Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää...
HelMet-kirjastoista löytyy mm. seuraavaa:
Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit
Oheisesta linkistä aukeaa ilmestymisjärjestyksessä Thaimaahan liittyvää tieotkirjallisuutta. Kirjojen sisältöä emme valitettavasti arvioida.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thaimaa+historia&searchscope=1…
Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi. Mikäli haluat, että hän lainaa kirjan kortillesi, laita hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa. Hakijalla pitää tällöin olla mukana henkilötodistus. Hakija voi myös lainata varauksesi omalle kortilleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Valitettavasti kirjaston poistettavista kirjoista ei oteta vastaan toiveita, eikä Turun pääkirjaston kerran vuodessa järjestettävään poistokirjamyyntiin voi tehdä varauksia. Vähän vanhempien, kirjakaupoista löytymättömien kirjojen metsästämisessä esimerkiksi seuraavat internetin kauppapaikat voivat olla suureksi avuksi:
https://www.antikvaari.fi/
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Vinkattakoon tässä, että joku näyttäisi tällä hetkellä myyvän kyseistä Markku Turusen kirjaa kolmella eurolla huuto.netissä.
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Annetut tuntomerkit sopivat Hiltrud Baierin vuonna 2018 julkaistuun romaaniin Helle Tage helle Nächte. Tätinsä Annan puolesta kirjettä Petterille Jokkmokkiin tosin kuljettaa hänen sukulaistyttönsä Frederike.Rezension: Hiltrud Baier: Helle Tage helle Nächte - DFG
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyötyä: Kommunikoinnin häiriöt : syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (Yliopistopaino, 2006). Myös osoitteesta www.terveyskirjasto.fi hakusanalla puheterapia löytynee tietoa aiheesta.
Puheterapeuttien yhteystietoja löytyy mm. Eniron Keltaisilta sivuilta: www.eniro.fi Turun (tai Varsinais-Suomen) puheterapeutteja voit hakea laittamalla hakusanaksi puheterapeutit ja aluehakukenttään Turku (tai Varsinais-Suomi).
Kurt Lewinin tunnettua kenttäteoriaa on mm. sovellettu yritysten muutosprosessien kuvailemiseen, mutta "Force Field Analysis" -nimistä kirjaa en löytänyt.
Lewinin kirjoja voi paikallistaa Linda-tietokannan avulla, osoite on
http://finna.fi
Kurt Lewinin "Field theory in social science: selected theoretical papers" tai "Resolving social conflicts: selected papers on group dynamics" ovat hyviä vaihtoehtoja.
Lehtiuutisissa on kerrottu Birgitta Sirny-Kampuschin Epätoivon vuodet -teoksen ilmestyvän 7.8.2007. Näyttäisi siltä, että tämä kirja on ilmestynyt saksaksi elokuussa 2007 nimellä Verzweifelte Jahre: mein Leben ohne Natascha (ISBN 9783800072958). Minkäänkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa, ei ainakaan suomeksi tai englanniksi. Saksaksi ei taideta hankkia, ainakaan Vantaalle. Valitettavasti emme vielä pysty tämän tarkemmin kertomaan asiasta.
Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin.
Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset.
Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on joitakin neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa on esimerkiksi englanninkielinen tekstitys. Mainitsemaasi elokuvaa ei kuitenkaan löydy kokoelmastamme.
Voit selata elokuvia kirjaston internet-sivuilla (https://vaski.finna.fi/?lng=fi) laittamalla tarkennettuun hakuun aineistolajiksi DVD ja kieleksi venäjä. Voit rajata hakutuloksia esimerkiksi tekstityskielen ja kielen mukaan.
Hei,
uskoisin, että saat apua Suomen sukututkimusseuran inernet-sivulla olevasta HisKi-kirkonkirjaluettelosta:
http://www.genealogia.fi/historia/
HisKin käytöstä on sivulla myös hyvät ohjeet.
Kvanttimekaniikka on nimitys fysiikan perusteorialle, joka kuvaa tapahtumia klassisen mekaniikan ulottumattomissa olevalla "atomaarisella tasolla". (Lisätietoja Wikipedian perusteellisesta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka).
Ilmaisulla "kvanttifysiikka" viitataan yleisemmin kaikkiin niihin ilmiöihin ja teorioihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät kvanttitason ilmiöihin. Se ei ole täsmällinen, vaan yleisesti orientoiva termi. Se ei ole missään tapauksessa synonyymi termille "kvanttimekaniikka", jolla on täsmällinen merkitys.
Edellinen vastaus on aihepiiristä kiinnostuneen maallikon, ei ammattifyysikon näkemys. Ainakin Wikipedian maailmassa ajatellaan kuitenkin samalla tavalla.
Heikki Poroila
Saatuasi noutoilmoituksen varaamastasi teoksesta, voit hakea sen suoraan varaushyllystä noutoilmoituksessa olevan varausnumeron avulla. Mikäli et löydä varaustasi, voit näyttää kirjastokortin asiakaspalvelupisteessä olevalle henkilökunnalle ja he opastavat mistä varaus löytyy. Tämän jälkeen kirja pitää vielä lainata ja sen voi tehdä kirjaston lainausautomaatilla tai asiakaspalvelupisteessä.
Kyllä voi. Helmet-kirjastoista eli Vantaan, Halsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa mihin vaan Helmet-kirjastoon.
Esimerkiksi Euroopan maaperän tietokeskuksen (Esdac) sivuilla on eroosiota ja sen haittoja käsittelevää tietoa:
https://esdac.jrc.ec.europa.eu/projects/SOCO/FactSheets/FI%20Fact%20She…
Tietoa löytyy myös esim. peda.net Hattulan Parolan lukion sivuilta:
https://peda.net/hattula/parolanlukio/oppiaineet2/maantiede/kurssit/k3r…
Kirjassa Kaiken takana onkin vesi: tietokirja vedestä (Jouni Pursiainen, Lauri Lajunen, Esa Hohtola, Jari Peltomäki) on eroosiota käsittelevä luku. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150940__Seroosio__Ff%3Af…
