Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Ohjelmalla on varmasti ollut esikuvia maailmalla. Näistä kannattaa kysyä suoraan Astral-tv:n asiakaspalvelusta: info@astraltv.fi
Tässä kuitenkin termejä, joilla kannattaa etsiä:
predictor programs
fortune tellers programs
Wahrsagerin Programm
Wahrsager Programm
Seherin Programm
Seher Programm
Tuija Lehtinen, Veera Vaahtera (oik. Pauliina Vanhatalo), Pirjo Rissanen, Eeva Vuorenpää ja Pirjo Tuominen sekä Nelli Hietala kirjoittavat saman tyylisiä kirjoja kuin mainitsemasi kirjailijat. Käännöskirjallisuudesta suosittelen kokeilemaan vaikkapa Jojo Moyesin tai Sarah Haywoodin kirjoja.
Kyseessä saattaisi olla Anni Swanin kirja Arnellin perhe (WSOY, 1949).
"Arnellin kovia kokenut perhe – äiti ja neljä lasta – matkustaa Australiaan, jonne isä on jo aikaisemmin lähtenyt jouduttuaan syyttömänä kärsimään pankkikavalluksesta. Jälleennäkemisen ilo on suuri, mutta aloittaessaan uutta elämäänsä farmarina ja kullanhuuhtojana alkuasukkaiden keskuudessa perhe joutuu moniin jännittäviin tilanteisiin ja kokee vastoinkäymisiäkin."
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Zohlberg, Vera -nimiseltä tekijältä ei löydy mitään tietoja internetin
hakupalveluista eikä myöskään internetin kautta tavoitettavista eri maiden kirjastojen tietokannoista. Tarkistin myös käytettävissä olevat artikkelitietokannat. Nekään eivät antaneet mitään tulosta antamillasi hakutiedoilla. Onkohan tekijän nimi oikein?
Porvoon kirjastosta löytyy seuraavaa aineistoa pesukoneen historiasta:
Kaiken maailman keksinnöt 1990 (s.80)
TEK: tekniikan tietokeskus osa 3 (s. 152-153)
Kivikirveestä tietotekniikkaan 1989 (s. 217-218)
Uusi nainen 2001 (no.3), s.10-11
Kirjat Yrityksen taloushallinto 1,2 ja 3 eivät kuulu Soukan kirjaston kokoelmiin, mutta voit tilata kirjat noudettavaksi Soukasta. Samoin on kirjan Kannattavuus ja kustannusten hallinta suhteen, se ei myöskään kuulu Soukan kirjaston kokoelmiin.
Kirjaston tietokannasta voit etsiä kirjoja kyseisestä aiheesta asiasanoilla lapset ja vaatteet. Löytyy esim. Marketta Franckin kirja Waatteen Wietti ja Wiettelys. Se käsittelee sekä aikuisten että lasten pukumuotia eri aikakausina. Samasta osoitteesta eli luokasta 90.21 löytyy kirjasarja People in costume, jossa on jonkin verran kuvia myös lasten vaatetuksesta eri vuosikymmeniltä. Vinkkejä voi saada myös vanhoista lastenvaatteiden valmistusta käsittelevistä kirjoista. Tällaisia kirjoja on esim. Hilkka Kansin laatima kirja Miten puen lapseni vuodelta 1970. Jyväskylän kaupunginkirjasto ei varastoi ollenkaan vanhoja muotilehtiä. Kannattanee ehkä niitä kysyä Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmasta.
Suoria, selkeitä käännöksiä ei kaikista kysytyistä termeistä löytynyt.
"Pastern" on käännetty sanakirjoissa joko "vuohinen" tai "vuohisluu".
Wikipedian mukaan kuitenkin "The pastern is a part of the horse between the fetlock joint and the hoof" eli sijaitsee vuohisen ja kavion välissä. Edelleen "The pastern consists of two bones, the uppermost called the "large pastern bone" or proximal phalanx, which is located just under the fetlock, and the lower called the "small pastern bone" or middle phalanx, located between the large pastern bone and the coffin bone (also see Equine forelimb anatomy)".
"Ergot" on jotain joka kasvaa ja jota voi trimmata, katso esim. http://horses.about.com/od/partsofthehorse/g/ergot.htm
"Gaskin" - katso http://...
Neuvoisin ottamaan yhteytta Lasipalatsissa sijaitsevaan Kohtaamispaikkaan, jossa saa opastusta kaikenlaisiin tietokoneen ongelmiin. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka
Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Valitettavasti ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoista ei löydy mitään viitettä tämän TV-sarjan musiikkiin. Ornella Vanonin levyjä on muutamia, mutta ne ovat lähinnä iskelmä- ja popmusiikkia.
Leonardo da Vinci oli monikykyinen mies, mutta ei kuitenkaan tiettävästi säveltänyt mitään - piirsi kyllä soittimia. 1700-luvulla on elänyt Leonardo Vinci -niminen säveltäjä.
Itse en muista tuon TV-sarjan musiikista yhtään mitään (katsoin muistaakseni kyllä sarjaa), joten en tiedä, millaisesta musiikista tässä on kyse. Jotta voisimme edetä etsinnässä, pitäisi tietää ainakin laulun tarkka nimi. Tuon ajan TV-ohjelmien musiikista ei levyjä juurikaan tehty, joten jos kyseessä on jokin vanhan musiikin sävellys (laulajan myöhempi ura huomioon ottaen se...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan taranteli on synonyymi myrkylliselle tarantella-hämähäkille. Hämähäkki puolestaan esiintyy haukkumasanana monissa maissa, eikä se viittaa ainoastaan vanhoihin naisiin. Törmäsin esimerkiksi vastikään hämähäkkiin haukkumasanana Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe vuodelta 1820.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taranteli
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista:
99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank.
Lisäksi tietoa internetistä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank
Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)...
Kirjaston kokoelmaa uudistetaan jatkuvasti. Kirjastosta poistetaan mm. kulunutta ja likaista, sisällöltään vanhentunutta tai vähäisellä käytöllä olevaa aineistoa.
Osa poistetusta aineistosta tulee myyntiin asiakkaille. Myytävää aineistoa ei voi varata etukäteen. Kirjamyyntiä on jatkuvasti kirjaston ala-aulassa ja muutaman kerran vuodessa järjestetään suurempia kirjamyyntitapahtumia.
