Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi.
Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa.
Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun.
Lähde:
Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Aasianleijonan (Panthera leo persica) elinalue ulottui aikoinaan Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta Palestiinaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja aina Intian luoteisosiin asti. Se esiintyi usein muinaisen Lähi-idän taiteessa. Muinaisen Babylonin juhlakulkuekadun vartta koristivat lasitetusta tiilestä valmistetut näyttävät leijonankuvat. Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa.Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan...
Maanmittauslaitokselta on saatavissa tarkinta tietoa tilojen historiasta. Etelä-suomen maanmittaustoimisto ilmoitti, että ainakin Hämeenlinnan toimipisteessä on mikrofilmejä maanmittaustoimituksista, tilojen erottamisista ja niihin liittyvistä tapahtumista Lammilla. Mahdollisesti mikrofilmejä on myös Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Hämeenlinnasta mikrofilmien mustavalkoisia kopioita lähetetään postissa 2 euroa kpl. Tarkempia tietoja voi kysellä allamainituista osoitteista:
Hämeenlinna
Customer service:
020 690 639
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@maanmittauslaitos.fiHelsinki/Pasila
Customer service:
020 690 631
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@...
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.
Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:
Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;
tänä wuonna ombi meille tulewa...
Elämä on jo itsessään suuri arvoitus. Sen tarkoitusta ja merkitystä on pohdittu varmaankin niin kauan, kun ihminen havahtui tietoiseksi itsestään, muista ja ympäröivästä maailmasta. Kysymys on siis ikivanha. Se vaikuttaa näennäisesti hyvin yksinkertaiselta, mutta tässä petollisuudessa on itse asiassa koko jutun juju.
Kysymys elämän tarkoituksesta on yhä ratkaisematon - ainakin sillä tavalla, joka tyydyttäisi kaikkia pohtijoita. Jokainen sukupolvi tai oikeastaan jokainen ihminen pohtii elämän tarkoitusta joskus, ja niin pitääkin. Elämän tarkoituksen etsiminen on hyvin tiivis osa ihmisyyttä ja se kuuluu perusluonteeltaan uteliaan ihmisen syvimpään olemukseen. Ehkä siksi sitä on kysytty usein myös tällä palstalla.
Edelliset vastaukset...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000.
Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt.
Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon.
Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Peräkammarin pojalla tarkoitetaan täysi-ikäistä miestä, joka asuu vanhempiensa tai vanhempansa kanssa. Usein peräkammarin poikaan liitetään myös naimattomuus tai laajemmin sinkkustatus sekä työttömyys ja eräänlainen toimettomuus.
Vanhapoika sen sijaan on sukulaistermi vanhallepiialle (engl. spinster). Yli 24-vuotiaiden naimattomien naisten oli aikoinaan maksettava ns. vanhanpiian veroa, ja näin ollen noin 25 vuoden ikäisten naisten katsottiin ohittaneen parhaan naimaikänsä. Vanhallepojalle ei tiettävästi ole yhtä selvää historiallista ikärajaa.
Vanhapoika tai vanhapiika ei siis viittaa varsinaisesti vanhoihin ihmisiin, vaan yksinkertaisesti naimattomiin aikuisiin, joiden pariutumista on pidetty...
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
Nordean rahanarvokertoimen http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702544 mukaisesti vuoden 1955 kerroin on 0,162, joten markka-arvo on 500 000 kertaa 0,162 = 81000 mk. Tulos jaetaan euron muuntokertoimella 5,94573 jolloin tulokseksi saadaan 13623 euroa.
Nordean taulukko perustuu rahan ostovoimaan. Vuonna 1955 silloisella 500000 markalla sai tavaraa ja palveluksia suunnilleen saman verran kuin 13623 eurolla nykyään.
Vuoden 2004 Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan (s. 688) on vuoden 1955 eurokerroin 0,028 ja silloin saadaan tulokseksi 500 000 kertaa 0,028 = 14000 euroa joka ei poikkea kauheasti ensimmäisestä arviosta.
Tässä tiedot, jotka löytyivät Kavista. Oikein muuta ei ole.
Sukunimi: Cederberg
Kutsumanimi: Göran
Etunimet: Göran
Syntymäaika: 07.12.1926
Syntymäpaikka: Espoo
Kuolinaika: 13.08.1978
Lähteet: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974 ja 1983
tehtävät: Näyttelijä (kertoja) Helkama TV (käsittelynimi)
Näyttelijä (Raffu Larkamo) Näkemiin Helena 1955
Näyttelijä (insinööri Kalle Kallio ) Yks' tavallinen Virtanen 1959
Irman poikaystävä Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 1960
Näyttelijä (arkkitehti Stig Gustavsson ) Här börjar äventyret 1965
Näyttelijä (runoilija) Sadas yö 1965
Näyttelijä (Pilatus)...
Noomi Hebertin Revontulitalli -sarjaa on suomeksi ilmestynyt neljä osaa:
1. Liekkien lahja
2. Jäiden salaisuus
3. Tuulen tie
4. Kiven voima
Ruotsiksi on ilmestynyt vielä osat 5 (Mörkrets längtan) ja 6 (Ljusets hunger), mutta näitä ei ainakaan vielä ole suomennettu.
Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Pauli Saapungin isä Franz Lengauer oli jo perääntymässä Norjan kautta kotiinsa Baijeriin, kun Pauli syntyi evakossa Oulussa huhtikuun toisena päivänä 1945. Franz Langauer oli kolmena vuonna tehnyt heinät Saapungin kylässä. Paulin kasvattivat hänen äitinsä ja isovanhempansa, joiden luona Pauli asui, kunnes muutti äitinsä avioiduttua Yrjö Mustosen kanssa uuteen kotiin vuonna 1957. Pauli Saapunki tapasi isänsä Göttingin kylässä kesällä 1974. Isä kertoi että hänellä oli toinen poika, Roland Norjassa. Isä kuoli 23.9.1988, ennen Pauli Saapungin suunnittelemaa uutta matkaa. Vuonna 1996 Pauli Saapunki matkusti Saksaan ja tapasi serkkujaan. Ilmeni että Franz Lengauer oli elänyt poikamiehenä koko ikänsä.
Lähde: Saapunki, Pauli :...
Substantiivina sana pivot yhtä kuin napa, keskipiste. Tekniikassa se merkitsee tappia, kiertymisen keskipistettä, sotilaallisesti kulmamiestä ja urheilussa avainpelaajaa. Verbinä se merkitsee kääntymistä tai kiertymistä jonkun varassa. Sanan alkuperä on hämärän peitossa. Oxfordin sanakirja kuitenkin ehdottaa mahdolliseksi alkuperäksi esim. espanjan sanaa pu(y)a kärki, terä tai piste.
Lähteet: Suuri englanti-suomi sanakirja. Gummerus; Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja. Tietoteos Ky; The New Shorter Oxford English Dictionary. Clarendon Press, Oxford.
Haukkateorian (Falkentheorie) kehittäjä on - aivan oikein - saksalainen kirjailija Paul von Heyse. Hän esitteli teoriansa teossarjansa Deutschen Novellenschatzes esipuheessa vuonna 1871. Tästä teoksesta ei tietääkseni ole käännöksiä muille kielille.Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta näyttää löytyvän Heysen kirjoitusten koottu saksankielinen laitos (Gesammelte Werke), jossa tuo esipuhe on mukana.Suppeahko suomenkielinen kuvaus haukkateoriasta löytyy Marja-Leena Palmgrenin toimittamasta teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen, s.226 (WSOY, 1986). Myös Rafael Koskimiehen teoksessa Novellin teoria ja muita tutkielmia (1958)käsitellään aihetta. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Heyse ehti hahmotella...
Laulun "Ilta redillä" kertosäe on muuten samanlainen kuin lainaus, mutta sanan "kaunein" tilalla on sana "kallein", ainakin niissä nuoteissa, jotka tarkistin, siis: "Jää rauhaan kaupunki kallein, nyt täytyy aavalle rientää. Käy ruskottamaan yö valjetessaan, ja liinat ne hulmuvat vaan." Tosin esim. Suuren toivelaulukirjan osan 17 nuotissa on ilmeisesti kirjoitusvirhe ensimmäisen säkeistön kertosäkeessä ("Jää rauhan kaupunki kallein...") ja Georg Ots laulaa myös kertosäkeen vähän erilaisilla sanoilla, vaikka sanoittajaksi on merkitty sama Byman. Suomenkielisissä sanoissa voi siis olla eroavaisuuksia eri lähteissä.
"Ilta redillä" -laulun on säveltänyt Vasili Solovjev-Sedoi ja sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Vetšer na reide....
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
