch-22), MTV Katsomosta (Always sunny in...
Rikosrekisteriin tulee kyllä merkintä, mutta se poistuu sieltä viiden vuoden kuluttua. Tietoa rikosrekisteristä löytyy Internetistä osoitteesta
http:/www.oikeus.fi/10818.
Teoksessa Junakovic, Svjetlan, Pum pum ja töttöröö: eläinten soittopelit. Helsinki Lasten keskus 1999. on kuvia soittimista. Kirja ei ole pahvinen, mutta se on kurkistuskirja ja sopii nimenomaan perheen pienimmille. Lisäksi löysin kaksi viitettä aineistotietokannasta, joissa oli soittimet asiasanana ja jotka ovat kuvakirjoja:
Nascimbeni, Barbara, Soitto soi. Karkkila Kustannus-Mäkelä 2001. (Pahvisivuinen haitarikirja) ja
Morgensen, Jan, Eläinten orkesteri. Helsinki Lasten parhaat kirjat 1999.
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
Valitettavasti meiltä kirjastoistakaan ei löytynyt tietoa sienestä. Olisiko rakentaja.fi-sivuston Kysy, vastaamme -palvelusta apua sinulle?
https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/piharakennukset/mita_kasvustoa_ulkorakennuksen_autotallissa_48146.htm
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
